Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Transkriptio

1 Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

2 Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen vaikutus D-arvoon

3 Kasvu ja kehitys Kasvu = Biomassan määrä Kehitys= Siirtyminen kasvullisesta suvulliseen kehitysvaiheeseen eli siemenen kehittymiseen Lehtiaste Korrenkasvu (solmut muodostuvat) = suvullinen vaihe Tähkälle tulo (korjuun ajoitus) Kukinta Siemenen kypsyminen

4 Nurmirehun D-arvo Sulavan orgaanisen aineen osuus kuivaaineesta (g)/1000 (g) Naudan saama energia syödystä rehusta D-arvo * 0,016 = Rehun energia-arvo (MJ)

5 D-arvon lasku 1. nurmisadossa Heinänurmilla keskimäärin 5g ka päivässä (2-7 g ka) Nurmipalkokasveilla (apilat, mailaset) lasku ensimmäisessä sadossa lähes puolet hitaampaa kuin nurmiheinillä. Nurmipalkokasvien D-arvo on lähtötasoltaan heiniä alempi

6 NDF ja indf Neutraalidetergenttikuitu (NDF) kuvaa rehun kokonaiskuitupitoisuutta Selluloosa Hemiselluloosa Ligniini Sulamaton osa NDF kuidusta (indf) Pötsimikrobit eivät kykene hajottamaan Ligniini ja ligniiniin ristisidoksin sitoutunut selluloosa

7 D-arvomalli heinänurmilla 1. sadossa Kuva:

8 Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos Kuva: /864E7619BC1B7253E040A8C0023C67D6

9 Apilan vaikutus D-arvon laskuun ikatiedotus/korjuuaikatiedotus_palveluksessasi/kehitys erot

10 D-arvon lasku jälkisadoissa Vesi, lämpötila ja hoito vaikuttavat yhdessä Sade Lämpötila Korjuukertojen väli ( n. 7 vko:a) Lannoitus (Erityisesti N), lanta+mineraalilann. Kasvilajit (Natojen ja apilan osuus vs. timotei ja raiheinät) Kuolleiden lehtien määrä Maaperä (karkeat kivennäismaat vs. multamaat)

11 2. Sadon D-arvomalli 40 pv ja 50 pv korjuuvälillä 1. sadosta 40 pv 50 pv 1. Sadon korjuun viivästyminen (pv) Kuva:

12 Lämpämittari plussalla 1. sato alkaa kehittyä > 0 ⁰C 1. Kehitys etenee kuin juna kohti tähkimistä/nuppuja lämpösumman mukaan 2. Kasvu 1. Mitä vähemmän aikaa lannoituksen ja tähkälle tulon välillä, sitä vähemmän satoa 2. Mitä enemmän typpeä käytössä tähkälle tullessa, sitä korkeampi RV 3. Lannoitus ei vaikuta D-arvoon

13 Nurmilaji ja D-arvo & RV 1. Apilat ja sinimailanen: - Oma typpitehdas ->Satomäärän kasvu laimentaa RV:tä hitaasti 2. Heinät: -Mitä vähemmän N-lannoitusta, sitä pienempi RV - N lähellä sadonkorjuuta ->RV kasvaa - Lähes kaikki kasvun tarvitsema N otetaan ennen tähkälle tuloa - Suuri sato laimentaa heinän ottaman typen

14 Rehun RV ja lannoituksen N heinillä (N lannoituksessa (Kg) * 6,25) ka-sato Esim. 100 kg * 6,25 = 0,156 eli 15,6 % 4000 kg Tai 100 kg *6,25 = 0,125 eli 12,5 % 5000 kg Korkeissa sadoissa RV jää alhaiseksi ilman apilaa (tai sinimailasta) Kuva:

15 mutta kuinka paljon N-lannoitus laimenee tässä?

16 Lajipiirteitä Suuri satopotentiaali- >alhaisen RV:n mahdollisuus Heikko talvehtija, mutta voimakas versoja Englanninraiheinän täydennyskylvö 1(-2) välein -> hyvärakenteisille maille Pehmeä ja sulava kaveri ruokonataseokseen ja kolmeen korjuuseen Kuva: ProAgria Arja Mustonen, Pohjois-Savo

17 Kuva: Vasemmalla timotei, oikealla ruokonata Ruokonadalla paksu ja puutuva keskisuoni -> Ruokonadan D-arvo laskee nopeasti

18 Apilat eivät pidä viileästä eivätkä - Lehtiala muodostuu hitaasti - Typensidonta heinän varjossa laiskaa -> lannoituksen viivyttäminen suosii apilaa - Runsas typpilannoitus vähentää typensidontaa. - Kun apilaa on 50 % typpilannoitusta ei tarvita, ellei haluta edistää heinän kasvua ammoniumtypestä Kuva: archive.html

