Nurminäytteiden otto ARTTURI Korjuuaikatiedotus ja TilaTesti 2014

Transkriptio

1 Nurminäytteiden otto ARTTURI Korjuuaikatiedotus ja TilaTesti 2014 Kesällä 2014 opetusmaatilat osallistuvat ARTTURI Korjuuaikatiedotuksen korjuuaikanäytteiden ottoon osana TilaTesti-konseptia. Lisätietoja TilaTestin sivuilla Virtuaalikylässä ja ARTTURI -verkkopalvelussa ( Nurminäytteitä kerätään nurmen ensimmäisestä ja toisesta sadosta. Ensimmäisessä sadossa näytteitä otetaan kahdesti viikossa ja toisessa sadossa kerran viikossa. Kultakin tilalta tarkoitukseen valitaan yksi nurmilohko tai lohkon osa, joka on mahdollisimman tasainen (ei muita kasvilajeja ja aukkoja), hyvin hoidettu ja asianmukaisesti lannoitettu. Erityisvaatimuksia lohkojen hoidon suhteen ei ole, vaan tilat noudattavat omia viljelykäytäntöjään. Nurminäytteet Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien kehitysrytmit poikkeavat toisistaan. Mahdollisimman yhdenmukaisen aineiston saamiseksi tähän selvitykseen pyritään ottamaan sellaisia nurmilohkoja, joissa heinäkasvien (timotei ja nurminata) osuus on mahdollisimman suuri eikä esim. apilaa ole mukana kasvustossa. Kasvuston perustiedot kirjataan saatelomakkeeseen (esim. timotei-nurminata, 100 kg N/ha 1. sadossa, 2. satovuosi, maalaji Hht, kasvilajikkeet). Palkokasvinäytteet Jos mahdollista, voidaan seurata myös apilapitoisen lohkon kehitystä. Apila/palkokasvipitoisuus arvioidaan silmämääräisesti lisäksi laboratoriossa määritetään Ca-pitoisuus, jonka perusteella voidaan tarkentaa esim. apilapitoisuutta. Nurmilohkolta (nurmi ja palkokasvi) otetaan näyte vähintään 5-6 kertaa. Jos mahdollisuuksia ja mielenkiintoa riittää, lohkolle voi jättää rehunkorjuussa alueen (minimi 5 10 m), jolta näytteenottoa voi jatkaa rehunkorjuun jälkeen. Näin pystytään jatkamaan kasvuston seuraamista vähän pidemmän aikaa, mikä palvelee niitä nurmirehun tekijöitä, joiden D-arvotavoite on matalampi ja antaa arvokasta aineistoa nurmien kasvun mallintamista varten. Ennen rehun korjuuta otetut näytteet kannattaa ottaa koko nurmilohkolta, jolloin ne edustavat suurempaa kasvustoa ja kuvaavat siten todennäköisesti paremmin koko kasvuston tilannetta. Näytteiden aloitus- ja lopetusajankohdat riippuvat kasvukauden etenemisestä valtakunnallisesti ja siinä täytyy käyttää tilannekohtaista arviointia. Näytteidenotto kannattaa aloittaa heti, kun kasvustosta saa järkevästi näytteen otettua. Ennen ensimmäisen näytteen ottoa on syytä varmistaa, että toiminta valtakunnallisesti on käynnistynyt. Ennakkoarvion mukaan näytteidenotto käynnistyy viikolla 21. Tiedustelut näytteiden lähetykseen liittyen: Maarit Viljakainen Valio Oy Puh maarit.viljakainen@valio.fi Näytteiden lähetysosoite: Valio Oy Aluelaboratorio PL Seinäjoki Puh

