Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
|
|
- Johannes Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy
2 Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage crops Lucerne Alfalfa Kuva: Marjo Toivonen Tärkein nurmipalkokasvi maailmassa Monivuotinen typensitojakasvi, maan rakenteen parantaja, satoisa, sisältää runsaasti valkuaista Käyttö eläimille säilörehu, kuiva heinä, laidun Esitelmässä keskitytään sinimailassäilörehun ruokinnalliseen arvoon
3 Sinimailassäilörehu käyttö lypsylehmän ruokinnassa Ruokinta Korjuu ja säilöntä Viljely KOKONAISUUS RATKAISEE LOPPUTULOKSEN
4 Sinimailasen viljely Lajike Vertus. Seoksessa lisäksi nurminataa, ruokonataa ja timoteitä. Kuva: Marjo Toivonen
5 Sinimailasen viljely Kasvupaikka- ja olosuhdevaatimukset, olosuhteiden vaihtelu Talvehtimisen riskit Ympäristövaikutukset = > vaikutukset heijastuvat rehun määrään ja ruokinnalliseen arvoon Puhdas vs seoskasvusto Sinimailasen osuus seoksessa voi vaihdella suuresti Maailmalla yleensä puhtaana, myös seosten käyttöä Suomessa usein seoksena heinäkasvien kanssa? Korjuustrategia ja lajikevalinta Kehitysrytmi, talvilepo, talvenkestävyys Niittokertojen määrä ja ajoittuminen, sadon määrä ja laatu eri niittokertoina
6 Sinimailasen korjuu ja säilöntä Sinimailasen korjuu säilörehuksi suositellaan yleisesti ajoitettavaksi nuppuvaiheen loppuun kukinnan alkupuolelle Koostumus ja ominaisuudet korjuuhetkellä Tuhka, kivennäisaineet Valkuainen hajoavuus siilossa ja pötsissä Kuitu sulavuus ja sulatusominaisuudet Sokeri
7 Sinimailasen koostumuksen ja ominaisuuksien vaikutukset Maitotuotos säilönnällinen laatu sulavuus syöntiominaisuudet ravinteiden, erityisesti typen hyväksikäyttö Muuta maidon rasvahappokoostumus ei yhtä selkeä vaikutus kuin puna-apilalla puhaltuminen - ei ongelma säilörehuruokinnalla
8 Esimerkkejä sinimailasen koostumuksesta tutkimuksissa (g/kg ka) Tuhka RV NDF Sokeri Tuori ym. kasvusto Nuppu Suomi Kukinta Dewhurst ym. (2003) kasvusto, Englanti Nuppu Keskiv. kukinta Nuppu Kornfeld ym. (2013) säilörehu Aik. nuppu Tanska Aik. kukinta
9 Palkokasvien kivennäisainepitoisuuksia Suomessa (g/kg ka). Tutkimusnäytteiden keskiarvo (minimi maksimi) (Tuori ym. 2006) Sinimailanen (n=6) Puna-apila (n = 29) Ca 15,5 (13,7-19,2) 14,7 (7,9-19,4) P 2,6 (2,3-3,1) 2,5 (1,6-3,2) Mg 1,9 (1,6-2,2) 2,8 (1,9-3,8) K 27,4 (20,8-33,5) 29,5 (19,7-37,1) Pitoisuudet vähenevät kasvukauden edistyessä Kasvupäivät D-arvo, g/kg ka
10 Sinimailasen kuitu Vertailu heinäkasviin, jossa sama orgaanisen aineen sulavuus Palkokasveissa, myös sinimailasessa Pienempi NDF-pitoisuus Suurempi indf-pitoisuus (sulamaton kuitu) Huonompi potentiaalinen NDF:n sulavuus Suurempi sulavan kuidun sulatusnopeus Enemmän lignifioitunut kuiturakenne
11 Sinimailasen kuitu- ominaisuuksien vaikutus Heikentää rehuannoksen sulavuutta ja pienentää karkearehusta tulevan kuidun pitoisuutta Lehmä syö tyypillisesti palkokasveja enemmän kuin heinäkasveja vaikka sulavuus huonompi => syönti kompensoi selkeästi huonompaa sulavuutta Kasvien anatominen rakenne erilainen Palkokasvit hajoavat pötsissä nopeammin pieniksi partikkeleiksi kuin heinäkasvit, virtaus pois pötsistä nopeampaa => pötsin täyteisyys pienempi => syönti lisääntyy
