Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Transkriptio

1 ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen Yhteistyössä: Laura Nyholm (Valio), Maija Hellämäki (Valio), Susanna Särkijärvi (MTT) ja Markku Saastamoinen (MTT)

2 Nurmirehun laatu koostuu: Raaka-aineen ravintoarvosta Kasvilaji Kehitysvaihe korjuuhetkellä Lannoitus ja maaperän ominaisuudet Kasvuajan sääolosuhteet Säilönnän aiheuttamista tappioista Hengitys Variseminen Huuhtoutuminen Käyminen Puristeneste Jälkipilaantuminen

3 Nurmirehuja hevosille Osana Hevosten nurmirehut hanketta Artturi verkkopalveluun on koottu hevosten nurmirehuruokintaa tukeva sivusto Se sisältää mm. seuraavaa aineistoa: Artturin palvelujen esittely ja tulkinta hevosten nurmirehuruokinnan näkökulmasta Korjuuaikatiedotus Rehuanalyysi (ks. myös Maija Hellämäen esitys tässä seminaarissa!) Laskurit Hevosten nurmirehuruokintaa käsittelevät kirjoitukset ja esitelmädiasarjat Linkkivinkit

4 Artturi -verkkopalvelu Kanava nurmirehun tuotantoon, korjuuseen, säilöntään, analysointiin ja ruokintaan liittyviin palveluihin ja tietoon Lähtenyt liikkeelle lypsykarjan tarpeista, mutta tietous monilta osin sovellettavissa myös hevosten ruokintaan Artturiverkkopalvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi rekisteröitymistä Artturi on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistavat Valio ja MTT Artturin nettisivut toimivat osoitteessa

5

6 Kuiva-ainesatoa kertyy alkukesällä jopa 200 kg/ha päivässä Kuiva-ainesato (kg/ha) Päivää kesäkuun alusta

7 Nurmiheinien D-arvo laskee alkukesällä keskimäärin 0.5 %-yksikköä päivässä 80 D-arvo (%) Päivää kesäkuun alusta

8 Lämpösumman kertyminen kuvaa hyvin nurmen D-arvon laskua alkukesällä Tähän perustuu Artturi korjuuaikatiedotus! 80 D-arvo (%) Lämpösumma (C-astetta)

9 Mitä D-arvo oikein tarkoittaa? D-arvo kuvaa rehun sulavuutta eli se on sulavan orgaanisen aineen pitoisuus kuiva-aineessa Se voidaan ilmaista prosentteina (esim. 65 %) tai SI-järjestelmän mukaisesti (esim. 650 g/kg KA) Tarkoittaa sitä osaa rehun orgaanisesta aineesta, jonka eläimet saavat aineenvaihduntansa käyttöön rehun kulkiessa ruoansulatuskanavan läpi Orgaaninen aine = kuiva-aine miinus tuhka Sulamaton osuus erittyy sontana Rehun energia-arvo eli rehuyksikköarvo lasketaan D- arvosta RY-arvo / kg KA = D-arvo ( 65 %) 0.16 / 11.7 = 0.88 RY/kg KA D-arvo on tärkein yksittäinen rehun ravitsemuksellista arvoa kuvaava mittari

10 Oikea rehu tarkoitukseensa Eri hevosryhmillä on erilaiset tarpeet nurmirehun D-arvosta Urheiluhevoset ja imettävät tammat yli 65 % Kevyessä käytössä olevat hevoset % Rehun laatu vaikuttaa myös tarvittavaan väkirehuannokseen (kaura-annoksen koko)

11 Artturi avustaa nurmien korjuussa D-arvon ennusteet kunnittain Tilanäytteiden anal. tulokset Kartta kuvaa nurmiheinien D- arvon kehitystä

12 Nurmen D-arvo laskee alkukesällä keskimäärin 0.5 %-yksikköä päivässä D-arvo tänään D-arvo 5 päivää myöhemmin sääennusteen perusteella

13 D-arvo tänään 5 vrk kuluttua Puhdas heinä Puhdas apila

14

15 Artturin laskureita Laskureita käytettävissä: D-arvolaskuri Tilan räätälöity D-arvolaskuri Paalinhintalaskuri Säilörehun, väkirehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksilaskuri Nurmialalaskuri Laidunalalaskuri Sulavuuslaskuri Apilapitoisuuslaskuri

16 D-arvolaskuri kertoo jälkikäteen rehun laadun korjuupäivän ja kasvupaikan mukaan Alkukesällä korjuupäivän perusteella voi arvioida rehun laatua esimerkiksi eri aikaan korjattujen rehuerien vertailua varten Laskuri myös havainnollistaa korjuupäivän vaikutusta rehun laatuun Arvio perustuu samaan nurmen kasvumalliin, jolla D- arvo ennustetaan alkukesällä Laskennassa käytetään paikkakuntakohtaisesti toteutuneita lämpösummia Ei kerro säilönnällistä laatua ym., joten ei korvaa rehuanalyysiä

