Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Transkriptio

1 Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela

2 Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon hionta huippuun lajikkeilla ja korjuustrategiavalinnoilla Säilörehun tuotantokustannusten haarukointia Raija Suomela

3 Korjuustrategiat ja nurmituotannon talous kokemuksia ja tuloksia vuosien varrelta Niittojen lisääminen kahdesta kolmeen Voi lisätä huomattavasti ( kg) kuivaainesatoa Yleensä parantaa keskimääräistä sadon laatua Tulee työ- ja lannoituskustannuksia Mutta maitoa /lihaa enemmän /nurmi ha ja /kg ka rehua Korjuuala pienenee rehunkorjuun keskittäminen /tehostaminen

4 Korjuutavan vaikutus puna- ja valkoapilanurmen satoisuuteen ja talvehtimiseen Pohjois-Suomessa Raija Suomela MTT 2006

5 Kuiva-ainesato, kg/ha Kuiva-ainesato, kg/ha Seoskasvustojen kokonaiskuiva-ainesadot MTT Rovaniemi v Kasvuston puna-apilaosuus määräävä, timotei pärjää hyvin TI TI+PA TI+VA TI TI+PA TI+VA H H+MO SR+SR VL+H VL+H+MO Korjuutapa 0 H H+MO SR+SR VL+H VL+H+MO Korjuutapa H= Heinäaste, H+MO= Heinäaste + myöhäinen odelman korjuu SR+SR= Säilörehuasteet (kaksi), VL+H= Varhainen laidunaste + heinäaste VL+H+MO= Varhainen laidunaste + heinäaste + myöhäinen odelman korjuu Iki timotei (!), Betty puna-apila, Jõgeva valkoapila - Ja kattokaapa Rovaniemen satotasoja!!

6 Kevät 2004 Vuohenherne Raija Suomela

7 2.Säilörehua edellisenä vuonna Raija Suomela

8 KARPE hankkeen tuloksia MTT Maaninka MTT Ruukki

9 KARPE: Kuiva-ainesato ja D-arvo Maaninka Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha Ruukki sato 2. sato 1. sato sato 2. sato 1. sato aikainen myöhäistetty erittäin myöhäinen 3 niittoa 0 aikainen myöhäistetty erittäin myöhäinen 3 niittoa 1. sadon myöhästyttäminen lisäsi kokonaissatoa sekä kuiva-aineena että megajouleina mitattuna. Kolme niittoa tuotti sulavinta säilörehua. 9 Sairanen, Hyrkäs, Suomela, Virkajärvi 2012

10 ekm kg/pv Energiakorjattu maitotuotos D710 D680 D650 D620 Korkea väkirehutaso kg/pv tuo terveysriskejä: sorkkaongelmat hapanpötsi, juoksutusmahaongel mat Väkirehua kg/pv Esimerkiksi 30 kilon maitotuotos karjatasolla voidaan saavuttaa kaikilla kuvion D-arvoilla Minkä yhdistelmän tila valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista? 10 Auvo Sairanen & Elina Juutinen 2012

11 11 Auvo Sairanen & Elina Juutinen 2012 Yhteenveto D-arvon muutoksia voidaan korvata väkirehun määrää muuttamalla, kun keskimääräinen D-arvo on yli 650 g/kg ka ja tuotostaso on n kg/v. Matala D-arvo ja korkea keskituotostavoite eivät sovi yhteen Matalasta tai korkeasta sulavuudesta tarvitaan tarkka tieto, jotta ruokintasuunnitelma voidaan tehdä oikein. Korkealla tuotostasolla vaaditaan sulavampaa säilörehua. Matalaa D-arvoa ei voi kompensoida nostamalla väkirehun valkuaispitoisuus yli 180 g/kg ka. Kolmannen niiton tuotantovaikutus vastaa toista satoa.

