Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Transkriptio

1 Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

2 Kuka minä olen? Kuka sinä olet?

3 Miksi säilörehulla on niin paljon merkitystä? Onko teillä kokemuksia hyvästä ja/tai huonosta säilörehusta? Kuva:Lea Puumala

4 Miksi säilörehulla on niin paljon merkitystä? Lehmän dieetistä noin puolet on säilörehua Väkirehuvalinnoilla voidaan vaikuttaa jonkin verran tuotokseen, mutta jos säilörehu on huonoa ei sillä lisätä määräänsä enempää tuotosta Umpilehmillä ja nuorkarjalla säilörehun osuus on suurempi Sillä on siis merkitystä minkälaista säilörehu on!

5 Analysointi rehuntekoaikana Korjuun ajoitus Korjuuaikanäytteitä 11 Raaka-ainenäytteitä 13 Myös määrä on tärkeä tieto! NurmiArtturi-hanke

6 Säilörehun laatu Ruokinnallinen laatu Käymislaatu Mikä ei näy säilörehuanalyysissä? Lämpeneminen Pilaantuneet kohdat hävikki

7 Minkälaista säilörehua eri ryhmille? Lypsävät lehmät ME noin 11 MJ/kg ka Raakavalkuainen D-arvo Umpilehmät ME noin 9-10 MJ/kg ka RV 130 D-arvo Hiehot Samanlaista kuin umpilehmille Alle 6 kk vasikat samanlaista kuin lypsäville

8 Minkälaista säilörehu eri ryhmille? Lihanaudat g/kg ka Emolehmätiloilla vaihtelu suurempi ummessa oleville emoille D-arvotavoite kuitenkin huomattavasti alhaisempi

9 Säilörehun syönti Syönti-indeksi on suhdeluku, joka ilmaisee rehun syöntipotentiaalin eli miten paljon lehmät pystyvät syömään kyseessä olevaa rehua keskimääräiseen hyvälaatuiseen säilörehuun verrattuna. Yhden indeksipisteen nousu lisää lypsylehmän syöntiä noin 0,1 kuiva-ainekilon verran päivässä. Syönti-indeksiin vaikuttavat: rehun kuiva-aine D-arvo NDF-kuitu kokonaishapot ykkös- vai kakkossato apilan- ja kokoviljasäilörehun osuus

10 Palkokasvisäilörehut Palkokasvisäilörehut ovat paremmin sulavia kuin nurmisäilörehut Palkokasveilla, ja viimeaikaisissa tutkimuksissa etenkin apilasäilörehulla, on havaittu lyhyempi fermentaatioaika ja nopeampi hajoaminen sekä lyhyt viipymäaika matalan kuitupitoisuuden lisäksi. Huomioitavaa palkokasvisäilörehuissa: Alempi D-arvo silti ok syönti ja tuotos Kalsiumin määrä ei umpilehmien rehua Puskurikapasiteetti säilöntäaineen määrä Kuva: luomu.fi

11 Vihanta- ja kokoviljasäilörehu Vihantaviljasäilörehu= kylvömäärä kg/ha, korjuu heti kun ohra on tullut vihneelle tai kaura röyhylle, on lähes nurmisäilörehun arvoista ruokinnassa, satomäärä on noin puolet verrattuna kokoviljaan, mahdollista kuitenkin lannoittaa alla oleva nurmi ja korjata tästä vielä syksyllä säilörehu Kokoviljasäilörehu= kylvömäärä 200 kg/ha (jopa 300 kg/ha luomussa), korjuu taikinatuleentumisen aikaan (noin 3 vkoa röyhylle tulosta), kun kasvusto muuttaa väriä vihreästä kellertävään

12 Viljan käyttö karkearehuna - lajit Ohra on paremmin maittavaa kuin kaura ohran jyvässä paremmin energiaa kuin kaurassa Palkokasveilla (herne, härkäpapu) saadaan maittavuutta ja valkuaista mietittävä korjuuaika myös näiden kannalta, milloin valmistuu vilja ja milloin palkokasvi lajikkeet erikseen, jotka kasvavat hyvin vihermassaa, ei niinkään palkoa/litua

13 Viljan käyttö karkearehuna - korjuu Korjuu suoraniittopäällä, jos on vähääkään vaaraa, että jyvät lähtevät irti näin ei menetetä jyvästä saatavaa energiaa Myös vihantaviljan korjuu on suositeltavaa suoraniittopäällä, jos on suojaviljana ja normaalisti käytettäisiin karhotusta eli niitettäessä karhon yhdistäjä/mattoperä ei karhotusta, ettei heinänalku vaurioidu ja lähde mukaan Cracker: korjuun yhteydessä murskataan rehu, joka parantaa erityisesti jyväosan hyväksikäyttöä.