2 Mukana olevat opetusmaatilat 2014 Opetusmaatila Maakunta ja kunta Yhdyshenkilö Haapajärven ammattiopisto OULU Haapajärvi Timo Seppälä; jedu.fi Riitta Uusivirta; jedu.fi Harjun oppimiskeskus Kymeenlaakso, Virolahti Kari Heimala; harjunopk.fi Hämeen ammatti-instituuti Mustiala Häme,Tammela Heikki Miettinen; hamk.fi Matti Ylösmäki; hamk.fi Järviseudun ammatti-instituutti ETELÄ-POHJANMAA Alajärvi Satu Ahopelto; jamin.fi Kainuun ammattiopisto Seppälä KAINUU Kajaani Kaisu Korhonen; kao.fi Otavan koulutila ETELÄ-SAVO, Mikkeli Markku Mononen; esedu.fi POKE Tarvaala KESKI-SUOMI Saarijärvi Hannu Korhonen; poke.fi Ruukin Maaseutuopisto OULU Ruukki Timo Hekkala; rmo.fi SuupohjanKoulutuskuntayhtymä / Maatalousoppilaitos / Kauhajoki ETELÄ-POHJANMAA Kauhajoki Hannu Laakso; saiedu.fi Viikin opetus- ja tutkimustila Etelä-Suomi Helsinki Miika Kahelin; helsinki.fi Nurminäytteiden otto Tarvittavat välineet Sakset (tavalliset sakset käyvät hyvin, mutta on myös olemassa sähkösaksia) Näytteenottokehikko Iso muovipussi näytteen keräämiseen pellolta (jätesäkki) Muovipussi (näytteen lähetystä varten) Metrimitta Saate + kynä Näytteenottokohdan valinta pellolla Tavoitteena on valita nurmesta sellaiset kohdat näytteenottoon, jotka mahdollisimman realistisesti edustavat koko lohkon kasvustoa, ei siis sellaiset kohdat, joissa on paras kasvusto. Näytteenottopaikan valinnalla on aivan keskeinen vaikutus tuloksiin. Erityisesti sadon määrä voi vaihdella paljon epätasaisesta kasvustosta otetuissa näytteissä. Periaatteessa näytteenottokohta pitäisi valita satunnaisesti, mutta on mielekästä hieman katsoa, että näyte ei tule esimerkiksi rikkakasvipehkosta tai erittäin aukkoisesta kohdasta. Lohkolta voi valita 4 paikkaa noin 100 m päässä toisistaan ja joka näytteenottokerralla jokaisesta paikasta otetaan yksi kehikko (ks. kaavakuva alla). Eri kerroilla kehikoiden väliin pitää jäädä ainakin 1 m

3 koskematonta kasvustoa. Kasvustoa on tallattava mahdollisimman vähän, ettei seuraavan leikkuukerran kasvusto kärsi edellisen näytteenoton yhteydessä. Näytteenottopaikkojen sijainnin voi merkitä esim. pitkällä puukepillä oikean kohdan löytämisen helpottamiseksi. Kepit on muistettava poistaa pellolta ennen sadon korjuuta! n. 100 m n. 100 m Kaavakuva kehikkonäytteiden ottopaikoista nurmilohkolla. Numerot 1, 2 ja 3 kuvaavat ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kerralla otettavien kehikoiden sijaintia suhteessa toisiinsa. Näytteen leikkaaminen Aseta kehikko huolellisesti kasvuston juureen ja leikkaa nurmi kehikon sisäpuolelta saksilla noin 8 cm korkeudelta poikki. Pääsääntöisesti 4 osanäytettä lohkolta riittää. Jos jostakin syystä otat kehikoita jonkun muun määrään, kirjaa se huolellisesti lomakkeelle, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti hehtaarisadon laskentaan. Laita kaikilta leikkuualueilta leikattu ruoho samaan pussiin. Leikkuukorkeuden vaihtelu aiheuttaa helposti virhettä tuloksiin. Sängen pituutta kannattaa mitata välillä, jotta tuntuma oikeaan leikkuukorkeuteen säilyy. Näytteenottokehikko tarvitaan, jotta leikattavan näytteen pinta-ala voidaan vakioida ja siten hehtaarisato laskea. Kehikon koko on cm (tai cm) eli yhden kehikon ala on 0,25 m 2. Käytännöllisin on kehikko, jossa on vain kolme sivua, sillä sen asettaminen myös pitkään kasvustoon on helppoa. Kehikko voi olla tehty metallista tai puusta. Asiakirjan lopussa on kaavakuva kehikosta. Sade ei ole este näytteen ottamiselle, mutta ravistele irtovedet näytteestä pois ennen pussiin laittamista. Muuten sadon määrä tulee helposti yliarvioitua, kun irtovesi ei tule mukaan kuivaainemääritykseen. Kun näyte on otettu, purista pussista ilma pois mahdollisimman tiiviisti ja sulje pussi huolellisesti solmien tai kumilenkillä. Varmista, että pussiin kirjoitetut tunnistetiedot näkyvät myös suljetusta pussista. Jos mahdollista, samalla tilalla näytteenoton voisi suorittaa aina sama henkilö. Näin yksilölliset työtavat eivät aiheuta lisää vaihtelua tuloksiin.

