Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Transkriptio

1 Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy

2 Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage crops Lucerne Alfalfa Kuva: Marjo Toivonen Tärkein nurmipalkokasvi maailmassa Monivuotinen typensitojakasvi, maan rakenteen parantaja, satoisa, sisältää runsaasti valkuaista Käyttö eläimille säilörehu, kuiva heinä, laidun Esitelmässä keskitytään sinimailassäilörehun ruokinnalliseen arvoon

3 Sinimailassäilörehu käyttö lypsylehmän ruokinnassa Ruokinta Korjuu ja säilöntä Viljely KOKONAISUUS RATKAISEE LOPPUTULOKSEN

4 Sinimailasen viljely Lajike Vertus. Seoksessa lisäksi nurminataa, ruokonataa ja timoteitä. Kuva: Marjo Toivonen

5 Sinimailasen viljely Kasvupaikka- ja olosuhdevaatimukset, olosuhteiden vaihtelu Talvehtimisen riskit Ympäristövaikutukset = > vaikutukset heijastuvat rehun määrään ja ruokinnalliseen arvoon Puhdas vs seoskasvusto Sinimailasen osuus seoksessa voi vaihdella suuresti Maailmalla yleensä puhtaana, myös seosten käyttöä Suomessa usein seoksena heinäkasvien kanssa? Korjuustrategia ja lajikevalinta Kehitysrytmi, talvilepo, talvenkestävyys Niittokertojen määrä ja ajoittuminen, sadon määrä ja laatu eri niittokertoina

6 Sinimailasen korjuu ja säilöntä Sinimailasen korjuu säilörehuksi suositellaan yleisesti ajoitettavaksi nuppuvaiheen loppuun kukinnan alkupuolelle Koostumus ja ominaisuudet korjuuhetkellä Tuhka, kivennäisaineet Valkuainen hajoavuus siilossa ja pötsissä Kuitu sulavuus ja sulatusominaisuudet Sokeri

7 Sinimailasen koostumuksen ja ominaisuuksien vaikutukset Maitotuotos säilönnällinen laatu sulavuus syöntiominaisuudet ravinteiden, erityisesti typen hyväksikäyttö Muuta maidon rasvahappokoostumus ei yhtä selkeä vaikutus kuin puna-apilalla puhaltuminen - ei ongelma säilörehuruokinnalla

8 Esimerkkejä sinimailasen koostumuksesta tutkimuksissa (g/kg ka) Tuhka RV NDF Sokeri Tuori ym. kasvusto Nuppu Suomi Kukinta Dewhurst ym. (2003) kasvusto, Englanti Nuppu Keskiv. kukinta Nuppu Kornfeld ym. (2013) säilörehu Aik. nuppu Tanska Aik. kukinta

9 Palkokasvien kivennäisainepitoisuuksia Suomessa (g/kg ka). Tutkimusnäytteiden keskiarvo (minimi maksimi) (Tuori ym. 2006) Sinimailanen (n=6) Puna-apila (n = 29) Ca 15,5 (13,7-19,2) 14,7 (7,9-19,4) P 2,6 (2,3-3,1) 2,5 (1,6-3,2) Mg 1,9 (1,6-2,2) 2,8 (1,9-3,8) K 27,4 (20,8-33,5) 29,5 (19,7-37,1) Pitoisuudet vähenevät kasvukauden edistyessä Kasvupäivät D-arvo, g/kg ka

10 Sinimailasen kuitu Vertailu heinäkasviin, jossa sama orgaanisen aineen sulavuus Palkokasveissa, myös sinimailasessa Pienempi NDF-pitoisuus Suurempi indf-pitoisuus (sulamaton kuitu) Huonompi potentiaalinen NDF:n sulavuus Suurempi sulavan kuidun sulatusnopeus Enemmän lignifioitunut kuiturakenne

11 Sinimailasen kuitu- ominaisuuksien vaikutus Heikentää rehuannoksen sulavuutta ja pienentää karkearehusta tulevan kuidun pitoisuutta Lehmä syö tyypillisesti palkokasveja enemmän kuin heinäkasveja vaikka sulavuus huonompi => syönti kompensoi selkeästi huonompaa sulavuutta Kasvien anatominen rakenne erilainen Palkokasvit hajoavat pötsissä nopeammin pieniksi partikkeleiksi kuin heinäkasvit, virtaus pois pötsistä nopeampaa => pötsin täyteisyys pienempi => syönti lisääntyy

12 g/kg ka Puna-apilan ja sinimailasen D-arvo rehutaulukoissa (MTT2010) Sinimailanen Puna-apila 600 Suositeltu korjuuajankohta yleensä nuppuvaihekukinnan alkuvaihe

13 g/kg ka Puna-apilan ja sinimailasen OIVpitoisuus rehutaulukoissa (MTT2010) Sinimailanen Puna-apila 0 Suositeltu korjuuajankohta yleensä nuppuvaihekukinnan alkuvaihe

14 g/kg ka Puna-apilan ja sinimailasen PVTpitoisuus rehutaulukoissa (MTT2010) Sinimailanen Puna-apila 0 Suositeltu korjuuajankohta yleensä nuppuvaihekukinnan alkuvaihe

15 Karkearehun kuidun osuus rehuannoksen ka:ssa, kun väkirehu- % vaihtelee; heinäkasvi 550, sinimailanen 400 g NDF/kg ka Seos Väkirehu-% Seos Heinäkasvi, Sinimai- NDF Karkearehun % lanen, % g/kg kuitu, %

16 Sinimailasen valkuainen Suuri valkuaispitoisuus (= typpipitoisuus) Sinimailanen vs puna-apila Sinimailasessa enemmän ei-valkuaistyppeä NPN Sinimailasen hajoavuus pötsissä suurempi Valkuaisen määrä ja laatu Vaikeuttavat ruokinnan tasapainottamista Huono typen hyväksikäyttö Ympäristövaikutukset Eläimen rasitus, liiallisen typen poisto Hyvälaatuinen valkuaistäydennys tarpeen; pötsissä hajoamaton, ohutsuolessa imeytyvä valkuaislähde lisää tuotosta (amerikkalaisia tutkimuksia)

17 Typen hyväksikäytön ja sulavuuden parantamismahdollisuudet Huomio kehitysasteeseen Seosviljely heinäkasvien kanssa Ruokintaan vähemmän valkuaista sisältäviä karkearehuja heinäkasvit, kokovilja, maissi Geenimuuntelututkimus (USA) Ligniinipitoisuuden pienentäminen Valkuaisen hajoavuuden vähentäminen muiden kasvien ominaisuuksien avulla Polyfenolioksidaasi, puna-apila Tanniini, keltamaite

18 Rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus, kun väkirehu-% vaihtelee; heinäkasvi 150, sinimailanen 200, väkirehu 200 g RV/kg ka Seos Väkirehu-% Seos Heinäkasvi, Sinimai- RV % lanen, % g/kg ka Rehuannos RV g/kg ka

19 ARTTURI-rehuanalyysi Sinimailainen - Vertailuaineistona kotimaisia ja ulkomaisia sinimailasia - Korjuuaika-, raaka-aine- ja säilörehunäytteitä - Sinimailanen puhtaana tai seoksena nurmi- tai nurmipalkokasvien kanssa Alkutuotanto 19

20 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä Raakavalkuainen y = x R² = SEP = 9.8 g/kg ka NIR Alkutuotanto 20

21 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä NDF y = 1.238x R² = SEP = 27 g/kg ka NIR Alkutuotanto 21

22 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä y = x R² = SEP = 19 g/kg ka D-arvo - Vertailuna pepsiinisellulaasi liukoisuudesta apilakaavalla laskettu D-arvo NIR Alkutuotanto 22

23 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä Sokeri y = x R² = SEP = 10 g/kg ka NIR Alkutuotanto 23

24 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä indf y = x R² = SEP = 22 g/kg ka NIR Alkutuotanto 24

25 ARTTURI-rehuanalyysi sinimailasen analysoinnissa - Vertailuaineiston perusteella ARTTURI toimii sinimailasen ja sinimailasta sisältävien rehujen analysoinnissa hyvin - NDF:n ja D-arvon analysointi kaipaavat vielä hieman tarkennusta/ täydennystä - D-arvon analysoinnissa indf tulos apuna - ARTTURI-aineistoon kerätään syksyn aikana tilanäytteistä lisää sinimailasia ja täydennetään NIR-kalibrointia Alkutuotanto 25

26 Sinimailasen säilöntäominaisuudet Säilöntää vaikeuttavat Pieni kuiva-ainepitoisuus Pieni sokeripitoisuus Suuri puskurikapasiteetti Pieni nitraattipitoisuus => erityisesti, jos ei säilöntäainetta tai biologinen säilöntäaine Sinimailasen ominaisuudet osittain vieläkin vaativammat kuin muiden palkokasvien Sinimailanen helpompi esikuivattaa kuin puna-apila Sinimailasesta puuttuu apilan polyfenolioksidaasi, joka rajoittaa valkuaisen hajoamista Lehtien varisemisriski, jos esikuivataan liian kuivaksi

