SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Transkriptio

1 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa Veikko Maijala

2 2 Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

3 3 Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.

4 Poro märehtijänä 4

5 5 Poro valikoi tarkasti rehunsa Poron pötsin rakenne heikompi kuin nautaeläimillä tai lampailla Poro ei pysty väkevöimään virtsaansa Poro reagoi herkästi rehun laatuvirheisiin Säilörehun laatu

6 6 Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit

7 7 Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 600

8 Kemiallinen laatu /rehuarvo 8 Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) OIV (g/kg ka)

9 9 Valkuainen poron rehussa Talvella vaatimen sulavan raakavalkuaisen tarve vain noin 115 g/vrk Useimmiten säilörehussa yli tarpeen Valkuaisen ylimäärä elimistöstä poistetaan lisäämällä virtsantuotantoa syömällä lunta Kuluu energiaa ja häiritsee pötsitoimintaa Energiapitoisella ja vähän valkuaista sisältävällä täydennysrehulla saadaan ruokintaa tasapainotettua kun säilörehu sisältää runsaasti valkuaista PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

10 10 Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä ei syö korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste? Porutaku hankkeen Ruokintakokeen alustavia tuloksia talvelta 2012

11 11 Niitto Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto kello:10.00 paalaus kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka

12 12 Niitto Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto kello:9.30 paalaus kello: Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka

13 13 Niitto Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto kello:12.00 paalaus kello: Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka

14 14 Niitto Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto kello:8.00 paalaus kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka

15 15 Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,4 1,2 1,0 0,8 0,90 0,88 0,83 0,82 1,38 1,20 1,15 1,09 1,11 1,00 1,00 1,34 1,10 0,92 0,78 A silputtu srehu Ka syönti/poro B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro 0,6 D srehu Ka syönti/poro 0,4 0,2 0,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste

16 16 Veden jäätyminen Vesipitoinen rehu jäätyy helposti (ka 20-30%) Esikuivattu (ka 30 45%) säilörehu jäätyy alemmassa lämpötilassa Jäätyneen säilörehun käsittely vaikeampaa kuin sulan säilörehun Jäätynyt ja korkea vesipitoisuus aiheuttaa ongelmia porolle Ei saa riittävästi rehua irti Ylimääräisen veden sulattaminen kuluttaa energiaa Pötsin jäähtyminen haittaa mikrobien toimintaa Tulee kiinnittää huomiota rehun jäätymisen estämiseen

17 Käärinmateriaalin joutuminen rehuun Pyöröpaalien pakkausmateriaalien joutuminen rehun kautta suolistoon voi aiheuttaa poron menehtymisen Muovien ja verkon huolellinen poistaminen rehusta Kuva Pasi Oinas 17

18 18 Mikrobit ja taudinaiheuttajat Homeet Homeista rehua ei tule antaa porolle Listeria Listeriaa voi esiintyä huonolaatuisessa säilörehussa Suomen ensimmäiset todetut havainnot kesällä 2005 Kuusamossa

19 Laskelmia annettavien rehujen 19 määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5% PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

20 Laskelmia annettavien rehujen 20 määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0, /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5% PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

21 Laskelmia annettavien rehujen 21 määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta) PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

22 22 Lisätietoja Internetissä - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta

23 Tilaisuuden järjestäjä 23 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala Asiantuntija Merja Mattila Projektisuunnittelija Karoliina Majuri Projektipäällikkö Sanna Vinblad Yhteistyössä