Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Transkriptio

1 Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi

2 Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin rehusato Hyödynnetään koko kesän lämpösumma Syysniitosta vaihtelevia kokemuksia lehmien ruokinnassa Syksyn olosuhteet?

3 Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha Maaninka sato 2. sato 1. sato aikainen myöhäistetty erittäin myöhäinen 3 niittoa

4 Rehunsyönti eri niitoilla D730 D700 D650 D656 D690 D Koe 1 Koe Niitto 1 Niitto 2 Niitto

5 EKM tuotos eri niitoilla ,2 36,7 31,9 33,4 32,8 29, Koe 1 Koe 2 Erot tilastollisesti merkitseviä 0 Niitto 1 Niitto 2 Niitto

6 No oliko kolmas niitto kelvollista? Kokeessa yksi kolmannen niiton rehua syötiin kuten toista niittoa. Ei kuitenkaan rehun D-arvon edellyttämällä tavalla. Kokeessa yksi maitoa tuli kolmannella niitolla vähän enemmän kuin toisella niitolla => parempi rehuhyötysuhde? Onko korkea rehuhyötysuhde hyvä vai huono asia? Kokeessa kaksi kolmatta niittoa ei syöty eikä tullut maitoa Eli syysniitto voi olla hyvää tai se voi olla olematta hyvää Eli vähän riskirehua Märkä syksy ja pitkä kasvatusaika lisäävät laaturiskiä Syysrehun tuotantovaikutus voi olla huonompi kuin mitä rehuanalyysi ennustaa

7 MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen, helppo säilöä Lisää rehunsyöntiä ja maitotuotosta Suomimaissi vain on erilaista verrattuna maailmanmaissiin

8 Kirjallisuuskatsauksesta poimittua, rehuarvoja Hyvin märkä Märkä Normaali Korkea g/kg ka Kuiva-aine Raakavalkuainen Tärkkelys Tärkk sulavuus NDF kuitu NDF sulavuus ph Kasvun edetessä sokeripitoisuus laskee, kuiva-aine ja tärkkelyspitoisuudet nousevat Tavoitekuiva-aine Eli taulukossa luokat Märkä-Normaali

9 Maissin vaikutus yleisesti Maissisäilörehu lisää syöntiä 1,9 kg (0 4,3 kg ka/pv) ja maitotuotosta 1,9 kg (-0,5-3,5 kg/pv) Lisäys riippuu nurmirehun laadusta. Hyvin sulavan säilörehun täydentäminen lisää syöntiä enää 0,5 kg ka, kun taas Matalan D-arvon säilörehun kanssa syönninlisäys on 2,5 kg ka

10 Kylvö 21.5., 140 kg N/ha Muovin määrä 60 kg/ha, oxobiohajoavaa muovia Stomp maavaikutteinen rikkaruohontorjunta Pioneer 7326 ja Ambiente, Kylvötiheys kpl/ha Todellinen versomäärä kpl/ha?

11 Kasvu lähtee kunnolla käyntiin vasta heinäkuussa

12 31.7. Oikeanpuoleisessa kuvassa maissi ilman katemuovia metrin lyhyempää

13 Tuleentumaton maissi syyskuun alussa

14 Ilman katemuovia Syyskuun loppu Katemuovin kanssa Syyskuun loppu

15 Toteutunut maissisäilörehun tuotantokustannus, 2018 /ha Katemaissi Nurmi Urakointi maan muokkaus Lannoitus Siemen Kasvinsuojelu Katemuovi Säilöntäaine Pellon kustannus Laakasiilon pääoma Muut muuttuvat kustannukset Tuet Siirtokustannus pellolta siilolle 0 0 Yhteensä Yhteensä tuet vähennetty Sato, kgka/ha Kustannus, snt/kg ka Tuettu kustannus, snt /kg ka Säilörehussa 2 niittoa Hyvällä satotasolla maissin kustannus hieman nurmea edullisempi Tilan omien peltojen rehuntuotantoa vertailtaessa käytetään tukematonta tuotantokustannusta. Maissilla olisi vara pudottaa satotaso 10 tonniin /ha Maissin muut edut puuttuvat laskelmasta

16 Lisähyötyjä Korjuu loppusyksystä, jolloin kesäsyötön jälkeen ehkä tyhjä siilo käytössä. Osaltaan vähentää varastoinvestointia. Tasaa työhuippuja kiireisen sesongin ulkopuolelle Sopii urakointiin, yksi keino vähentää kesän työtaakkaa Loppukesään painottuvan kasvutavan vuoksi periaatteessa hyvä lietetypen hyväksikäyttäjä Mahdolliset edut ruokinnassa Ylläpitää liikkuvuutta robotilla Maissista ei voi yksinkertaisesti sanoa että se on hyvä tai huono rehu. KELPOISUUS riippuu maatilan muusta rehuntuotantostrategiasta. Esimerkiksi kaukaisten lohkojen ajoaikavähennys voi olla merkittävä

17 Yhteenveto Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa lämpösummaltaan liian matalia maissille Kateviljely ja lajikekehitys pienentävät sääriskiä. Muovissa omat murheensa. Kuiva-aine saisi olla lähellä 30 % Kateviljelty maissi ei ole hyvissä olosuhteissa nurmirehua kalliimpaa Onnistuessaan maissisato on nurmia huomattavasti korkeampi, yli kgka saavutettavissa Suomimaissin ruokinnalliset edut vaativat vielä ruokintakokeita Maissin muut edut tilakohtaisia Kiitos

18 Nurmipalkokasvit Härkäpapu, valkolupiini, herne Apilat, maissi Perustellaan valkuaisomavaraisuudella, rehuvalikoiman monipuolistamisella, tuotantokustannusten alennus Hankkeessa tutkittiin sinimailasta ja valkolupiinia

19 Valkolupiini Pystyy tuottamaan hyvännäköisen, terveen sadon Mutta myös epäonnistumisen riski kasvitaudit rikkaruoho ymppäys

20 Nurmi vs Vehnäkokovilja vs VehnäLupiini Nurmi Vehnä-L kv Vehnä kv Syönti EKM maito

21 Sinimailanen Maailmalla yleisin nurmipalkokasvi Lisää syöntiä, maitotuotosta Suomessa talvehtimisongelmia Uusia lajikkeita NuRa:ssa sinimailaslajikeseos Live-Nexus-Plato Lohko perustui hyvin ja jopa talvehti Seuraava kesä kasvuolosuhteiltaan kolea. Sato jäi heikoksi Ongelmana rikkaruohontorjunta

22 Koerehut 1. Toisen niittokerran nurmisäilörehu, tavanomainen valkuaistäydennys 2. Nurmisäilörehusta korvattu 40 % sinimailasella, tavanomainen valkuaistäydennys 3. Nurmisäilörehu 60%, sinimailanen 40 %. Madallettu valkuaistäydennys

23 Kg/pv Sinimailasen vaikutus syöntiin ja maitotuotokseen Syönti Maito EKM

24 Laitetaanko sinimailasta? Talvehtiminen edelleen ongelma. Koepelto ei jaksanut tuottaa toista satovuotta Voi pärjätä joillain maatiloilla ja suotuisilla lohkoilla Jos rehua saa niin se on kelvollista lehmien rehua Jos haluaa alentaa ostovalkuaista Sinimailasdieetti tuottaa saman maitomäärän alennetulla täydennysvalkuaisella kuin toinen niitto normivalkuiaisella Mutta rouheen vaikutus additiivinen = hyötyä myös sinimailasella

25 25 Teppo Tutkija