SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄILÖREHUN VILJELY -INFO"

Transkriptio

1 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa Veikko Maijala

2 2 Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

3 3 Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.

4 Poro märehtijänä 4

5 5 Poro valikoi tarkasti rehunsa Poron pötsin rakenne heikompi kuin nautaeläimillä tai lampailla Poro ei pysty väkevöimään virtsaansa Poro reagoi herkästi rehun laatuvirheisiin Säilörehun laatu

6 6 Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit

7 7 Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 600

8 Kemiallinen laatu /rehuarvo 8 Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) OIV (g/kg ka)

9 9 Valkuainen poron rehussa Talvella vaatimen sulavan raakavalkuaisen tarve vain noin 115 g/vrk Useimmiten säilörehussa yli tarpeen Valkuaisen ylimäärä elimistöstä poistetaan lisäämällä virtsantuotantoa syömällä lunta Kuluu energiaa ja häiritsee pötsitoimintaa Energiapitoisella ja vähän valkuaista sisältävällä täydennysrehulla saadaan ruokintaa tasapainotettua kun säilörehu sisältää runsaasti valkuaista PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

10 10 Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä ei syö korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste? Porutaku hankkeen Ruokintakokeen alustavia tuloksia talvelta 2012

11 11 Niitto Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto kello:10.00 paalaus kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka

12 12 Niitto Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto kello:9.30 paalaus kello: Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka

13 13 Niitto Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto kello:12.00 paalaus kello: Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka

14 14 Niitto Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto kello:8.00 paalaus kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka

15 15 Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,4 1,2 1,0 0,8 0,90 0,88 0,83 0,82 1,38 1,20 1,15 1,09 1,11 1,00 1,00 1,34 1,10 0,92 0,78 A silputtu srehu Ka syönti/poro B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro 0,6 D srehu Ka syönti/poro 0,4 0,2 0,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste

16 16 Veden jäätyminen Vesipitoinen rehu jäätyy helposti (ka 20-30%) Esikuivattu (ka 30 45%) säilörehu jäätyy alemmassa lämpötilassa Jäätyneen säilörehun käsittely vaikeampaa kuin sulan säilörehun Jäätynyt ja korkea vesipitoisuus aiheuttaa ongelmia porolle Ei saa riittävästi rehua irti Ylimääräisen veden sulattaminen kuluttaa energiaa Pötsin jäähtyminen haittaa mikrobien toimintaa Tulee kiinnittää huomiota rehun jäätymisen estämiseen

17 Käärinmateriaalin joutuminen rehuun Pyöröpaalien pakkausmateriaalien joutuminen rehun kautta suolistoon voi aiheuttaa poron menehtymisen Muovien ja verkon huolellinen poistaminen rehusta Kuva Pasi Oinas 17

18 18 Mikrobit ja taudinaiheuttajat Homeet Homeista rehua ei tule antaa porolle Listeria Listeriaa voi esiintyä huonolaatuisessa säilörehussa Suomen ensimmäiset todetut havainnot kesällä 2005 Kuusamossa

19 Laskelmia annettavien rehujen 19 määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5% PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

20 Laskelmia annettavien rehujen 20 määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0, /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5% PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

21 Laskelmia annettavien rehujen 21 määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta) PORUTAKU hanke / Veikko Maijala

22 22 Lisätietoja Internetissä - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta

23 Tilaisuuden järjestäjä 23 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala Asiantuntija Merja Mattila Projektisuunnittelija Karoliina Majuri Projektipäällikkö Sanna Vinblad Yhteistyössä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt Rovaniemi 20.11.2013 Veikko Maijala Kuva Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013

POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013 POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013 Säilörehun maittavuus PORUTAKU - Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Veikko Maijala Karoliina Majuri Teollisuus

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

POROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas

POROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas POROJEN TALVIRUOKINNAN Hyvien toimintatapojen opas SISÄLLYS Esipuhe 3 Poron ravinnon vuodenaikaisvaihtelu 4 Poron ruokinnassa yleisesti käytetyt rehut 5 Säilörehu 6 Kuivaheinä ja rakeistettu heinä 6 Väki-

Lisätiedot

Maississa mahdollisuus

Maississa mahdollisuus Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla

Lisätiedot

Johtamalla hyvää säilörehua

Johtamalla hyvää säilörehua Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Porotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen

Porotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen Porotalouden ruokintateknologiat Janne Mustonen Porotalouden ruokintateknologiat selvitys Työn tilaaja Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke/porutaku

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Riskien hallintaa tarhauksessa

Riskien hallintaa tarhauksessa PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Riskien hallintaa tarhauksessa Rovaniemellä 6.2.2012 Merja Mattila 2 Ota ote riskeistä Tavoitteena tarhojen

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin

Lisätiedot

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Essi Tarsia Luomukotieläintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa OSMO-hankkeen seminaari 2.2.2018 Miten tuottaa maitoa ja naudanlihaa pienemmillä

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Säilörehun ruokintahävikit

Säilörehun ruokintahävikit Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa Nurmirehut porojen talviravintona Laura Kylmämaa Johdanto 1. Porojen energian ja ravintoaineiden tarve 2. Tutkimuksia nurmirehuista porojen talviravintona 2.1 Kuiva-ainepitoisuus 2.2 Korjuukerta 2.3 Korsiintumisaste

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019

Lisätiedot

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO

POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO 1 MILLOIN ALOITTAA HÄTÄRUOKINTA? Paliskunnassa tulisi tehdä hätäruokintasuunnitelma vuosittain jo syksyllä, etenkin jos poroja ei oteta pääsääntöisesti talviruokintaan tarhoihin.

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida

Lisätiedot