Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Transkriptio

1 Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus MTT

2 Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym alustavia tuloksia) Sinilupiinia ja härkäpapua verrattiin rapsirouheeseen valkuaisväkirehuna säilörehuruokinnalla olevilla lypsylehmillä Raakavalkuaisen saanti valkuaisrehuista g/pv pyrittiin samaan samaksi eri valkuaisrehuilla Säilörehu oli hyvin sulavaa (D-arvo keskimäärin 680 g/kg ka) ja sisälsi valkuaista 166 g/kg ka Väkirehua 12 kg/pv yhteensä RUOKINNAT K ohra/kaura + melassileike + kivennäiset RR rapsirouhe 3.0 kg/pv HP härkäpapu 3.65 kg/pv SL sinilupiini 3.45 kg/pv 940 g RV valkuaisrehuista 2

3 14,0 Säilörehun syönti, kg ka/pv 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 K RR HP SL vr%ka Valkuaislisä lisäsi syöntiä SL: syönti pienempi kuin RR ja HP 3

4 37,0 Maitotuotos, kg/pv 37,0 Energiakorjattu maitotuotos, kg/pv 35,0 35,0 33,0 33,0 31,0 31,0 29,0 29,0 27,0 27,0 25,0 K RR HP SL Valkuaislisä lisäsi maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitsevää eroa 25,0 K RR HP SL Ruokintojen välillä ei ollut merkitsevää eroa 4

5 46,0 Rasvapitoisuus, g/kg 33,0 Valkuaispitoisuus, g/kg 44,0 31,0 42,0 29,0 40,0 27,0 38,0 25,0 36,0 K RR HP SL 23,0 K RR HP SL K poikkeaa muista Trendi : RR, HP ja L poikkeavat toisistaan 46,0 Laktoosipitoisuus, g/kg 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 K RR HP SL Ei merkitseviä eroja 5

6 1600 Rasvatuotos, g/pv 1200 Valkuaistuotos, g/pv K RR HP SL 800 K RR HP SL Ei merkitseviä eroja K poikkeaa muista RR poikkeaa HP:sta ja SL:sta Härkäpapu ja sinilupiini ovat hyviä valkuaisrehuja ja niillä voi korvata rypsirouheen tai osan siitä Tulosten laskeminen on kesken 6

7 Palkokasvisäilörehut MTT

8 Härkäpapuvehnä ja hernevehnä MTT Ruukki (Kuoppala ym alustavia tuloksia) Kolme kasvuastetta korjattiin 2013: 14.8., ja (70, 83 ja 98 pv kylvöstä) Niitettiin karholle ja paalattiin 2-3 h kuluttua Säilöntäaineena AIVS 6 l/tonni Sulavuuskoe pässeillä Edistystä Luomutuotantoon hanke, MTT Ruukki 8

9 D-arvo, g/kg ka D-arvo in vivo ja in vitro HERp HERs HPp HPs p=pässit, s=sellulaasi (yleinen kaava) Kun korjuu myöhemmin: Hernevehnän D-arvo laski mutta HPvehnän nousi Sellulaasilla määritetty hyvässä yhteydessä pässien kanssa 9

10 Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo Riippuu palkokasvin ja viljan osuuksista Riippuu kasvin eri osien suhteista Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/jyviä Pavut arvokkaimpia, samoin viljan jyvät Viljan olki Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat Korjuuajankohta

11 Lehtien ja varren osuudet vähenevät ja palkojen osuus lisääntyy! Härkäpapu Herne Lehti % Varsi % Palko %

12 Härkä papu Lehdissä ja paloissa paljon raakavalkuaista Koko kasvi Raakavalkuaista, g/kg ka Leh ti Var si Pal ko Herne Härkä papu Palkojen ja lehtien D-arvo on korkea koko ajan, varren matala Koko kasvi D-arvo, g/kg ka Leh ti Varsi Palko Herne

13 Sopiva korjuuajankohta Korjuuaikaa ei lueta kukista Kasvun aikana palkojen osuus lisääntyy, varren ja lehtien vähenee, sulavuus palkojen myötä lisääntyy Ruotsalainen ohje: palot ovat saavuttaneet täyden kokonsa ja täyttyneet, suuri kuiva-ainesato Voisi lisätä: kun lehtimassa on vielä vihreää! Helteinen sää kuihduttaa lehtiä ja pakkotuleennuttaa kasvin Lehtimassa vähenee, palkojen määrä jää ehkä pienemmäksi, osa paloista ei kehity Kasvusto voi päällepäin näyttää vihreältä ja lehtevältä, mutta vasta kasvuston sisältä näkee tilanteen Eri lajikkeet kehittyvät eri tahtiin Rehevät lajikkeet sopivat säilörehuksi Tuottavat paljon vihreää massaa ja pysyvät pitkään vehreinä 13

14 Ruukki Mustiala

15 Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehut MTT Maaningan kokeessa (Juutinen ym. 2011, Markkanen 2014) SR, kg/pv Maito- ja EKM-tuotos, kg/pv 16,0 35,0 14,0 12,0 30,0 10,0 8,0 6,0 25,0 20,0 4,0 2,0 15,0 0,0 Nurmi Herne HP 10,0 Nurmi Herne HP Nurmisäilörehu oli 2.sadon timotei-nurminata, D 625, RV 151 Hernekaurasäilörehu D 638, RV 158 Härkäpapukaurasäilörehu D 620, RV 152 Kokeessa lisäksi väkirehun valkuaistasot :150 ja 180 g RV/kg ka HP-säilörehun syönti suurin, dieettien väliset erot tuotoksissa merkitseviä Valkuaislisä lisäsi syöntiä, tuotoksia, valkuaispitoisuutta, ureapitoisuutta, vähensi rasvapitoisuutta MTT 15

16 Härkäpapuvehnäsäilörehu ruotsalainen koe (Haag 2007) SR, kg ka EKM, kg/pv 14, , ,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 NSR HP 30% HP 70% NSR HP 30% HP 70% Hyvälaatuisen nurmisäilörehun korvaaminen 30 % tai 70 % härkäpapuvehnäsäilörehulla ei vaikuttanut merkitsevästi syöntiin tai tuotokseen MTT 16

17 Lehmäkoe Viikissä 2014 (Jaakkola ym. 2014, alustavat tulokset) 50% 1.sadon nurmisäilörehusta korvattiin härkäpapuvehnäsäilörehulla Säilörehun syönti ja maitotuotos pysyivät samana 15,0 Säilörehua, kg ka/pv 39,0 Maitotuotokset, kg/pv 14,0 37,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 Maito EKM 8,0 NSR NSR+HP 25,0 NSR NSR+HP 17

18 Rehuarvo Palkokasvirehujen sulavuus ja rehuarvo ovat määritettynä usein matalahkoja Tuotantokokeiden perusteella voi todeta, että D-arvo ei kerro yhtä suoraviivaisesti tuotantovaikutuksesta kuin nurmiheinäkasveilla Muistuttavat siinä suhteessa puna-apilaa Lisääntynyt syönti ja korkea valkuaispitoisuus pitävät maitotuotosta yllä Kun sulavaa orgaanista ainetta (=energiaa) on vähän, typpeä voi olla ylimäärin siksikin suositeltavaa syöttää seosrehuna nurmiheinäkasvisäilörehun kanssa

19 19