Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Transkriptio

1 Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

2 Lähde: Maataloustilastot

3 Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi

4 - Tiheysongelma: liian harvat kasvustot, aukkoisuus, yksipuolinen seos ja rikkakasvit - Seoksen epätasapaino pilaa erityisesti jälkisatojen laadun, esim. timotein katoaminen pellosta - Maan kasvukunnon ongelmat, erityisesti vesitalouden haasteet - Voiman puute: Hivenravinteiden, fosforin tai kaliumin puutetta/heikkoa juuristoa yritetään korjata lisäämällä typpeä - Apila- ja mailaskasvustojen väkilannoitusmäärää ei uskalleta alentaa - Ei tiedetä ikinä ennalta, korjattaisiinko 2 vai 3 satoa vaikea suunnitella - Vanhaa kuloheinää on kasvuston seassa, syksyn kasvu yllättää Tilojen tyypillisiä ongelmia nurmituotannossa pellolla

5 Nurmiseos vaikuttaa koko säilörehuprosessiin!

6 Seoksen valinta Huippumaat Puhdas timotei toimii pellolla ja maittaa ruokinnassa Vahvuutena laatu ja toiminnan selkeys Riskinä jälkikasvun niukkuus erityisesti kuivina kesinä Riskinä vaatimattomampi tiheys, kun on vain yhdenmuotoista kasvia Vaihtelevat maat Monipuolinen seos mahdollistaa hyvät sadot kaikissa olosuhteissa ja kaikissa korjuuerissä Vahvuutena tiivis kasvustomassa ja monialainen juuristo Riskinä tasapainon säilyttämisen haaste lajiseoksessa erityisesti jälkisadoissa

7 Yksipuolinen timoteinurminataseos onko se ok? Maittavaa kevätrehua Vaikeaa saavuttaa täystiheys koko kasvukerroksessa Matala juuristo, epävarmuus kuivassa ja märässä Kasvustossa olevat lajikkeet tulee tietää Laadukasta rehua JOS - lyhyt viljelykierto - hyvät maat - runsas lannoitus - oikea korjuuaika - hyvä tuuri

8 Esim. timoteilajikkeen merkitys sulavuuden kehitykseen Lähde: Boreal

9

10 Monipuolinen seos miksi? Joka säässä on mukana kasveja, jotka menestyvät hyvin Erimuotoisten kasvien tasainen massa -> tiheys Ruokinnalliset ominaisuudet: sulavuus, valkuainen, maittavuus, syöntiindeksi

11 Ruotsalaisia perusseoksia Puna-apila Nancy 4% Puna-apila Rajah 8% Valkoapila Riesling 6% Timotei Lischka 27 % Timotei Motim 10 % Rainata Hykor 30 % Engl.raiheinä Calibra 10 % Engl.raiheinä Aberdart 5% Puna-apila Nancy 4% Puna-apila Rajah 4% Valkoapila Riesling 4% Sinimailainen Vela 15% Timotei Lischka 33 % Rainatahybridi Hykor 30 % Engl.raiheinä Calibra 5% Engl.raiheinä Kentaur 3% Engl.raiheinä Foxtrot 2 %

12

13 Monipuolisuus jatkuu maan alle. Säänkestävä seos on monipuolinen!

14 Todella tiivis savimaa + renkaanjäljet: mailasen ja valkoapilan vuorot : tasaisempi typensidonta

15 Nurmiheinien ja apiloiden vuorottelua syyskuun kasvustossa

16 Alsikeapilalla ja punaapilalla muhkeutta

17 Valkoapila rönsyilee ja täyttää alaosan

18 Jätetään viihtyvyysvalinta apilalajien väliseksi asiaksi kolmesta apilalajista joku viihtyy aina paremmin kuin muut -> tasaisemmin apilaa ympäri peltoa ja yksi seos riittää Keep it simple

19 Nurminata ja ruokonata Nurminata Ruokonata sulavuus1. niitto 2. niitto 3. niitto sulavuus 1. niitto 2. niitto 3. niitto Valtteri 70% 71,2% 71,5% Kasper 69,6% 70,6% 71,0% Inkeri 704,% 69,8% 70,9% Karolina 70,2% 67,8% 69,0% Retu 69,3% 67,9% 69,5% Swaj 69,0% 67,6% - Kora 69,1% 67,3% 68,8% Entäs, jos onkin vain kaksi niittoa? Tai jos viljelykierto on kuusi vuotta?

20 Massaa lajien kirjosta Keväällä parhaimmillaan Timotei Talvehtinut englanninraiheinä (sinimailanen) Jälkikasvussa parhaimmillaan Nurminata Ruokonata Englanninraiheinä Puna-apila Alsikeapila Valkoapila Sinimailanen (jälkikasvukykyiset timoteit) TIMOTEI % + JÄLKIKASVUKYKYISET % = KOKO KESÄN TASAPAINO?

21 Nurmiheinien tasapainoinen laatu? Kevätsadon laatunäkymiä Timotein lajikkeet, jotka sopivat niittorytmiin -> D-arvoa, maittavuutta Nurminata ja ruokonata Jälkikasvun laatunäkymiä Ruokonata (D-arvo yleisesti alhainen 2. niitossa, vanhana ei niin maittavaa) Nurminata (D-arvo usein melko korkea 2. niitossa) Englanninraiheinä (D-arvo ja valkuainen korkea, kuitua niukemmin) TIMOTEI % + JÄLKIKASVUKYKYISET % = KOKO KESÄN TASAPAINO?

22 Apilat ja mailaset laatua? Ruokinnallinen laatu Apilat Korkea valkuainen mutta heikompi D-arvo syönti kompensoi Sinimailanen Korkea valkuainen, mutta D- arvo alhainen syönti kompensoi Säilönnällinen laatu Puna-apila kuivuu hitaammin (huom. sadesää + biologinen säilöntäaine) Apiloilla ja mailasilla korkea valkuainen ja alhainen sokeri TIMOTEI % + JÄLKIKASVUKYKYISET % = KOKO KESÄN TASAPAINO?

23 Kokonaissato ja käyttökelpoinen sato ka Sato kg/ha ka Sato kg/ha ka D-arvo korjattu 0 K-maatalouden koetilan nurmikokeet

24 Kokonaisseos ratkaisee keväällä, kesällä ja syksyllä

25 Kiitokset kuulijoille