14 Viljan käyttö karkearehuna - syöttö Noin 30 % on max käyttömäärä lypsylehmillä Muilla eläinryhmillä voidaan käyttää enemmän Sisältää sulamatonta kuitua, joka tukee kuidutonta säilörehua hyvin Raakavalkuaista ja energiaa on vähemmän kuin keskimääräisessä säilörehussa Analyysi!

15 Rehutaulukot 2015

16 Kotoisten rehujen analysointi Sijalla #1 Kuitenkin muistettava, että analyysikaan ei kerro kaikkea

17 siitä miltä rehu voi näyttää Säilörehun lämpeneminen 1.sato 2015 säilötty hapolla leikattu rehuleikkurilla Rehu otettu repimällä sato 2015 biologinen aine ei otettu rehuleikkurilla

18 Säilörehu - lämpötila Säilörehun pilaantuminen ruokintavaiheessa johtuu korjuussa tehdyistä säilöntävirheistä Rehun kanssa kosketuksissa on ilmaa, joka mahdollistaa haittamikrobien toimimisen heikentää säilörehun rehuarvoa Aperuokinnassa erityisen haitallista, koska riski lämpenemiselle ruokintapöydälläkin kasvaa NurmiArtturi -hankkeessa säilörehun lämpeneminen yli C alensi energiakorjattua maitotuotosta (EKM) 1,5 kg/pv

19 Säilörehuhävikki Virva Hallivuori

20 Säilörehu - stabiilisuus avainasemassa seosruokinnassa Säilöntä tehty onnistuneesti Rehun kuluminen riittävää siilosta ja aumasta syötettäessä Rehun irroitus tehdään leikkaavilla laitteilla Huonolaatuisen (esim.pintarehun) erottelu välttämätön 10+5=5 Jari Korva, Valio Artturi -tiimi

21 Lea Puumala Pyöröpaalisäilörehun sekoittaminen pidentää sekoitusaikaa minuuttia 21

22 Silppuamattoman oljen sekoittaminen seosrehuun pidentää sekoitusaikaa n. 30 minuuttia Valmiiksi silputun oljen (silpun pituus 1 2 cm) lisääminen seokseen pitkän oljen sijasta puolittaa energian tarpeen seosrehun sekoituksessa Lea Puumala

23 Olki seoksessa? 23 Lea Puumala

24 Heinä vs. olki Rehuarvot: Heinä Olki ME MJ/kg ka 9,9 6 Raakavalkuainen OIV PVT Kuitu Sulamaton kuitu?? D-arvo Subacute rumen acidosis (SARA): Jos lehmä saa valita rehut, syö siten ettei SARA tule (Keunen ym. 2012) Pötsin ph:n laskuissa parhaimman syöntituloksen antaa kun heinää (ja mieluusti hyvälaatuista=sulavampaa) annetaan erikseen eikä appeen seassa

25 Lähde: Sari Kajava ja Annu Palmio Luke

26 Säilörehun vaihtumisen vaikutukset lehmien energia-aineenvaihduntaan MaMa -hanke Hapanpötsiongelma (lisätoimenpiteitä) 2. sato (-16) väkrehussa muutos 3. sato (-16) syönti + maitotuotos laskuun 2. sato (-16) väkirehussa muutos * # * x x * # ja D-arvo RV ME 10,1-10,2 Syönti-indeksi D-arvo 706 RV 154 ME 11,3 Syönti-indeksi 118 D-arvo 674 RV 145 ME 10,8 Syönti-indeksi 111

27 Kotoiset väkirehut Analysointi ja prosessointi!

28 Mitä maksaa? Tuotantokustannuslaskelmien kautta hintaa Muuttuvat kulut Työvoimakulut Kiinteät kulut Pellon kustannukset NEUVO2020 palveluna mahdollista Kuva:

29 Avaimet onnistuneeseen yhteistyöhön 1. Yhteiset tavoitteet Mietittynä molempien kannalta 2. Yhteiset pelisäännöt ja sopimus Tehdään mitä on sovittu 3. Työnjako on selvillä 4. Käydään tulokset läpi yhdessä ja mietitään miten edetään jatkossa 5. Avoimuus ja asioiden puheeksi ottaminen ennen kuin ovat hampaankolossa!

30 Onnistunut ruokinta onnelliset lehmät ja isäntäväki