Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
|
|
- Pasi Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela
2 Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon hionta huippuun lajikkeilla ja korjuustrategiavalinnoilla Säilörehun tuotantokustannusten haarukointia Raija Suomela
3 Ennen kuin mennään mestaruussarja - vertailuun, pellot kuntoon! Nurmituotannossa pellon peruskunto on erittäin tärkeä, lisäksi lannoituksella ja lajikevalinnoilla saadaan aina hyvät vasteet, kun kasvusto on kunnossa. Noin kahdeksan tonnia tehdään peruskunnolla ja riittävällä lannoituksella, lisätonnit lajike- ja korjuuvalinnoilla Viljanviljelyssä tonnit tehdään hyvin hoidetulla vesitaloudella, kalkituksella ja lannoituksella, sataset lajikevalinnoilla, kasvinsuojelulla ym. Hifistelyllä Olkaapa tarkkoja, siirrymme puhumaan Euro asiaa: Sadolla ja laadulla on väliä!
4 Timotei mestaruussarjan ykköstykki Uusien timotei- lajikkeiden satoisuus viljelyvyöhykkeillä I-V TammistoII timoteihin (100 %) verrattuna Miksi Timotei on pohojosen juttu? -Maaperä: ei savi- tai hiesumaiden ongelmia, kosteus muokkauskerroksessa -Selkeästi viileän ja pohjoisen ilmaston kasvi, optimilämpötila 17 ºC -Pitkän päivän hyödyntäminen heti kasvukauden alusta (timotein kasvuunlähtö) -Uudet lajikkeet kasvavat myös syksyllä ja talvehtivat siitä huolimatta!!!
5 Timotei laatuheinä 1, 2 tai 3 niittoa! Raija Suomela
6 Timotei satoisuus pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia Tammisto II = 100 Kahden niiton lajikkeet hyötyvät virallisten Kokeiden hoito- ja korjuukäytännöistä Satoero IV vyöhykkeellä (paras-huonoin) = = 1800 kg ka /ha Satoero V vyöhykkeellä (paras-huonoin) = = 2300 kg ka /ha
7 Timoteilajikkeiden sulavuus D-arvo Mahdollista kolmatta niittoa ei analysoida
8 Timotein talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia V vyöhykkeellä lajikkeiden talvituhoilla jonkin verran satovaikutusta IV vyöhykkeen suotuisimmat osat : kaikki käy!
9 Nadat tuottavat erityisesti jälkisatoa Raija Suomela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
10 Nadan satoisuus IV ja V vyöhykkeillä Nadat niitetään aina 3 kertaa Satoero (paras-huonoin) IV vyöhykkeellä = = 2400 kg ka /ha Satoero (paras-huonoin) V vyöhykkeellä = = 2200 kg ka /ha
11 Nadan D-arvot Nadat niitetään aina 3 kertaa Laatuanalyysit vain 1. ja 2. sato Sulavin ruokonata on Karolina, mutta 2. niiton D-arvo vs timoteit Kokemuksia?
12 Nadan talvituhot pohjoisessa Rainadat erottuvat jo IV vyöhykkeellä, ruokonata pärjää tuhoista huolimatta
13 Puna-apila tulokset Raija Suomela 13
14 Puna-apilan satoisuus Pohjois-Suomessa Ei niitetä säilörehurytmissä, 1. niitto vasta kukkiessa
15 Puna-apilan talvituhot Pohjois-Suomessa
16 Vauhti Nurmet yleensä seoksia, Onko omanne valmis? Kuvat Maria Vanhatalo Teho II Teho Tenho, SW Minto, Svea (eng.raiheinä), Altaswede, Kora Tenho, SW Minto, Altaswede Tenho, SW Minto, Saija RaisioAgron seokset
17 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille IV vyöhyke Aggressiivinen 3 niiton taktiikka Rakel, Switch, Grinstad tai Nuutti -timotei 80% Paras sadontuotto ja vahva jälkikasvu sekä 2 että 3 sadossa. SW Revansch, SW Minto, Inkeri tai Valtteri nurminata 20% Hyviä suomalaisia sadontuottajia, hyviä talvehtijoita er. IV vyöhykkeellä. Karolina ruokonata Pärjännyt myös 4- ja 5 vyöhykkeellä. D-arvot olleet (3 niittoa) ruokonadoista parhaat virallisissa lajikekokeissa.
18 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille, IV vyöhyke 2 niiton seos Nuutti, Tuure, Tryggve, Tenho tai Jonatan -timotei 80 % Nuutti paras sadontuottaja, Jonatan er. hidas D-arvo lasku 1. niitossa SW Revansch, Valtteri, SW Minto, tai Inkeri nurminata 20% Hyviä sadontuottajia, kehitysrytmi timotein kanssa ok Karolina ruokonata? Ei välttämättä! Utajärvellä toimii Er. jos ruokonata, puna-apila (SW Torun, SW Yngve, Betty, Saija) kaveriksi
19 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille, V vyöhyke 2 niiton seos Niilo, Uula (Tuure, Nuutti, Switch) timoteit % Keskittyvät tuottamaan yhden suuren pääsadon, jälkikasvu keskimääräinen, talvehtiminen ok Valtteri, Inkeri nurminata 20 % Puna-apila: Betty, SW Torun, SW Yngve, Saija Karolina ruokonata 0-10% Kokemuksia? Voisi toimia
20 Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille 1 niiton seos Vähäsöyrinki, Iki timoteit % Keskittyvät tuottamaan yhden suuren pääsadon, jälkikasvu lajikkeiston heikointa Nurminata ei välttämättä (SW Minto tai Kasperi 0-10 %) Nurminata joka ei kasvaisi äärettömän agressiivisesti loppukesällä? Puna-apila? Lehtevyys ja jälkikasvu ongelmana Ruokonata? Ei
21 Ruukin kokeiden hoitoaikataulu esimerkki Nurmen korjuuajat ja lannoitus kesällä Niitto (apila 26.6.) 2. Niitto (apila 14.8.) 3. Niitto Lannoitukset yleensä ympäristötuen maksimien mukaan (3 niittoa 230 kg N /ha) 1. Lannoitus Lannoitus heti 1. korjuun jälkeen 3. Lannoitus heti 2. korjuun jälkeen
22 Nurmen perustamiseen panostaminen Perustamisen onnistuminen määrää koko nurmijakson (3-4 vuotta) onnistumisen Suojaviljan sato tai sadonlaatu toissijainen? Suojavilja lujakortinen, mahdollisimman matala N-lannoitus, kylvömäärä Mahdollisuus kokoviljan tai vihantaviljan korjuuseen? Katso rehuviljatuloksia Ruukista Tosi mielenkiintoisia!
23 Nuutti timotei, Inkeri nurminata nurmiseos suojaviljan (Vilde) alla Raija Suomela
24 Suojavilja (ei Vilde) lakoontui runsaiden sateiden myötä Raija Suomela Kuvasta erottuvat karjanlannalla lannoitetut alueet, ei korrensäädettä
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotLannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotPuna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotInga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE
Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE Inga Heikkinen Linda Hyötylä Opinnäytetyö
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotNURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti
NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN
LisätiedotTutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukki 2011 Kuva: Maria Honkakoski Esityksen runko Nurmesta satoa Korjuustrategiat: Karpe-hanke Kasvilajit ja lajikkeet Täydennyskylvö
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotNurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotKaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi
Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotNurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto
Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto Siemenestä satoon siementuotannon mahdollisuudet. Kasvua pellosta hanke. 13.2.2018. Joensuu Oiva Niemeläinen, Luke 1 Teppo Tutkija Biomassa-atlas palvelu avattiin
LisätiedotK-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN
ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta MTT Maaninka Myrskyt ja muuttuva politiikka, Kiuruvesi 29-11-2013 Nurmien suuri merkitys Suomessa Eniten viljelty
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotMuistiinpanot ovat valmiina
Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotNurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit
Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit Nurmikasvien viljely Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri merkitys
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotTuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi
Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2016
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN HANKE TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA
PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 27.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA Rehuntuotantokustannuksen alentaminen Satotaso ja kiinteät kustannukset vaikuttavat eniten nurmirehun tuotantokustannukseen.
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotNURMEN VILJELYOHJELMA
NURMEN VILJELYOHJELMA Nurmiseokset ja -lajikkeet Nurmen viljelyohjelma Nurmien kasvinsuojelu Nurmirehun säilöntäaineet Käärintäkalvot, muovit ja verkot www.k-maatalous.fi Nurmiseokset Paalinurmiseos Yleisimmin
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotMTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN. Antti-nurminata. Jokioinen 1993 ISSN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN Antti-nurminata Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN Antti-nurminata (Summary: Antti meadow
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotMAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 HYDRO-POHJANMAA hanke / SeAMK ja Oamk Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä SIIKAJOKI Perustettu
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotNurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet Nupit Kaakkoon- hankkeen
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
Lisätiedot