19 70 % kasvin ottamista ioneista on typpeä (NH4+ tai NO3-) - Ammoniumtyppi lisää happamoittavia vetyioneja juuren lähellä -> Vapaan alumiinin määrä lisääntyy (jos maa jo muutekin hapanta) -> myrkyllistä bakteereille Kuva: Arja Mustonen, ProAgria Pohjois-Savo /content/0/unit-05/uptake.gif

20 D-arvojen yleispiirteitä eri korjuukerroilla 1. sato Korjuu tähkälle tulovaiheessa ->korkea D-arvo Ei yleensä helteitä, vaikka lämmintä 2. sato Korkeita (helle)lämpötiloja ja paljon säteilyä (ts. valoenergiaa) -> ligniiniä muodostuu (puutuminen)- >paljon indf kuitua ->matala D-arvo 3. sato Viileää ja säteilyä vähän ->ohuet soluseinät, korkea sulavuus (helppoa ravintoa mikrobeille)-> korkea D- arvo ja vähän kuitua

21 Jälkisadon muodostuminen Sadonkorjuussa poistuu suuri osa nurmen fotosynteesikoneistosta Jälkikasvu riippuu kertyneestä C ja N varastosta Heinillä varasto on korren alaosa ja sipuli Apiloilla ja mailasilla juuri tai rönsy Silmujen selviäminen niitosta ratkaisee jälkisadon muodostumisnopeuden

22 Timotein versorakenne 1. niitossa Kuva: ijapaiva_ /864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

23 Ruokonadan versot ensimmäisessä niitossa Kuva: ijapaiva_ /864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

24 Jälkikasvu 10 vrk niiton jälkeen Kuva: ijapaiva_ /864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

25 Jälkisadon muodostuminen Timotei Korrenkasvu! Jälkikasvu alkaa lähes kokonaan uusista sivusilmuista pieni lehtien kasvunopeus ja kuivana kesänä riski lepotilan pitkittymisestä Suurin osa kesäsadon versoista on elongoituneita (korrenkasvunsa aloittaneita mutta kukkimattomia) Uusien lehtien yhteyttämiskyky on korkea kasvavat valossa Ruokonata Lehtevyys! Nopea jälkikasvu, koska suurin osa versoista säilyttäneet kärkikasvupisteensä Lähes kaikki kasvavat versot kesäsadossa ovat vegetatiivisia eli pelkkää lehteä ja lehtituppea muodostavia Suuria, elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä versoja

26 Versorakenne selittää 2. sadon D- Korsien sulavuus aluksi korkea Kasvullisten versojen sulavuus (lehteä) säilyy pitkään korkeana ja nousee 2. sadossa arvoja Kuva: ijapaiva_ /864e774879a2e289e040a8c0023c67d8

27 Säteilyn suunta ja verson rakenne 1. niitto kasvavan säteilyn oloissa, 2. niitto laskevan säteilyn oloissa -> versojen välinen valokilpailu Lyhyt niittoväli - >kasvulliset versot eduksi Pitkä niittoväli - >korrelliset versot eduksi Kuva: urikoulutus/nurmiasiantuntijapaiva_ /864e774879a2e289e040 A8C0023C67D8

28 Lehtien varjostus kasvaa kun säteily Kuollut materiaali 4-12 % 2. niitossa Entä 3. niitto? Säilönnän onnistuminen? tulee matalalta

29 Elävän ja kuolleen kasvimassan vaikutus D-arvoon

30 Suuntaviivoja jalostukseen NurFyshankkeesta Sulavuus korreloi korren pituuteen Pitkäkortisilla heinillä heikompi sulavuus ja suurempi sato Korsi tarvitsee tukirakenteen massan kannatteluun Ligniinin määrää tai ligniinin sidoksiin selluloosan kanssa voidaan jalostuksella vaikuttaa? Sulavuus on kompromissi sadon kanssa

31 Pääkohdat 1. Lämpösumma ohjaa pääsadon kehitystä 2. Lannoitus vaikuttaa sadon määrään ja raakavalkuaiseen (RV) 3. Niittoväli, lannoitus ja sää vaikuttavat jälkisadon D-arvoon ja RV:en 4. Lajit ja lajikkeet eroavat RV:ssä ja sulavuudessa

32 Johtopäätökset Päätä korjuustrategia 2 vai 2 kertaa Valitse strategiaan soveltuvat kasvit Kehitysrytmi Seoksen tasapaino Tue valittua strategiaa hoitotoimilla Lannoitus Täydennyskylvö

33 Kiitos mielenkiinnosta J Kysymyksiä?

34 Lähteet Marchner, H. 1992, Mineral nutrition of higher plants MTT:n raportit 56 ja Artturi-kirjasto kirjasto/artturikoulutus Nurmitieto s