27 600 Eri kasvilajien säilöntäominaisuudet, niitot 1-3 (Dewhurst ym. 2003, J. Dairy Sci.) Raiheinä Puna-apila Sinimailanen 0 Rvalk g/kg ka Sokeri g/kg ka Nitraatti mg/kg ka Puskurik meq/kg ka

28 Säilörehujen koostumus, paalit + biologinen säilöntäaine (Dewhurst ym. 2003, J. Dairy Sci.) Raiheinä Punaapila Sinimailanen Kuiva-aine, g/kg NDF, g/kg ka ph 4,08 4,24 4,68 Sokeri, g/kg ka Ammonium N, g/kg N Maitohappo, g/kg ka Etikkahappo, g/kg ka 6,9 8,2 14,7 Voihappo, g/kg ka 1,1 5,1 2,4

29 Sinimailasrehun säilönnällinen laatu (Tuori ym. 2012) Kehitysvaihe Esikuivausaste (kuiva-aine-%) Painorehu Muurahaishappo Ymppi Nuppu Kukinta Vähän esikuivattu (23 %) Paljon esikuivattu (34 %) Vähän esikuivattu (30 %) Paljon esikuivattu (43 %) Huono Hyvä Huono Huono Hyvä Huono Huono Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Hyvä

30 Eri rehukasvien vertailut tuotantokokeissa Tuotoseroihin vaikuttaa aina minkälainen on kontrollirehun sulavuus ja käymislaatu Suomen olosuhteissa mahdollisuus tuottaa hyvin sulavaa nurmiheinäsäilörehua - sinimailasen vertailuja tällaiseen rehuun ei ole tehty Suomessa eikä paljon muuallakaan Maitotuotos osa kokonaisuutta viljelykokonaisuuden, satomäärien ja maidontuotannon kokonaisuus ratkaisee

31 Ruokintojen koostumus (g/kg ka), kun väkirehua 8 kg/pv (RV 218, NDF 297, tärkkelys+sokeri 337 g/kg ka ) 8 kg/pv (Dewhurst et al. 2003, J. Dairy Sci.) Rvalk NDF ADF Tärkkelys + sokeri Raiheinä Puna-apila Sinimailanen

32 Kaikkia säilörehuja täydennettiin samalla väkirehulla (RV 21,8 %) 8 kg/pv (Dewhurst et al. 2003) Dieetin ka:n sulavuus-% Srehu syönti kg ka/pv Maito, 4-% kg/pv MaitoN/ RehuN, % Maito kg/rehu kg ka Raiheinä Puna-apila Sinimailanen

33 Kevät- ja kesäsinimailanen (SM1,SM2) vs timotei-nurminata (TT-NN)(Tuori ym. 2000) TT-NN SM1 SM2 TTNN+ SM1 Kuiva-aine, g/kg Raakavalk., g/kg ka NDF ph 4,47 4,05 4,23 Amm.N, g/kg N Voih., g/kg ka 9,5 0,1 0,1 OA sulav- %, vitro 64,2 67,1 66,3 Dieetin OA sulavuus-% TTNN+ SM2 69,6 71,8 69,7 68,0 69,1 Säilörehu, kg ka/pv 8,7 10,7 11,3 9,0 10,2

34 Kevät- ja kesäsadon sinimailasrehut ja timoteinurminata (Tuori ym. 2001). Timotei-nurminadan käymislaatu ja sulavuus huono EKM, kg/pv MaitoN/RehuN, % Urea, mg/100 ml Timotei-nurmin Sinim 1. niitto Sinim 2. niitto TNN+SM TNN+SM Väkirehussa RV 180 g/kg ka => Ruokintojen raakavalkuaispitoisuus g/kg ka

35 Sirppimailanen (Medicago falcata L.) Keltakukkainen sinimailasen lähisukulainen Viljelty Virossa laidunkasvina Kestävämpi kuin sinimailanen Tutkittu Suomessa lampaiden ja lypsylehmien ruokinnassa

36 Sirppimailas-timotei-nurminatasäilörehu verrattuna timotei-nurminataan (Heikkilä ym. 2000). Sippimailasen osuus 38 % tuoremassasta. Timoteinurminata Sirppimailanenheinäkasvi - seos Niitto 2. sato 2. sato R. valkuainen, g/kg ka NDF D-arvo Sr syönti, kg ka/pv 13,5 14,3 * EKM, kg/pv 29,3 29,6 NS Urea, mg/100 ml 19,3 28,9 *** Merkitsevyys Maito N/rehu N, % 28,7 25,2 ***