12 g/kg ka Puna-apilan ja sinimailasen D-arvo rehutaulukoissa (MTT2010) Sinimailanen Puna-apila 600 Suositeltu korjuuajankohta yleensä nuppuvaihekukinnan alkuvaihe
13 g/kg ka Puna-apilan ja sinimailasen OIVpitoisuus rehutaulukoissa (MTT2010) Sinimailanen Puna-apila 0 Suositeltu korjuuajankohta yleensä nuppuvaihekukinnan alkuvaihe
14 g/kg ka Puna-apilan ja sinimailasen PVTpitoisuus rehutaulukoissa (MTT2010) Sinimailanen Puna-apila 0 Suositeltu korjuuajankohta yleensä nuppuvaihekukinnan alkuvaihe
15 Karkearehun kuidun osuus rehuannoksen ka:ssa, kun väkirehu- % vaihtelee; heinäkasvi 550, sinimailanen 400 g NDF/kg ka Seos Väkirehu-% Seos Heinäkasvi, Sinimai- NDF Karkearehun % lanen, % g/kg kuitu, %
16 Sinimailasen valkuainen Suuri valkuaispitoisuus (= typpipitoisuus) Sinimailanen vs puna-apila Sinimailasessa enemmän ei-valkuaistyppeä NPN Sinimailasen hajoavuus pötsissä suurempi Valkuaisen määrä ja laatu Vaikeuttavat ruokinnan tasapainottamista Huono typen hyväksikäyttö Ympäristövaikutukset Eläimen rasitus, liiallisen typen poisto Hyvälaatuinen valkuaistäydennys tarpeen; pötsissä hajoamaton, ohutsuolessa imeytyvä valkuaislähde lisää tuotosta (amerikkalaisia tutkimuksia)
17 Typen hyväksikäytön ja sulavuuden parantamismahdollisuudet Huomio kehitysasteeseen Seosviljely heinäkasvien kanssa Ruokintaan vähemmän valkuaista sisältäviä karkearehuja heinäkasvit, kokovilja, maissi Geenimuuntelututkimus (USA) Ligniinipitoisuuden pienentäminen Valkuaisen hajoavuuden vähentäminen muiden kasvien ominaisuuksien avulla Polyfenolioksidaasi, puna-apila Tanniini, keltamaite
18 Rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus, kun väkirehu-% vaihtelee; heinäkasvi 150, sinimailanen 200, väkirehu 200 g RV/kg ka Seos Väkirehu-% Seos Heinäkasvi, Sinimai- RV % lanen, % g/kg ka Rehuannos RV g/kg ka
19 ARTTURI-rehuanalyysi Sinimailainen - Vertailuaineistona kotimaisia ja ulkomaisia sinimailasia - Korjuuaika-, raaka-aine- ja säilörehunäytteitä - Sinimailanen puhtaana tai seoksena nurmi- tai nurmipalkokasvien kanssa Alkutuotanto 19
20 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä Raakavalkuainen y = x R² = SEP = 9.8 g/kg ka NIR Alkutuotanto 20
21 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä NDF y = 1.238x R² = SEP = 27 g/kg ka NIR Alkutuotanto 21
22 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä y = x R² = SEP = 19 g/kg ka D-arvo - Vertailuna pepsiinisellulaasi liukoisuudesta apilakaavalla laskettu D-arvo NIR Alkutuotanto 22
23 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä Sokeri y = x R² = SEP = 10 g/kg ka NIR Alkutuotanto 23
24 ref Sinimailanen, raaka-aine ja säilörehunäytteitä indf y = x R² = SEP = 22 g/kg ka NIR Alkutuotanto 24
25 ARTTURI-rehuanalyysi sinimailasen analysoinnissa - Vertailuaineiston perusteella ARTTURI toimii sinimailasen ja sinimailasta sisältävien rehujen analysoinnissa hyvin - NDF:n ja D-arvon analysointi kaipaavat vielä hieman tarkennusta/ täydennystä - D-arvon analysoinnissa indf tulos apuna - ARTTURI-aineistoon kerätään syksyn aikana tilanäytteistä lisää sinimailasia ja täydennetään NIR-kalibrointia Alkutuotanto 25
26 Sinimailasen säilöntäominaisuudet Säilöntää vaikeuttavat Pieni kuiva-ainepitoisuus Pieni sokeripitoisuus Suuri puskurikapasiteetti Pieni nitraattipitoisuus => erityisesti, jos ei säilöntäainetta tai biologinen säilöntäaine Sinimailasen ominaisuudet osittain vieläkin vaativammat kuin muiden palkokasvien Sinimailanen helpompi esikuivattaa kuin puna-apila Sinimailasesta puuttuu apilan polyfenolioksidaasi, joka rajoittaa valkuaisen hajoamista Lehtien varisemisriski, jos esikuivataan liian kuivaksi
27 600 Eri kasvilajien säilöntäominaisuudet, niitot 1-3 (Dewhurst ym. 2003, J. Dairy Sci.) Raiheinä Puna-apila Sinimailanen 0 Rvalk g/kg ka Sokeri g/kg ka Nitraatti mg/kg ka Puskurik meq/kg ka
28 Säilörehujen koostumus, paalit + biologinen säilöntäaine (Dewhurst ym. 2003, J. Dairy Sci.) Raiheinä Punaapila Sinimailanen Kuiva-aine, g/kg NDF, g/kg ka ph 4,08 4,24 4,68 Sokeri, g/kg ka Ammonium N, g/kg N Maitohappo, g/kg ka Etikkahappo, g/kg ka 6,9 8,2 14,7 Voihappo, g/kg ka 1,1 5,1 2,4
29 Sinimailasrehun säilönnällinen laatu (Tuori ym. 2012) Kehitysvaihe Esikuivausaste (kuiva-aine-%) Painorehu Muurahaishappo Ymppi Nuppu Kukinta Vähän esikuivattu (23 %) Paljon esikuivattu (34 %) Vähän esikuivattu (30 %) Paljon esikuivattu (43 %) Huono Hyvä Huono Huono Hyvä Huono Huono Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Hyvä
30 Eri rehukasvien vertailut tuotantokokeissa Tuotoseroihin vaikuttaa aina minkälainen on kontrollirehun sulavuus ja käymislaatu Suomen olosuhteissa mahdollisuus tuottaa hyvin sulavaa nurmiheinäsäilörehua - sinimailasen vertailuja tällaiseen rehuun ei ole tehty Suomessa eikä paljon muuallakaan Maitotuotos osa kokonaisuutta viljelykokonaisuuden, satomäärien ja maidontuotannon kokonaisuus ratkaisee
31 Ruokintojen koostumus (g/kg ka), kun väkirehua 8 kg/pv (RV 218, NDF 297, tärkkelys+sokeri 337 g/kg ka ) 8 kg/pv (Dewhurst et al. 2003, J. Dairy Sci.) Rvalk NDF ADF Tärkkelys + sokeri Raiheinä Puna-apila Sinimailanen
32 Kaikkia säilörehuja täydennettiin samalla väkirehulla (RV 21,8 %) 8 kg/pv (Dewhurst et al. 2003) Dieetin ka:n sulavuus-% Srehu syönti kg ka/pv Maito, 4-% kg/pv MaitoN/ RehuN, % Maito kg/rehu kg ka Raiheinä Puna-apila Sinimailanen
33 Kevät- ja kesäsinimailanen (SM1,SM2) vs timotei-nurminata (TT-NN)(Tuori ym. 2000) TT-NN SM1 SM2 TTNN+ SM1 Kuiva-aine, g/kg Raakavalk., g/kg ka NDF ph 4,47 4,05 4,23 Amm.N, g/kg N Voih., g/kg ka 9,5 0,1 0,1 OA sulav- %, vitro 64,2 67,1 66,3 Dieetin OA sulavuus-% TTNN+ SM2 69,6 71,8 69,7 68,0 69,1 Säilörehu, kg ka/pv 8,7 10,7 11,3 9,0 10,2
34 Kevät- ja kesäsadon sinimailasrehut ja timoteinurminata (Tuori ym. 2001). Timotei-nurminadan käymislaatu ja sulavuus huono EKM, kg/pv MaitoN/RehuN, % Urea, mg/100 ml Timotei-nurmin Sinim 1. niitto Sinim 2. niitto TNN+SM TNN+SM Väkirehussa RV 180 g/kg ka => Ruokintojen raakavalkuaispitoisuus g/kg ka
35 Sirppimailanen (Medicago falcata L.) Keltakukkainen sinimailasen lähisukulainen Viljelty Virossa laidunkasvina Kestävämpi kuin sinimailanen Tutkittu Suomessa lampaiden ja lypsylehmien ruokinnassa
36 Sirppimailas-timotei-nurminatasäilörehu verrattuna timotei-nurminataan (Heikkilä ym. 2000). Sippimailasen osuus 38 % tuoremassasta. Timoteinurminata Sirppimailanenheinäkasvi - seos Niitto 2. sato 2. sato R. valkuainen, g/kg ka NDF D-arvo Sr syönti, kg ka/pv 13,5 14,3 * EKM, kg/pv 29,3 29,6 NS Urea, mg/100 ml 19,3 28,9 *** Merkitsevyys Maito N/rehu N, % 28,7 25,2 ***
37 Sirppimailassäilörehu verrattuna timoteinurminataan (Saarisalo ym. 1997). Sippimailasen osuus 80 % tuoremassasta. Timoteinurminata Sirppimailanenheinäkasvi - seos Niitto 1. sato 2. sato R. valkuainen, g/kg ka D-arvo Merkitsevyys Sr syönti, kg ka/pv 11,1 11,9 o EKM, kg/pv 29,1 26,7 * Urea, mg/100 ml 27,3 35,4 ***
38 Yhteenveto nurmiheinäkasvi- ja sinimailassäilörehujen vertailukokeista (7 koetta) (Steinshamn 2010) Heinäkasvi Sinimailanen Ero P-arvo Syönti, kg ka/pv 20,2 22,4 + 2,2 0,092 Maito, kg 29,5 31,2 + 1,7 0,023 Rasva, g/kg 38,1 37,9-0,2 0,735 Valkuainen, g/kg 31,6 31,8 +0,2 0,546 Rasva, g/pv ,245 Valkuainen, g/pv ,135
39 Yhteenveto puna-apila- ja sinimailassäilörehujen vertailukokeista (8 koetta) (Steinshamn 2010) Puna-apila Sinimailanen Ero P-arvo Kuiva-aine, kg/pv 21,8 22,6 +0,8 0,054 Maito, kg 30,4 30,6 +0,2 0,632 Rasva, g/kg 38,5 39,4 +0,9 0,124 Valkuainen, g/kg 31,6 32,4 +0,8 0,001 Rasva, g/pv ,175 Valkuainen, g/pv ,057
40 Puna-apila- ja sinimailassäilörehujen vertailujen (5 koetta) yhteenveto (Broderick ) (os. sisältyy edelliseen) Puna-apila Sinimailanen Ero P-arvo Kuiva-aine, kg/pv 21,4 22,9 + 1,5 < 0,01 Maito, kg 31,2 32,0 +0,8 0,27 Rasva, g/kg 35,1 36,6 +1,5 0,05 Valkuainen, g/kg 30,0 30,3 +0,3 0,29 Maidon urea, mg/dl* 18,5 26,6 +3,8 <0,01 Maito N/rehu N, % 27,1 23,6-0,025 <0,01 Org.aineen sulav, % 67,9 63,0-3,9 <0,01 * Alkuperäinen yksikkö julkaisussa urea-n, mg/dl
41 Sinimailanen + heinäkasvi Seoskasvuston vaikutuksia Normaalisti % nurmikasvia seoksessa ei vaikuta satomäärään tai se lisää sitä, typensidonta riittää heinäkasville (D. Undersander) Turvaa sadon määrää, jos sinimailasen kasvussa ongelmia Heinäkasvin osuus vaihtelee riippuen olosuhteista, niitosta, kasvilajista, lajikkeesta Heinäkasvista riippuen voi nopeuttaa kuivumista korjuun yhteydessä ja lisätä kasvuston sokeripitoisuutta => parantaa säilöntäominaisuuksia Lisää ruokinnan kuidun ja sulavankuidun pitoisuutta tätä halutaan erityisesti maissi + sinimailasruokinnassa Laimentaa ruokinnan tarpeettoman suurta valkuaispitoisuutta ja lisää sulavuutta Vähentää ruokinnan typpitappioita
42 Sinimailanen - yhteenveto Säilönnässä laaturiski - esikuivatus, säilöntäaineen käyttö, korjuun oikea ajoitus tärkeitä Huomio sinimailasen osuuteen seoksessa ja kehitysasteeseen Heinäkasveihin verrattuna sinimailasessa yleensä paljon valkuaista, kuitupitoisuus pieni, indf-osuus suuri, kuidun ja orgaanisen aineen sulavuus huonompi Runsas syönti kompensoi heikkoa sulavuutta Maitotuotos tutkimuksissa usein sama tai parempi verrattuna heinäkasveihin ja puna-apilaan ero riippuu siitä minkälaisia rehuja (sulavuus, käymislaatu) ja ruokintoja verrataan Huomio typen hyväksikäyttöön Pelkkä sinimailasrehu typen hyväksikäyttö heikko = > seokset heinäkasvien kanssa ja/tai valkuaisrehun vähentäminen
Hyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotPalkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotHärkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotSäilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa
Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotKotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna
Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotPalkokasveja kokoviljasäilörehuihin
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotMAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS
MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto 7.9.2018 Maidon koostumus Hinnoittelun peruste Hyvin erilaisia hinnoittelusysteemejä eri maissa Ruokinnan tasapainoisuuden
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotKARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA
KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde
LisätiedotMonipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen
Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä 29.3.2010 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotProf. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotKaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi
Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotKesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta
Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen
Lisätiedottehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?
Miten kotoista valkuaista voi hyödyntää tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Maito-pienryhmien tapaaminen 8.10.2014 Hämeenlinna Marketta Rinne ja Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotMaitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy
Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)
LisätiedotKaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta
Ä Ä Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Nivala 4.11.2014 Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste on n. 16% Suomessa Valkuaisväkirehuista
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotErilaiset säilöntäaineet
Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotSILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotMTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit
POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista
LisätiedotKarjatilan nurmen korjuuaikastrategiat
Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotValkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi
Jyväskylä 11.10.2018 KoneAgria ScenoProt -seminaari Vaihtoehtoiset proteiinilähteet Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi Tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskus, Jokioinen www.luke.fi
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotNurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen
Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen
Lisätiedot