Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Transkriptio

1 Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron monipuolistaminen Kysyntä/tarjonta Omavarainen valkuainen Typen sidonta, esikasviarvo KUSTANNUSTEHOKKUUS (?) 1

2 Laadukas nurmirehu on suomalaisten märehtijöiden ykkösrehu! Haussa kotoisen rehuntuotannon täydentäjiä: Rehurapsi Rehukaali Laidunkauden pidentäjiä Rehujuurikas Hirssi rehukasvi Kanadassa Sinilupiini laadukasta valkuaista Valkolupiini massaa, valkuaista Härkäpapu-vehnä seos lisää valkuaista, typensidonta Potentiaalisia valkuaiskasveja? Lähde: Fred Stoddard, HY 2

3 Missä härkäpavun viljely onnistuu? Savi- hietasavi- ja hietamaat, poudanarka mutta kestää kylmää. Tarvitsee noin lämpösumma-asetta tuleentuakseen. Puituna soveltuu lypsylehmille. Tanniinit heikentävät sulavuutta yksimahaisilla. Mahdollisia haitta-aineita muniville kanoille. Termisen kasvukauden keskimääräinen lämpösumma v , lähde: Ilmatieteen laitos Valkuaista härkäpavu-vehnä kokoviljasta? 70:30 kasvusto vko 30 Kuvia korjuun aikana Ruukki kesä

4 Kesä 2011 Fuego Kontu Fuego Kontu Fuego Kuvat Kontu Kuva otettu korjuupäivänä Pavut myöhemmin syyskuulla Korjuuaika vs. valkuaismäärä 4

5 Härkäpapu-vehnä seoksen korjuuajankohta Maaninka Ruukki Maaninka Ruukki Kylvö Kukkimisen alku Valkuais% 11,8 Kuivat olosuhteet! Korjuu kokoviljana Kontu 5.7. Fuego 3 vko myöhemmin 17,7 15,9 17, Korjuutekniikka rajoitteena? Niittomurskain haasteena myöhästetyssä korjuussa palkojen korjuu Ajosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuu Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin suomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3%. Ruukissa härkäpapu on korjattu elokuun puolessa välissä, tällöin valkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruotsissa, jopa hieman korkeampi. Sato ja laatu ka D-arvo * NDF rv Ka-sato ME-sato % g/kg ka g/kg ka g/kg ka kg ka/ha MJ/ha MAA 2010 Härkäpapu 70: MAA 2010 Härkäpapu 50: MAA 2011 Härkäpapu 70: MAA 2011 Härkäpapu 50: MAA 2011 Härkäpapu Fuego RUU 2010 Härkäpapu 70: RUU 2010 Härkäpapu 50: RUU 2011 Härkäpapu 70: RUU 2011 Härkäpapu 50: RUU 2011 Härkäpapu Fuego Kolmen kerranteen keskiarvot Ei merkitseviä eroja kylvösuhteiden välillä, verrattu vain vuosittain. Saatu runsaita kuiva-ainesatoja Valkuaismäärät potentiaalisia esim. lihakarjan loppukasvatukseen V kokeilussa Kontu lajikkeen lisäksi myöhäisempi ja korkeampi Fuego potentiaalinen kokoviljana korjattavaksi. *) Laskettu Rehutaulukon (MTT 2011) perusteella, käytäntö on osoittanut, että luku on suuntaa-antava. 5

6 Härkäpapu kokoviljasäilörehu maistuu ja lypsättää MTT Maaningalla testattu härkäpapu-kaura, herne-kaura ja nurmi rehun maitotuotosta. Samassa kokeessa testattiin myös rypsirouhelisän vaikutusta. Härkäpapu-kaura kokoviljasäilörehu maistui ja lypsätti se tuotti 2,3 kg enemmän energiakorjattua maitoa kuin toisen sadon nurmirehu (D 630). Herne-kaura tuotti yhtä paljon, kuin härkäpapukaura. Kokeessa saatiin kuitenkin valkuaiselle vastetta, eli ainakin hyvällä maidon hintatasolla kannattaa valkuaista lisätä härkäpapu säilörehullekin. Lähde: Elina Juutinen MTT, Nauta 4/11 Sinilupiini? Kokeissa lajike Sonat Vaatii pitkän kasvukauden (pidemmän kuin rypsi), siemenkustannus korkea Kylvö toukokuun lopulla 2010, puinti syyskuun lopulla (huom! lämmin kasvukausi) Siemensatoa: Maaninka: 900 kg/ha, valkuaista 30% n. 280 kg/ha Ruukki kg/ha, valkuaista 29% 630 kg/ha Ruukki 2010, Maria Honkakoski 6

7 Valkolupiini? Biomassan tuottaja Pärjää kirjallisuuden mukaan happamimmillakin mailla Typensitojakasvi Kokeessa seoskasvusto Trappe-vehnän kanssa 70:30 Maaningalla ka kg/ha, Ruukissa kg/ha. D arvo Maaninka 560 g/kgka, Ruukki 670 g/kg ka. Hirssi? Sweet Millet/Prosaro Sweet Millet, Itä-Kanada v Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli Seuraava vko Proso, Keski-Kanada v Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli syyskuun alku Kuvat: Ruukista, Maria Honkakoski 7

8 Hirssi? Kylvö lämpimään maahan, kesäkuussa Kasvuunlähtö hidasta, vauhti kiihtyi kesän edetessä. Ensimmäinen halla (-1,5 C) elokuussa tuhosi kasvuston v Ruukissa. Maaningalla niitto v v Ruukki ka kg/ha ka kg/ha Maaninka ka kg/ha ka kg/ha Ei vahvaa potentiaalia karkearehuna Suomessa. Kuvat Maaninka 2010, Terhi R. Pidempi laidunkausi Rehurapsilla, -juurikkaalla tai kaalilla? Rehukaali Rehurapsi Rehujuurikas Kuvat , korjuu Ruukki, Raija Suomela 8

9 Vuonna 2011 Laidunkasvien korjuu Rehurapsi Rehukaali Rehujuurikas Rehujuurikas Pidempi laidunkausi Rehurapsilla, -juurikkaalla tai kaalilla? Rehujuurikkaalla valtava satopotentiaali Työläs korjata Laidunnus mahdollisuus, haasteena Suomen kosteat syksyt Rehukaalin sadontuottokyky vaihteli, rehurapsi tuotti tasaisemmin satoa. Potentiaalia laidunkauden pidennykseen, haasteena kosteat syksyt 9

10 Kiitos! 10