17

18 Tilan räätälöity D-arvolaskuri perustuu kasvustosta tehtyyn nurmianalyysiin Nurmen kasvumalli ennustaa D-arvon muutoksen lämpösumman ja kasvupaikan perusteella D-arvon laskun ennustaminen onnistuu varsin hyvin, mutta tason löytäminen on vaikeampaa Yksittäisen nurmikasvuston taso voidaan määrittää ottamalla nurmesta näyte ja tekemällä siitä nurmianalyysi Nurmianalyysin hinta on (sis. ALV) Katso tarkemmat ohjeet Artturin nettisivuilta Nurmianalyysin D-arvotulos tallennetaan räätälöityyn D- arvolaskuriin, joka antaa näytteenoton jälkeen tapahtuneen D-arvon laskun mukaisen D-arvon tänään ja 5 päivän kuluttua

19 Räätälöity D-arvoennuste huomioi yksittäisen näytteen D-arvon lähtötason, johon sovelletaan yleistä lämpösummasta riippuvaa D-arvon laskua Nurminäytteen D-arvo yleistä tasoa korkeampi myöhäinen nurmi D-arvo, % Yleinen D-arvon kehitys Aikainen nurmi Lämpösumma, astetta

20 Säilörehun hinnoitteluun laskuri Säilörehun pyöröpaalaustekniikan yleistyminen on lisännyt mahdollisuuksia säilörehun kaupalliseen käyttöön Säilörehupaalien kaupassa on oleellista huomioida Paalien koko vaihtelee huomattavasti tekniikasta ja raakaaineesta riippuen Rehun kuiva-ainepitoisuus älä maksa vedestä rehun hintaa! Korvaavan rehun (esimerkiksi kuivan heinän) hinta Rehun laatu (laskuri ei huomioi laatua!) Ravitsemuksellinen laatu (D-arvo, sulava raakavalkuainen) Säilönnällinen laatu (ph, virhekäyminen, pilaantuneet / homehtuneet kohdat) Muut tekijät esimerkiksi sokeripitoisuus

21

22 Säilörehu mitä se on? Säilörehu tarkoittaa tuoreista tai osittain kuivatuista nurmikasveista happamuuden avulla säilöttyä rehua Tuotetaan käytettäväksi eläinten ruokinnassa Naudat Hevoset Lampaat Tavoitteena: Ympärivuotinen tasapainoinen ruokinta Rehun hyvä laatu Säilöntätappioiden minimointi

23 Säilörehun käymisen perusteet Säilöntä Hapettomat olosuhteet Haitallisten mikrobien esto Esikuivaus Matala ph Säilöntähappo Suuri osmoottinen paine Raaka-aineita käymiseen (sokereita) Mikrobisto Hyvät Ympit Puskurikapasiteetti Pahat O Kielyn & Muckin (1998) mukaan Eeva Saarisalo

24 Kuiva-ainepitoisuus, % Nurmirehun säilöntämenetelmien vertailu Kuiva heinä Esikuivattu säilörehu Tuore säilörehu Pilaajamikrobien kasvun estää *Kuivuus *Happamuus *Hapettomuus *Kuivuus *Happamuus *Hapettomuus Tappiot peltokuivauksen aikana *Hengitystappiot *Liuk. aineiden huuhtoutuminen *Variseminen *Hengitystappiot *Liuk. aineiden huuhtoutuminen *Variseminen Tappiot rehuvarastossa *Homehtuminen *Käyminen *Virhekäyminen *Valk. hajoam. *Homehtuminen *Käyminen *Virhekäyminen *Valk. hajoam. *Puristeneste Tappiot ruokittaessa *Huuhtoutuminen jos kastellaan *Jälkipilaantuminen *Jälkipilaantuminen

25 Esikuivattu säilörehu Valtaosa esikuivatuksen eduista saavutetaan, kun kuiva-ainepitoisuus g/kg Puristenesteen erittyminen jää pois Rehun jäätyminen vähenee Pitkittynyt esikuivatus Sateen todennäköisyys Ravintoainetappiot Hiivojen ja homeiden aiheuttama jälkipilaantuminen Kuiva-ainetavoite riippuu säilötyypistä: Laakasiilo g/kg Kuiva-ainepitoisuus %, kosteuspitoisuus % Pyöröpaali g/kg tai enemmän Kuiva-ainepitoisuus %, kosteuspitoisuus %