37 Sirppimailassäilörehu verrattuna timoteinurminataan (Saarisalo ym. 1997). Sippimailasen osuus 80 % tuoremassasta. Timoteinurminata Sirppimailanenheinäkasvi - seos Niitto 1. sato 2. sato R. valkuainen, g/kg ka D-arvo Merkitsevyys Sr syönti, kg ka/pv 11,1 11,9 o EKM, kg/pv 29,1 26,7 * Urea, mg/100 ml 27,3 35,4 ***

38 Yhteenveto nurmiheinäkasvi- ja sinimailassäilörehujen vertailukokeista (7 koetta) (Steinshamn 2010) Heinäkasvi Sinimailanen Ero P-arvo Syönti, kg ka/pv 20,2 22,4 + 2,2 0,092 Maito, kg 29,5 31,2 + 1,7 0,023 Rasva, g/kg 38,1 37,9-0,2 0,735 Valkuainen, g/kg 31,6 31,8 +0,2 0,546 Rasva, g/pv ,245 Valkuainen, g/pv ,135

39 Yhteenveto puna-apila- ja sinimailassäilörehujen vertailukokeista (8 koetta) (Steinshamn 2010) Puna-apila Sinimailanen Ero P-arvo Kuiva-aine, kg/pv 21,8 22,6 +0,8 0,054 Maito, kg 30,4 30,6 +0,2 0,632 Rasva, g/kg 38,5 39,4 +0,9 0,124 Valkuainen, g/kg 31,6 32,4 +0,8 0,001 Rasva, g/pv ,175 Valkuainen, g/pv ,057

40 Puna-apila- ja sinimailassäilörehujen vertailujen (5 koetta) yhteenveto (Broderick ) (os. sisältyy edelliseen) Puna-apila Sinimailanen Ero P-arvo Kuiva-aine, kg/pv 21,4 22,9 + 1,5 < 0,01 Maito, kg 31,2 32,0 +0,8 0,27 Rasva, g/kg 35,1 36,6 +1,5 0,05 Valkuainen, g/kg 30,0 30,3 +0,3 0,29 Maidon urea, mg/dl* 18,5 26,6 +3,8 <0,01 Maito N/rehu N, % 27,1 23,6-0,025 <0,01 Org.aineen sulav, % 67,9 63,0-3,9 <0,01 * Alkuperäinen yksikkö julkaisussa urea-n, mg/dl

41 Sinimailanen + heinäkasvi Seoskasvuston vaikutuksia Normaalisti % nurmikasvia seoksessa ei vaikuta satomäärään tai se lisää sitä, typensidonta riittää heinäkasville (D. Undersander) Turvaa sadon määrää, jos sinimailasen kasvussa ongelmia Heinäkasvin osuus vaihtelee riippuen olosuhteista, niitosta, kasvilajista, lajikkeesta Heinäkasvista riippuen voi nopeuttaa kuivumista korjuun yhteydessä ja lisätä kasvuston sokeripitoisuutta => parantaa säilöntäominaisuuksia Lisää ruokinnan kuidun ja sulavankuidun pitoisuutta tätä halutaan erityisesti maissi + sinimailasruokinnassa Laimentaa ruokinnan tarpeettoman suurta valkuaispitoisuutta ja lisää sulavuutta Vähentää ruokinnan typpitappioita

42 Sinimailanen - yhteenveto Säilönnässä laaturiski - esikuivatus, säilöntäaineen käyttö, korjuun oikea ajoitus tärkeitä Huomio sinimailasen osuuteen seoksessa ja kehitysasteeseen Heinäkasveihin verrattuna sinimailasessa yleensä paljon valkuaista, kuitupitoisuus pieni, indf-osuus suuri, kuidun ja orgaanisen aineen sulavuus huonompi Runsas syönti kompensoi heikkoa sulavuutta Maitotuotos tutkimuksissa usein sama tai parempi verrattuna heinäkasveihin ja puna-apilaan ero riippuu siitä minkälaisia rehuja (sulavuus, käymislaatu) ja ruokintoja verrataan Huomio typen hyväksikäyttöön Pelkkä sinimailasrehu typen hyväksikäyttö heikko = > seokset heinäkasvien kanssa ja/tai valkuaisrehun vähentäminen