12 Korjuurytmitys- ja lannoituskoe 2013 Yara Suomi Raija Suomela ja Sirkka Luoma MTT Minna Toivakka ja Raimo Kauppila YaraSuomi Korjuuajankohdan vaikutus sekä Lannoituksen sovittaminen korjuurytmiin Niittopäivät - 1. korjuu Aikainen 2. korjuu Myöhäinen 2. korjuu korjuu 28.8 ja 3.9. Raija Suomela

13 Korjuurytmityskoe kokonaissato 2013 Mikä korjuu- ja lannoitustapa on taloudellisin? kg ka /ha 1340 kg ka /ha Myöhäinen 2. korjuu + Thiotrac Lannoitus N 230 kg Myöhäinen 2. korjuu N 230 kg Aikainen 2. korjuu + Thiotrac N 230 kg Aikainen 2. korjuu N 230 kg Alue N 142 kg

14 D-arvon nousu 10 g/kg ka vastaa 0,5 l maitotuotoksen nousua Aikainen 2. niitto oli myöhästettyä taloudellisempi Yksittäisistä koejäsenistä kuitenkin paras Myöh. 2. korjuu N TC Aikaisen 2. korjuun päiväkustannus on 0,23 euroa kalliimpi kuin myöhäisen 2. korjuun rehun, mutta maitotulo on 0,33 euroa suurempi. Vuositasolla (305 päivää) tuo ero on lehmää kohti 30,8 euroa, eli 50 lehmän karjassa euroa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Talousvertailua saaduilla tuloksilla 3 niittoa Summa Yksikkö SR-tuotantokustannus ha-1 Muuttuvat 910 ha-1 Kiinteät 865 ha-1 Työkustannus 207 ha-1 Tuettu tuotantokust ha-1 Maidonhinta 46 s l-1 Tuotantotuki 8 s l-1 Kustannusten arvioinnissa tilatason tuotantokustannustuloksia taustalla Lannoitukset rahteineen nykyisillä hinnoilla Samanlaiset tuotantokustannukset aikainen tai myöhästetty Voidaan verrata Sato + D-arvo yhteisvaikutusta maitotuotokseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Arvo Aikainen Myöh ERo Yksikkö Sato kg ka ha-1 D-arvo g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,117 0,100 0,017 ka-1 SR-syönti /lehmä 12,21 12,00 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust /lehmä 1,43 1,20 0,23 vrk-1 Maitotuotos /lehmä 32,61 32,00 0,61 l vrk-1 Maitotulo /lehmä 17,61 17,28 0,33 vrk-1 Maitotulo /lehmä /vuosi vuosi-1 SR-kustannus /lehmä /vuosi vuosi-1 Maitotulo-SR kulu /1 lehmä vuosi-1 Maitotulo-SR-kulu /50 lehmää vuosi-1 50 lehmää syönti kg ka vuosi-1 hehtaareina 17,30 14,54 2,76 ha Lisäpellonarvo? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Arvo "KorjuuA "KorjuuB" Ero Yksikkö Sato kg ka ha-1 D-arvo g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,16 0,13-0,03 ka-1 SR-syönti /lehmä 12,00 12,21 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust /lehmä 1,89 1,54-0,35 vrk-1 Maitotuotos /lehmä 32,00 32,61 0,61 l vrk-1 Maitotulo /lehmä 17,28 17,61 0,33 vrk-1 Maitotulo /lehmä /vuosi vuosi-1 SR-kustannus /lehmä /vuosi vuosi-1 Maitotulo-SR kulu /1 lehmä vuosi-1 Maitotulo-SR-kulu /50 lehmää vuosi-1 50 lehmää syönti kg ka vuosi-1 hehtaareina 22,88 18,62 4,25 ha

18 Arvo "KorjuuaA "KorjuuB" Ero Yksikkö Sato kg ka ha-1 D-arvo g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,21 0,16-0,05 ka-1 SR-syönti 12,00 12,21 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust 2,51 1,92-0,59 vrk-1 Maitotuotos 32,00 32,61 0,61 l vrk-1 Maitotulo 17,28 17,61 0,33 vrk-1 Maitotulo 305 vrk vuosi-1 SR-kustannus /lehmä 305 vrk vuosi-1 Maitotulo-SR kulu 305 vrk /1 lehmä vuosi-1 Maitotulo-SR-kulu 305 vrk /50 lehmää vuosi-1 kg ka 50 lehmää syönti vuosi-1 hehtaareina 30,50 23,28 7,22 ha Lisärehu 5 km? hoitokustannukset