26 Erittäin pitkälle kuivatut rehut Säilöheinä (haylage) Suosittu mm. hevosten ruokinnassa Rehun kuiva-ainepitoisuus g/kg Prosentteina Kuiva-ainetta % Kosteutta % Käymistä tapahtuu erittäin vähän Perinteiset kriteerit arvioida rehun laatua eivät päde Mikrobiologinen laatu (homeet ja hiivat) tärkeä Aistinvarainen arvio

27 Säilöntäaineet Säilöntäaineet vaikuttavat: Rehun ravintoaineiden pitoisuuksiin Syöntiominaisuuksiin Hygieeniseen laatuun Säilöntätappioiden määrään EVIRA vastaa säilöntäaineiden viranomaissäätelystä Suomessa Kemira valmistaa valtaosan Suomessa käytetyistä säilöntäaineista

28 Säilöntäaineiden jaottelu toimintaperiaatteen mukaan Käymistä edistävät Käymistä estävät Aerobista pilaantumista estävät Ravintoaineet Imeytysaineet Maitohappobakteerit Sokeri (melassi) Entsyymit Muurahaishappo Maitohappo Mineraalihapot Nitriittisuolat, sulfiittisuolat Natriumkloridi Propionihappo Bentsoehappo Sorbiinihappo Maitohappobakteerit Urea, ammoniakki, kivennäisaineet Juurikasleike, olki Oude Elferink et al./mcdonald et al. 1991

29 Säilöntäaineen valintaperusteet Tehokkuus Säilöntätuloksen parantaminen Käyttöturvallisuus Vaikutus koneisiin Korroosion minimointi Käsittelyn ja annostelun helppous Hinta Saatavuus

30 Muurahaishappopohjaiset säilöntäaineet Käymistä rajoittavia Laskevat suoraan ph:ta Estävät haitallisten mikrobien toimintaa Lopettavat soluhengityksen Suolamuotona ammoniumformiaatti, joka neutraloi säilöntäainetta Suomessa käyttösuositus 4 l/tonni ruohoa Ilmaistuna 100-prosenttisena muurahaishappona

31 Muurahaishapon lisääminen rajoittaa säilörehun käymistä (Jaakkola ym. 1993) (g/ kg ka tai N) Muurahaishappo (l/t) Sokeri Käymis hapot Ammo niakki

32 Biologiset säilöntäaineet Lisätään hyödyllisiä mikrobeita (ympit, inokulantit) ja/tai entsyymejä Helppo ja turvallinen käsittely rehunteossa Eivät syövytä koneita Eivät estä soluhengitystä yhtä tehokkaasti kuin muurahaishappo Toimintavarmuus ei yhtä hyvä kuin säilöntähapoilla märässä rehussa Varmuus paranee esikuivatuissa rehuissa Edellytykset säilönnän onnistumiselle: Raaka-aineessa riittävästi käymiskelpoista sokeria Maitohappobakteerit säilyvät elinkelpoisina rehuntekoon asti Lisätty bakteerikanta on tehokkaampi kuin kasvuston oma luontainen epifyyttimikrobisto

33 Aerobisen stabiilisuuden säätelijät (=jälkilämpenemisen esto) Stabiilisuutta parantavat kemialliset aineet Lähinnä happoja ja niiden suoloja Bentsoehappo, sorbiinihappo, propionihappo, etikkahappo Erityisesti hiivoja ja homeita vastaan Usein yhdessä käymistä rajoittavan tai ohjaavan säilöntäaineen kanssa Valikoidut säilöntäainemikrobit tuottavat rehuun stabiilisuutta parantavia aineosia Etikkahappoa tuottavat heterofermentatiiviset maitohappobakteerit Esim. Lactobacillus bűchneri (tuottaa myös 1,2-propanidiolia) Antimikrobiaalisia peptidejä tuottavat mikrobit (bakteriosiinit) Rehun käymisen määrän säätely Hapot ja biologiset säilöntäaineet tuottavat koostumukseltaan erilaista rehua Rehun koostumuksen ja aerobisen stabiilisuuden välistä yhteyttä ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta tarkasti HUOM. Aerobisen stabiilisuuden parantuminen ei saa olla ristiriidassa rehun hyvän säilönnällisen laadun ja syöntiominaisuuksien kanssa Jos rehu on pilaantunut jo siilossa, ei se enää jälkilämpene

34 Yhteenveto säilöntäaineista Happosäilöntäaineet rajoittavat luontaista maitohappokäymistä Luotettavin tuoreen rehun säilöntäaine Biologiset säilöntäaineet muuntavat sokerin maitohapoksi Soveltuvat parhaiten esikuivatulle rehulle Jälkilämpenemisen esto Haaste esikuivatussa rehussa Säilöntäaineen käyttö pienentää rehun pilaantumisen riskiä Kaikki sallitut säilöntäaineet soveltuvat myös hevosten ruokintaan Kiitokset Seija Jaakkolalle säilöntään liittyvistä aineistoista!