Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Transkriptio

1 Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT

2 Kokoviljasäilörehu Viljakasvusto korjataan säilörehuksi ennen vars. tuleentumista Kuiva-ainepitoisuus, erityisesti tähkän, kuvaa kehitysastetta Kokoviljasäilörehun sulavuus riippuu siitä, paljonko viljakasvustossa on huonosti sulavaa kortta ja hyvin sulavaa jyvää Raakavalkuaispitoisuus g/kg ka Tärkkelys g/kg ka Palkokasvit Sulavuus korkeampi kuin viljoilla Sisältävät enemmän valkuaista kuin viljat Haastavampia säilöä: kosteus, matala sokeripitoisuus, puskurikapasiteetti 2

3 Kasvustojen raakavalkuaispitoisuuksia Rehutaulukot ( Kokoviljasäilörehu ohrasta 100 g/kg ka Härkäpapusäilörehu (vihreät siemenet) 190 g/kg ka Herne- ja virnasäilörehu (kukinnan alku) 200 g/kg ka Juutinen, E Säilörehua herneestä ja härkäpavusta. Nauta 4, sivut Hernekaurasäilörehu 159 g/kg ka Härkäpapukaurasäilörehu 152 g/kg ka MTT 3

4 Palkokasvi-vilja kasvustot MTT Ruukki 2012 Härkäpapu Tangenta Fuego Kontu Herne Dolores Florida Arvika Jermu Viljat Wappu vehnä Wilhelm kaura Kolme korjuuaikaa: Elokuun puoliväli Elokuun loppu Syyskuun puoliväli Fuego ja Kontu härkäpavut. Kuva: MTT/Essi Saarinen Saarinen ym. Julkaisematon (Edistystä Luomutuotantoon -hanke) MTT 4

5 Palkokasvi-viljaseoksen D-arvo lisääntyi, kun kasvusto korjattiin myöhemmin Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT D-arvo on laskettu sellulaasiliukoisuudesta. Tulos laskettu eri lajikkeiden keskiarvoina 5

6 D-arvo, g/kg ka D-arvon nousu johtuu palkokasvin sulavuuden lisääntymisestä (D-arvo tässä määritetty erikseen palkokasveista ja viljoista) Herne Härkäpapu Kaura Vehnä Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 6

7 Raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 7

8 NDF pitoisuus, g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 8

9 Tärkkelyspitoisuus, g/kg ka Herne+vilja Härkäpapu+vilja Korjuu 1 Korjuu 2 Korjuu 3 MTT 9

10 Palkokasviviljasäilörehut 2013 Ruukki Härkäpapu Fuego + Anniina vehnä Siemenseos 174 kg härkäpapua + 75 kg vehnää per hehtaari Herne Florida + Anniina vehnä siemenseos 138 kg hernettä + 75 kg vehnää per hehtaari 10 ha alat molempia Pyöröpaalit kolmella kasvuasteella sulavuuskokeisiin Laakasiiloihin lihanautakoetta varten elokuun lopussa 10

11

12

13

14 Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo Riippuu palkokasvin ja viljan osuuksista Enemmän viljaa -> huonompi sulavuus Riippuu kasvin eri osien suhteista Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/herneitä/jyviä Pavut ja herneet arvokkaimpia, samoin viljan jyvät Viljan olki Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat Rehuarvo kannattaa aina määrittää rehuanalyysillä 14

15 Vehnä: aikainen taikinatuleentumisaste 15

16 Kuiva-aine-% Kuiva-ainesato, kg ka/ha Härkäpapu+vehnä Hp Vilja Herne+vehnä Herne Vilja

17 Osuus kasvustosta, % Härkäpapu+vehnä Hp Vilja Herne+vehnä Herne Vilja

18 Palkokasvirehun korjuu haastavaa Niitto karholle ja paalaus Parhaat osat, palot ja lehdet karisevat helposti maahan Paalit ovat todella painavia kosteina Verkkoa ja muovia pitää käyttää normaalia enemmän Karhon kuivuminen on hidasta, erityisesti loppukesällä ja pöyhiminen lisää karisemistappioita Suoraniittopäällä varustettu ajosilppuri Tehokas ja nopea Rehu kärryyn eikä peltoon Märkä kasvusto tuottaa paljon puristenestettä siilossa 18

19 Härkäpapu+vehnä Korjuu siiloon

20 Herne+vehnä 3. korjuu, pyöröpaali 20

21 Härkäpapu+vehnä 3. korjuu pyöröpaali 21

22 Ruokinnassa Palkokasvien käytössä suuremmat haasteet ovat viljelyssä, korjuussa ja ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille sellaisenaan Märehtijät syövät enemmän useammasta kasvilajista tehtyä säilörehua kuin yhdestä Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy Viljan kanssa seoksena auttaa tähän! 22

23 Seoksen kasvilajit ja lajikkeet kannattaa valita sekä kasvien ominaisuuksien että ruokintatilanteen kannalta millaista rehua tarvitaan: paljon massaa vai hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus? Käytetäänkö rehu korkeatuottoisille lehmille, lihanaudoille, hiehoille tai ummessa oleville Käytettävissä olevat peltolohkot, maalajit 23

24 24

25 Palkokasvien Ca-pitoisuudet korkeampia kuin nurmiheinäkasvien Ca, g/kg ka Nurmiheinäkasvit, kasvusto ja säilörehu 4 Kaura-herne-virna säilörehu 7 Vuohenherne, säilörehu 8 Herne-virna, kasvusto ja säilörehu 9 Puna-apilaa 50% heinäkasvia 50% säilörehu 8-10 Härkäpapu, kasvusto 15 Puna-apila, kasvusto ja säilörehu Sinimailanen, kasvusto ja säilörehu 15 Lähde: Rehutaulukot, MTT

26 Herne-kaura- ja härkäpapu-kaurasäilörehut Lypsylehmillä MTT Maaningan kokeessa (Juutinen ym. 2011) 35,0 30,0 30,8 33,1 33,2 25,0 20,0 15,0 12,3 12,9 14,4 10,0 5,0 0, D-arvo, g/kg ka 2.sato nurmi herne-kaura härkäpapu-kaura Syönti, kg ka EKM, kg/pv RV, g/kg ka MTT 26