Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Transkriptio

1 Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi

2 Valtakunnallinen nurmen satotason kehitys. Paras neljännes korjaa tuplasadon verrattuna heikoimpaan neljännekseen. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014 Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan

3 Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

4 Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

5 Koneketjut rehunäytteiden perusteella koko Suomi % rehunäytteistä Kaksoissilppuri Kelasilppuri Noukinvaunu Tarkkuussilppuri Paalain Ajosilppuri ARTTURI rehunäytetulokset, Valio

6 Mitä muuttamalla tilan tulos paranisi? MÄÄRÄ + LAATU + KUSTANNUKSET = HINTA MITKÄ OVAT KRIITTISET KOHDAT? MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph Pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen

7 BM-nurmipienryhmissä on 6-10 tilaa/ryhmä Kokoonnutaan 4-5 kertaa vuodessa (useita vuosia/ryhmä) Ryhmänohjaajina toimivat ProAgrian nurmen-, maidon- ja lihantuotannon sekä talouden asiantuntijat Ohjaaja on ryhmän moottorina ja koko ryhmän asiantuntemus ja kokemukset nousevat yhteiseksi hyödyksi Ryhmätoiminnan tukena on tilakohtainen asiantuntijatyö ja ryhmien yhteiset asiantuntijakoulutukset ja opintomatkat

8 Esimerkkiohjelman ammattiteemoja sovelletaan ja tarkennetaan eri ryhmissä tilojen kriittisten kohtien ja parhaiden käytäntöjen pohjalta BM-pienryhmien tavoitteena on toiminnan, talouden ja jaksamisen parantaminen ryhmässä määriteltyjä kriittisiä kohtia parantamalla sekä yhdessä tekemisen kautta lisääntyvä motivaatio ja kehittämishalu

9 Miten BM-nurmipienryhmissä on analysoitu ja parannettu tilakohtaisia tuloksia? Valtakunnallisesti nurmipienryhmiä on tällä hetkellä n. 30 kpl Esimerkkiryhmien kustannustiedot 2013 on koottu viidestä BMnurmipienryhmästä Länsi-Suomessa Länsi-Suomessa toimii yhteensä seitsemän BM-nurmipienryhmää, joissa on mukana yhteensä 65 karjatilaa Mukana pienryhmissä on sekä maitotiloja, sonnitiloja että emolehmätiloja Nurmiryhmätoiminnan ideoijina ja vetäjinä ovat esimerkkiryhmissä nurmen huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg sekä maitotila-asiantuntija Paula Kohijoki, ProAgria Länsi-Suomi

10 1. TIHEYTTÄ LISÄÄ JA TARKEMPI SADON MITTAUS Kylvötapa ei jätä isoja rivivälejä Täydennyskylvö ja/tai lyhyt (2-3v) viljelykierto lisäävät määrää ja laatua

11 Nurmiryhmäläisillä oli myös vuonna 2013 hyvät säilörehusadot, vaikkakin kuiva kesä alensi satotasoa erityisesti Varsinais-Suomessa n. 30 % normaalista Kuiva-ainesato neljänneksittäin Kuiva-aine kg sadon määrä kgka/ha Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

12 2. SEOKSEN TARKENTAMINEN JA SADONTUOTTOKYKY Monipuolinen seos mahdollistaa tiheän kasvustorakenteen ja tasapainoisen laadun Monipuolinen juuristo mahdollistaa tehokkaan ravinteiden oton

13 Nurmisiemenen kustannustaso on keskimääräistä korkeampi nurmiryhmäläisillä (viljelykiertorytmi ja täydennyskylvöt ovat huomioituna) Siemenkustannus eur/ha 70,00 60,00 50,00 euroa/ha 40,00 30,00 20,00 10,00 0, ka Siemenkustannus 26,40 38,78 45,63 67,13 43,41 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

14 Nurmiryhmien tilat hyödyntävät monipuolisen seoksen viljelyvarmuutta. Seoksen tarkentaminen on yksi oleellisimmista muutoksista nurmiryhmätiloilla. Siemenseoksissa käytetyt kasvit rehumailanen sinimailanen alsikeapila valkoapila puna-apila englanninraiheinä rainata ruokonata nurminata timotei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% käytti kasvia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

15 Tyypillisiä kylvöseoksia (%) nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla Seos 1 Seos 2 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Alsike-apila Valkoapila Sinimailanen Valkoapila Engl.raiheinä Timotei Ruokonata + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

16 3. RAVINTEIDEN TASAPAINO Riittävästi ravinteita edullisesti hallintaan - Laaja juuristo ja huomio biologiseen typensidontaan - Maan kasvukunto, ph - Lannan järkevä käyttö - Ravinteet maassa ja säilörehussa

17 Lannoitustaso satotasoluokittain. Suurimman sadon korjanneet käyttivät väkilannoitusta hieman vähemmän kuin alhaisemman satotasoluokan tilat. Korkeimman sadon tiloilla oli enemmän apiloita ja mailasia käytössä, joiden satopotentiaali korostui kuivana kesänä. Ostolannoituskustannus eur/ha 250,00 200,00 Kustannus euroa /ha 150,00 100,00 50,00 0, ka lannoituskustannus eur/ha 205,00 223,20 165,00 182,83 193,48 Satotasoluokka kg ka/ha Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

18 4. SÄILÖREHUN LAADUN ANALYSOINTI ja tulosten hyödyntäminen viljelyssä ja ruokinnassa Säilörehujen laatu Nurmiryhmäläiset ProAgria Länsi- Suomi Vuosi NDF, g/kg ka D-arvo, g/kg ka Raakavalkuainen, g/kg ka Syönti-indeksi Yhteensä näytteitä, kpl/v/tila , , ,7 ARTTURI rehunäytetulokset, Valio

19 Säilörehunäytteiden määrän kehitys koko Suomi 3 2,5 Säilörehunäytteitä kpl/tila 2 1,5 1 0,82 0,84 1,06 1,1 1,05 1,31 1,33 1,35 1,41 1,53 1,66 1,85 syksy kevät 0,5 0 0,45 0,42 0,49 0,56 0,6 0,65 0,78 0,76 0,71 0,79 0,97 1,08 ARTTURI rehunäytetulokset, Valio

20 Säilörehujen D-arvo maakunnittain

21 Säilörehunäytteiden D-arvo keskimäärin, g/kg ka , koko Suomi ARTTURI rehunäytetulokset, Valio

22 Miten säilöntä on onnistunut valitulla aineella suhteessa tehdyn korjuu- ja säilöntätyön laatuun? Säilöntäaineiden käyttö rehunäytteiden perusteella koko Suomi ARTTURI rehunäytetulokset, Valio

23 Säilörehujen laatu vuosina (2013: ) 2013 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi 2011 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Kevät Kevät Kesä Kesä Syksy Syksy Ei tietoa Ei tietoa NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi 2010 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi Kevät Kevät Kesä Kesä Syksy Syksy Ei tietoa Ei tietoa ARTTURI rehunäytetulokset, Valio

24 5. KAIKKIEN REHUNTUOTANNON KUSTANNUSERIEN TARKEMPI TILAKOHTAINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

25 Muut nurmiryhmässä maksavat tästä eri summan ja käyttävät eri verran työaikaa. Miksi? 250 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET EUR/HA , , ,4 4,2 51,7 Tilojen keskiarvo 38,3 82,2 Kylvöt Lannoitus Kasvinsuojelu Säilöntäaine Muovit Urakointi Työkustannus Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

26 Mitä muut vastaavan korjuualan tilat maksavat urakoinnista ja millaista on tuotettu laatu? Paljonko kannattaa tehdä itse, jos käyttää urakoitsijaa? Työkustannuksen suhde urakointikustannukseen 250,00 200,00 euroa 150,00 100,00 50,00 0, ka rahtikulut eur/ha 213,80 148,10 11,50 46,50 110,50 työkustannus eur/ha 20,72 67,66 88,46 151,60 82,21 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

27 ja kuinka kokonaisuus on hallinnassa? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

28 Parhaita käytäntöjä esimerkkinurmiryhmistä Lisää tiheyttä! - Satojen ja tulosten tarkempi mittaus - Joka sään, satovuoden ja korjuukerran superseos - Ravinteiden tasapaino - Laadun analysointi; viljelyn, korjuun ja ruokinnan suunnittelu sen pohjalta - Valinnat perustuvat kokonaiskustannusrakenteeseen ja tavoitteisiin - Motivaation ylläpito lisää työtehoa ja kehittymishalua - Nurmi on karjatilan ykkönen

29 Yhteenveto Säilörehuun liittyviä tunnuslukuja on runsaasti tarjolla Benchmarking-pienryhmä auttaa yrittäjää hahmottamaan kirkkaammin oman nykytilanteen ja tavoitteet Vertailutiedot ja vertaistuki tehostavat toiminnan kehittymistä ja nopeuttavat muutoksia tilatasolla Tavoitteellinen toiminta sekä ryhmän ja ohjaajan tuki motivoivat ylläpitämään parempaa seurantaa tuloksista Motivaation ja tuloksen kehittyminen Enemmän rehuanalyysejä Keskittymistä olennaiseen Enemmän talousseurantaa

30 Kiitos!