4 Jos näytteeseen tulee mukaan runsaasti edellisen vuoden kuloheinää tai suojaviljan sänkeä, se vääristää D-arvoa alaspäin erityisesti aikaisin korjatuissa näytteissä, joissa niiden osuus kasvimassasta on suuri. Näytettä otettaessa kannattaa erotella ne pois pussiin menevästä materiaalista. Kasvuston korkeuden mittaaminen Mittaa kasvuston korkeus jokaisen leikatun kehikon alan kolmelta sivulta ja kirjaa lomakkeeseen. Ota lukema tasolta, johon suurin osa pisimmistä kasviyksilöistä ulottuu, ei siis yksittäisen kaikkein korkeimman kasvin mukaan. Laske mittausten keskiarvo ja merkitse se saatteeseen. Näytteenottoajankohta Näytteidenoton vuorokauden ajalla ei tässä toiminnassa ole kovin suurta merkitystä, vaan aika voidaan valita siten, että se työteknisesti ja näytteen edelleen lähettämisen kannalta on mielekästä. Näytteet on hyvä ottaa joka kerta suunnilleen samaan aikaan, mutta kovin suurta merkitystä näytteenottoajalla ei ole. Näytteenottoaikataulu (kellonaika ja viikonpäivä) täytyy sovittaa niin, että näyte saadaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelyyn. Jos näyte odottaa lämpimässä perjantai-illasta maanantai-aamuun, on sen laatu jo pahasti kärsinyt. Näytteen lähettäminen Jos joudut säilyttämään näytettä ennen lähetystä, sijoita se mahdollisimman viileään paikkaan (esim. jääkaappiin, mutta älä pakasta). Huolehdi ainakin siitä, että näyte ei ole suorassa auringonpaisteessa. Varmista, että näytteen mukana lähtee täytetty tätä varten laadittu Korjuuaikatiedotuksen saatelomake. Siitä laboratorio tietää, että kyseessä on Artturi Korjuuaikatiedotuksen näyte. Muuta saatekorttia näytteen mukana ei tarvita. Näyte lähetetään laboratorioon siten, että se on perillä viimeistään näytteenottopäivää seuraavan päivän aamupäivällä. Lähetä näyte postipakettina esim. postin Ovelle-pakettina ja siihen lisäpalveluna Aamujakelu. Joissain tapauksissa myös Matkahuollon Pikapaketti ja siihen lisäpalveluna Jakelupalvelu on mahdollinen lähetystapa, jos bussiyhteydet Seinäjoelle ovat sujuvat. Selvitä etukäteen sopivin lähettämistapa ja aikataulut. Näytteet voi lähettää myös Valion maitoauton mukana, jolloin on huomioitava maitoauton aikataulu, että näyte saadaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelyyn. Näytteet täytyy Valion laboratoriossa kuivata ennen kuin ne voidaan NIR-menetelmällä analysoida. Näytteen tulee saapua laboratorioon ennen puolta päivää, että se voidaan seuraavan päivän aamuna jauhaa ja analysoida niin että tulokset voidaan ilmoittaa viimeistään klo 14 mennessä. Jos näyte lähetetään postipakettina, täytyy näyte ottaa 2 päivää ennen tulosten julkaisemista. Esimerkki: Näyte otetaan maanantaina ja lähetetään postin mukana Valion Seinäjoen laboratorioon. Näyte saapuu laboratorioon tiistai-aamuna, jolloin se kuivataan. Keskiviikkoaamuna näyte analysoidaan ja tulokset näkyvät netissä iltapäivällä.

5 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos näytteiden laboratorioon toimitustapa on posti, näytteenottopäivät ovat maanantai ja keskiviikko. Jos näyte voidaan toimittaa esim. Matkahuollon kautta niin että maanantai-aamuna (tai sunnuntaina) otettu näyte saadaan laboratorioon jo maanantaina ennen puolta päivää, saadaan tulokset jo tiistaina julki. Alkuviikon näytteitä julkistetaan tiistaisin ja keskiviikkoisin, mutta kaikki loppuviikon näytteiden tulokset julkistetaan perjantaina eli näytteiden tulee olla laboratoriossa torstai-aamupäivällä. Opetusmaatilat vastaavat näytteiden ottoon ja lähetykseen liittyvistä kustannuksista. Näytteiden analysoinnista ei tule opetusmaatiloille kustannuksia. Kehikon kaavakuva. Se voi olla muodoltaan myös cm. 50 cm 50 cm