Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Transkriptio

1 Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p

2 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki Kokoviljasäilörehukasvit Tuloksia kokoviljaruutukokeista Tuloksia herne- ja härkäpapukokeista Yksinkertaistettu tuotantokustannuslaskelma

3 Mitä on kokoviljasäilörehu? Se on säilörehua, joka on tehty vilja-/palkokasveista (korret + lehdet + tähkä) varhaisella taikinatuleentumisasteella

4 Kokoviljasäilörehun etuja: Korjuu mahdollista samalla koneketjulla kuin säilörehulla Vain yksi korjuukerta kesässä => kustannussäästöjä Lannan tehokas hyödyntäminen (varsinkin kuivalanta) Nurmien perustaminen onnistuu hyvin Tuo joustoa viljelyyn Kuitua aperuokintaan Mahdollisia haittoja: Monesti alhainen D-arvo ja raakavalkuaispitoisuus On parhaimmillaan aperuokinnassa Maan muokkaustarve lisääntyy

5 Perinteinen viljelykierto, esimerkiksi: Puitava vilja + ns. 1. Säilörehuvuosi 2. Säilörehuvuosi 3. Säilörehuvuosi 4. Säilörehuvuosi? Viljelykierto kokoviljasäilörehulla, esimerkiksi: Puitava tai kokovilja 3. Säilörehuvuosi Kokovilja + ns. 1. Säilörehuvuosi 2. Säilörehuvuosi

6 Mahdollisia kokoviljasäilörehukasveja: - ohra - kevätvehnä - kevätruisvehnä - näiden seokset - herne/kaura/vehnä - härkäpapu/kaura/vehnä - herne/härkäpapu? - säilörehumaissi

7 Koetuloksia Luke Ruukista : viljat Ohrat Kevätvehnä Kevätruisvehnät Sato, kg ka/ha Armas Kaarle Trekker Helmi Bikini Nagano Nilex Somtri Kokoviljasäilörehujen kuiva-ainesadot (m KHt, 90 kg N/ha, n=4)

8 Ohraa (vasemmalla), vehnää ja kevätruisvehnää Ruukissa

9 Koetuloksia Luke Ruukista: viljat 700 Ohrat Kevätvehnä Kevätruisvehnät 600 D-arvo g/kg ka Armas Kaarle Trekker Helmi Bikini Nagano Nilex Somtri Kokoviljasäilörehujen raaka-aineen sulavuudet (n=4). Korjattu taikina-asteella

10 Koetuloksia Luke Ruukista: viljat 120 Ohrat Kevätvehnä Kevätruisvehnät 100 Raakavalkuainen g/kg ka Armas Kaarle Trekker Helmi Bikini Nagano Nilex Somtri Kokoviljasäilörehujen raaka-aineen raakavalkuaispitoisuudet

11 Koetuloksia Luke Ruukista: härkäpapua ja hernettä - googleta: mtt raportti

12 Ruokintakokeita varten kylvettiin palkoviljoja 20 ha:n alalle vuonna Näistä mitattiin satoa kolmena ajankohtana syksyllä. Kuiva-aine-% Kuiva-ainesato, kg ka/ha Härkäpapu + vehnä (Fuego + Anniina) Herne + vehnä (Florida + Anniina) Lähde: Kaisa Kuoppala, Luke Maalaji: KHt tai HHt, karjanlanta N kok kg/ha, kylvö

13 Analyysit rehujen raaka-aineesta v g/kg ka Raakavalkuainen NDF D-arvo Härkäpapu + vehnä Herne + vehnä Lähde: Kaisa Kuoppala, Luke Lisätietoja: mtt raportti

14 Haasteita herne/härkäpapusäilörehujen korjuussa: - Korjuu suoraniittopäällä olisi paras, mutta rehusta tulee erittäin märkää - Karheelle niitettäessä tulee helposti varisemistappioita - Esikuivaus karheella onnistuu, jos niitto tehdään ajoissa (elokuun alku) Aikainen korjuu on erityisen tärkeää herneellä (lako, variseminen) Korjuu noukkivalla silppurilla tai paalaimella - Tällöin menetetään osa satopotentiaalista => korjuuaika on kompromissi - Säilöntä: sokereita rajallisesti, puskurikapasiteetti, rehu märkää => happopohjaiset aineet ovat toimineet parhaiten

15 Lannoitus Härkäpapu- Ohra- Kevätruis- Apila- N kg/ha a hinta, Määrä, vehnä- säilörehu vehnä- nurmie/kg kg/ha säilörehu säilörehu säilörehu Kyntö e/ha Kylvömuokkaukset e/ha Kylvö e/ha Siemenkustannus - härkäpapu 0, e/ha - kevätvehnä 0, e/ha - ohra 0, e/ha - kevätruisvehnä 1, e/ha - nurmensiemen 4, e/ha Lannoitus, NPK (22-5-5) - härkäpapu 50 0, e/ha - ohra 90 0, e/ha - kevätruisvehnä 90 0, e/ha -nurmi 180 0, e/ha Korjuu laakasiiloon - härkäpapu: niitto + silppurointi 200 e/ha - ohra: suoraniittopääsilppuri e/ha -nurmi: niitto + silppurointi x e/ha Laskelma eri säilörehuvaihtoehtojen tuotantokustannusten erojen vertailemiseksi. Huom! Laskelma ei ole täydellinen tuotantokustannuslaskelma, koska se ei sisällä sellaisia kulueriä, jotka ovat kaikille vaihto-ehdoille samat. Konetöiden hinnat: TTS:n Urakointihintatilastot Kustannukset yht e/ha Sato-oletus kg ka/ha Ka-kilon vertailuhinta 9,5 9,0 9,4 10,4 snt/ka kg

16 Johtopäätöksiä: - Kokoviljakokeessa satoerot eivät olleet suuria, kevätruisvehnissä oli hieman parempi sato (10 20 %) kuin ohrissa tai vehnässä - Koe ei kuitenkaan kerro eri kasvilajien menestymisestä köyhemmissä olosuhteissa, vaikkapa turvemaalla - Trekker-ohran sulavuus (D-arvo) oli muita parempi - Nurmea perustettaessa voi lannoitusta ja siemenmäärää alentaa 30 % => leikkasi satoa noin 15 % - Palkoviljoilla on mahdollista parantaa kokoviljarehun valkuaispitoisuutta ja sulavuutta - Hyvä nurmisäilörehu on edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto

17