19 Ne urot SR kustannus /lehmä satotasoittain (D-arvo 691) = = = = 782 SR kustannus /50 lehmää satotasoittain (D-arvo 691) = = = = Sadon noustessa SR-kustannus /lehmä laskee Voidaan laskea voitoksi, mikäli tuotantokustannus on vakio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 Tila-Artturi projektin tuloksia Projektissa oli 15 isoa maitotilaa Keski-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Projektin toteutukseen osallistuivat Valion ja Yara Suomen lisäksi ProAgria, Kemira ja MTT. Säilörehun tuotantokustannuksessa konekustannus määräävin, vaihtelu tiloilla /ha Säilörehun tuotantokustannus oli pienin urakointia käyttäneellä tilalla! Toiseksi pienin, kun omia koneita käytetty urakointiin Vanhat koneet kolmantena Yleensä huonoin tulos, kun suuret kiinteät kustannukset ja huono sato (satsaus koneisiin ja rakennuksiin) Satotason merkitys tuotantokustannukselle aivan keskeinen Lisääntyneet muuttuvat kustannukset yleensä laskivat säilörehun tuotantokustannusta! Verrataan kahta TilaArtturi -tilaa, joilla kiinteät kustannukset käytännössä samansuuruiset

21 SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUS Tila A Tila B Tila A Tila B SATO (kg ka/ha) TUOTOT /ha snt/kg ka Tuet ,0 8,4 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Kylvöt ,4 0,2 Lannoitukset ,0 4,4 Kalkitus ,0 0,3 Kasvinsuojelu ,0 0,1 Muut muuttuvat kustannukset ,0 2,8 Traktorin muutt. kustannukset ,2 1,1 Säilöntäaine ,0 1,5 Rahti, konevuokrat yms ,5 0,0 Muuttuvat kustannukset yhteensä ,4 7,5 TYÖKUSTANNUKSET Työkustannukset yhteensä ,9 1,2 21

22 KIINTEÄT KUSTANNUKSET /ha snt/kg ka Konekustannukset ,4 6,2 Koneiden poisto ,7 3,3 Koneiden korko ,0 1,3 Koneiden kunnossapito ,4 1,5 Koneiden vakuutukset ,3 0,1 Rakennuskustannukset ,4 2,5 Rakennusten poisto ,1 1,0 Rakennusten korko ,5 0,7 Rakennusten kunnossapito ,7 0,7 Rakennusten vakuutukset 4 5 0,1 0,0 Yleiskustannukset ,6 0,2 Pellon ja ojituksen kustannnukset ,9 3,3 Pellon vuokra ,0 0,5 Pellon korko ,5 2,2 Ojituksen poisto ,7 0,2 Ojituksen korko ,7 0,5 Kiinteät kustannukset yhteensä ,3 12,

23 2009 /ha snt/kg ka TUOTANTOKUSTANNUS ,6 21,0 TUETTU TKUSTANNUS ,6 12,5 Tuen osuus ,0 8,4 Säilörehun tuetun tuotantokustannuksen ero 9,1 senttiä Säilörehun hinta A B Ero Yksikkö Lehmä/päivä 2,60 1,50 1,09 Lehmä /vuosi lehmää /vuosi Mikä voi pudottaa satotasoja? Keskittymisen herpaantuminen!

24 Tilan säilörehusadon haarukointi Mittaaminen lohkokohtaisesti tuottaa todellisen tuloksen Laskennallinen sadonarviointi ruokinnan kautta tulee kohtuu lähelle: Lehmä kuluttaa noin 0,5 kg säilörehua /maito litra (sis. ummessaolokauden) Maito Säilörehu 1 litra 0, l t 225 t SR tuettu tuotantokust., 0,11 0,21 0,055 0, Ero = Sadonlaskenta nurmialan, eläinmäärän ja tuotoksen avulla: Yara Suomen nettisivuille yksinkertainen laskuri lähitulevaisuudessa!

25 Satomääritystä kun koeruutukoko m 2 Raija Suomela

26 Kuormien punnitus kuormavaakalla Kuvat: Maria Honkakoski

27 Tuoresato tieto + kuiva-ainepitoisuus Rehun laatutulokset Raija Suomela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

28 Mitä tästä opimme? Mitä suurempi sato /ha, sitä pienempi säilörehun tuotantokustannus Pellon peruskunto! Lannoitus! Lajikkeet! Korjuustrategia! Mitä parempi laatu, sitä enemmän rehua kuluu, mutta myös maitoa virtaa Arvioi tilan satoluokka Mieti realistisesti säilörehukorjuun tuottamisen kustannukset tilalla Ovatko pellot kunnossa? Nurmituotannossa eurot tulevat takaisin Hyvillä lohkoilla kannattaa panostaa nurmen kasvuun riittävä ja monipuolinen lannoitus! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus