KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Transkriptio

1 KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym

2 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen kiinnitetty, vaan riippuu lehmän ravintoaineiden saannista Rehujen syönti arvioidaan laskennallisesti Riippuu rehuannoksen koostumuksesta ja lehmän ominaisuuksista Monipuolisemmat optimointimahdollisuudet Usein mielekästä tarkastella maitotuotto miinus rehukustannukset rehuannoksen minimihinnan sijasta Uusi toimintatapa Nettipohjainen liittymä ja sitä kautta tietojen tallentuminen keskitettyyn tietokantaan sekä yhteydet muihin ProAgrian ohjelmiin

3 KarjaKompassin ruokinnansuunnittelu Pohjautuu Suomessa v käyttöön otettuihin rehuarvoihin Muuntokelpoinen energia (ME) ja OIV-PVT-valkuaisarvojärjestelmä Tilarehujen lähtötietojen analysointi luotettavasti mahdollista Sisältää uusimman tiedon laajojen maidontuotantokoeaineistojen analysoinnista Säilörehun ja väkirehun syönti-indeksit ja lehmän ominaisuuksien vaikutukset rehujen syöntiin Rehuannoksen sulavuus Maidontuotantovasteet (maidon määrä ja koostumus) ravintoaineiden saannin muuttuessa Ruokinnan optimointi uudelle tasolle Ruokinnan muutosten vaikutukset maidontuotantoon pystytään arvioimaan Lisääntyvät hintavaihtelut edellyttävät aikaisempaa notkeampaa reagointia Rehuannoksen minimihinnan sijasta on usein mielekästä tarkastella maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta Pohjana Lypsikki Pekka Huhtasen ja Juha Nousiaisen kehittämä MS Excel-pohjainen malli

4 Onnistunut ruokinnansuunnittelu edellyttää hyviä lähtötietoja karjan vallitsevasta tilanteesta Päivä-/jaksolaskelmat rehujen nykyisestä käytöstä ja niillä saavutetusta maitotuotoksesta Eri rehujen syöntimäärät annettu määrä ja tähde Rehujen laatu analyysit karkearehuista Maidontuotanto Vakioitu maitotuotos puhdistaa tilakohtaisen ruokinnan vaikutukset eli eri karjojen lehmät saadaan samalle viivalle Vakioidun maitotuotoksen laskennassa huomioidaan koko rehuannoksen syönti-indeksi ja rehuannoksen OIV-pitoisuus Lehmien koko Vaikuttaa syöntiarvioon

5 Rehuista tarvitaan luotettavat lähtötiedot Rehujen huolellinen inventointi tärkeää määrä ja laatu Ruokinnan optimointilaskennassa käytettävät lähtötiedot Energia-arvo (MJ ME/kg ka) Valkuaisarvot (OIV ja PVT, g/kg ka) ja hvo-arvo (pötsissä hajoavan valkuaisen osuus) Raakarasva, kuitu (NDF) ja solunsisällyshiilihydraatit (NFC, non-fibre carbohydrates) Solunsisällyshiilihydraatit = 1000 tuhka raakavalkuainen raakarasva kuitu (NDF) Syönti-indeksit säilörehulle ja väkirehulle Hinta Vaikuttaa ratkaisevasti optimointitulokseen Vaihtelee tapauskohtaisesti Kaikille rehuille tarvitaan lähtötiedot Säilörehujen analysointi eräkohtaisesti Kotoisten viljojen analysointi tarvittaessa Rehutaulukoiden rehut rehurekisterissä yhteistyössä MTT:n kanssa Kaupallisten rehujen valmistajat/markkinoijat ylläpitävät tuotteidensa tiedot rehurekisteriin Rehut-palvelun kautta

6 Rehuarvot kertovat rehujen tuotantovaikutuksen suhteessa toisiinsa Rehuilla on vakioarvot, vaikka ruokintakokonaisuus vaikuttaa niihin Vaikutuksia huomioitu korjaamalla lypsylehmien energiansaantia korjausyhtälöllä, jossa huomioidaan: kuiva-aineen syönti rehuannoksen energiapitoisuus ylläpitotasolla rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Rehuarvojen laskentaan tarvittavat lähtötiedot luotettavasti ja edullisesti analysoitavissa Mm. ARTTURI -rehuanalyysi ( Rehuarvojen laskentaperusteet, rehuarvolaskurit ja esimerkkirehujen koostumustiedot sisältävät rehutaulukot saatavilla:

7 Mustialassa syksyllä 2010 pidetyn luennon tallenne Virtuaalikylässä

8 Syöntiin vaikuttavat säilörehun, väkirehun ja lehmän ominaisuudet Säilörehun syönti-indeksi: D-arvo Käymishappojen määrä Kuiva-ainepitoisuus Kuitupitoisuus Apila ja kokoviljasäilörehu Väkirehun syönti-indeksi: Määrä Valkuaispitoisuus Kuitupitoisuus Rasvapitoisuus Väkirehumäärän ja säilörehun syöntipotentiaalin yhdysvaikutus Lehmän ominaisuudet: Koko Vakioitu maitotuotos Lypsykauden vaihe Lisätietoja syöntiindekseistä mm. ARTTURI - verkkopalvelussa

9 EKM-tuotos, kg/pv EKM-tuotos, kg/pv Energian saanti on tärkein maitotuotokseen vaikuttava tekijä Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös maitotuotosta Rehuperäisen ohitusvalkuaisen pitoisuus, g/kg ka ME-saanti (korjattu), MJ/pv

10 Valkuaistuotos, g/pv Valkuaistuotos, g/pv Energian saanti myös valkuaistuotoksen takana Rehuperäisen ohitusvalkuaisen saanti, g/pv ME-saanti (korjattu), MJ/pv Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös valkuaistuotosta

11 Tuotosvasteiden taustalla ravintoaineiden saanti lehmä ei tee maitoa tyhjästä Energiakorjattuun maitotuotokseen vaikuttavat: ME:n saanti käyräviivainen vaikutus Ohitusvalkuaisen pitoisuus Raakarasvan pitoisuus käyräviivainen vaikutus Solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus käyräviivainen vaikutus Valkuaistuotokseen vaikuttavat: ME:n saanti Ohitusvalkuaisen saanti käyräviivainen vaikutus Raakarasvan pitoisuus käyräviivainen vaikutus Solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus käyräviivainen vaikutus Myös lähtötilanteen tuotannon intensiteetti vaikuttaa vasteisiin Taustaoletus että kivennäis- ja hivenaineiden, vitamiinien ja veden saanti on riittävä Tuotosvasteiden laskennassa ei ole huomioitu muiden tekijöiden vaikutusta, joista ei ole riittävää aineistoa tai tieteellistä näyttöä Tietyt lisäravinteet tai lisäaineet, esim. suojattu rasva, suojatut aminohapot, hiivavalmisteet ym.

12 KarjaKompassin uumenissa tieteellisissä artikkeleissa julkaistut tulokset Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J Evaluation of the factors affecting silage intake of dairy cows: a revision of the relative silage drymatter intake index. Animal 1: Huhtanen, P. & Rinne, M Effects of increasing the milk yield of dairy cows on milk composition. Journal of Animal and Feed Sciences 16, Suppl. 1, Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J Effects of silage soluble nitrogen components on metabolizable protein concentration: a metaanalysis of dairy cow production experiments. Journal of Dairy Science 91: Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J Evaluation of concentrate factors affecting silage intake of dairy cows: a development of the relative total diet intake index. Animal 2: Huhtanen, P., Nousiainen, J.I., Kytölä, K., Khalili, H. & Rinne, M Utilization and partition of dietary nitrogen in dairy cows fed grass silage based diets. Journal of Dairy Science 91: Rinne, M., Nousiainen, J. & Huhtanen, P Effects of silage effective protein degradability and fermentation acids on metabolizable protein concentration: a meta-analysis of dairy cow production experiments. Journal of Dairy Science 92: Nousiainen, J., P. Huhtanen, and M. Rinne A meta-analysis of feed digestion in dairy cows. 1. The effect of forage and concentrate factors on total diet digestibility. J. Dairy Sci. 92: Huhtanen, P., M. Rinne, and J. Nousiainen A meta-analysis of feed digestion in dairy cows. 2. The effects of feeding level and diet composition on digestibility. J. Dairy Sci. 92: Huhtanen, P., Rinne, M., Mäntysaari, P. & Nousiainen, J Integration of the effects of animal and dietary factors on total dry matter intake of dairy cows. Animal x: x-xx.

13 Lisätietoja lypsylehmien ruokinnasta suomeksi Lypsylehmän ruokinta Tieto tuottamaan 133. ProAgria Keskusten liitto. 131 s. Tutkimustuloksia julkaistu myös mm. Maataloustieteen Päivillä ( Huhtanen, P Märehtijöiden valkuaisarvojärjestelmä uudistuu. 9 s. Maataloustieteen Päivät Nousiainen, J., Rinne, M. & Huhtanen, P Rehuannoksen koostumus ja ruokintataso vaikuttavat lypsylehmien rehuannoksen sulavuuteen. 8 s. Maataloustieteen Päivät Huhtanen, P., Nousiainen, J. & Rinne, M Lypsylehmien rehuannoksen taloudellinen optimointi tuotosvasteiden perusteella. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Julkaistu Saatavilla Internetissä: Rinne, M., Huhtanen, P. & Nousiainen, J Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Julkaistu Saatavilla Internetissä: Rinne, M., Huhtanen, P., & Nousiainen, J., Karkearehujen sulavuuden määritys tarkentunut. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Julkaistu Saatavilla Internetissä: ISBN