SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Transkriptio

1 SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

2 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

3 Useita osa-alueita kenttäkokeet yhteensä 12 koetta 4 maassa sato, sadon laatu, typensidonta, typen huuhtoutuminen, esikasviarvo säilöntä laatu, säilöntäaineet rehuarvo rehuanalytiikka eläinkokeet lypsylehmillä, lampailla

4

5 Säilörehuksi korjattavien nurmipalkokasvien ominaisuuksia Ominaisuus Puna-apila Valkoapila kaikki ei liian Maalaji kivennäismaat raskas Sinimailanen hyvä kuivatus Keltamaite kaikki kivennäismaat Vuohenherne kevyt maalaji optimi ph 6,0-7,5 6, ,0-8,5 5,0-7,5 5,0-7,5 perustumisnopeus nopea keskimääräinen keskimääräinen hidas hidas ymppäys ei ei kyllä kyllä kyllä kuivuuden kestävyys hyvä keskimääräinen (niittojen)kestävyys alhainen hyvä erittäin hyvä keskimääräinen jälkikasvukyky hyvä hyvä hyvä Wilkins ym hyvä keskimääräinen keskimääräinen hyvä hyvä keskimääräinen

6 kg ka/ha Eri palkokasvien kuiva-ainesadot Suomessa vuosi 2. vuosi NN, 0N = nurminata ei lannoitusta NN, 200N = nurminata 200 kg N/ha PA = puhdas puna-apila PA+NN = puna-apila ja nurminata VA = puhdas valkoapila VA+NN = valkoapila ja nurminata SM = puhdas sinimailanen SM+NN = sinimailanen ja nurminata KM = puhdas keltamaite KM+NN = keltamaite ja nurminata VH= puhdas vuohenherne VH+NN = vuohenherne ja nurminata Halling ym. 2001

7 Puhtaiden palkokasvien rehulaatu Kasvilaji tuhka, g/kg ka puskurikapasiteetti, g MH/ 100g ka orgaanisen aineen sulavuus, g/100 g ka raakakuitu, g/kg ka metabolinen energia, MJ/kg ka raakavalkuainen, g kg/ka vesiliukoiset hiilihydraatit, g/kg ka PA SM VA VH KM Nurmi, 0N Nurmi, 200N PA = puna-apila VA = valkoapila SM = sinimailanen KM = keltamaite VH= vuohenherne Halling ym. 2001

8 Lypsylehmien säilörehun syönti, kg ka/päivä G = nurmisäilörehu GRC = nurmikasvin ja puna-apilanseos (50/50) RC = puhdas puna-apila WRC = nurmikasvin ja valkoapilanseos (50/50) WC = puhdas valkoapila Ggal = nurmikasvin ja vuohenherneenseos (50/50) Gal= puhdas vuohenherne Wilkins ym. 2001

9 Lypsylehmien maitotuotos, kg maitoa/lehmä/päivä G = nurmisäilörehu GRC = nurmikasvin ja puna-apilanseos (50/50) RC = puhdas puna-apila WRC = nurmikasvin ja valkoapilanseos (50/50) WC = puhdas valkoapila Ggal = nurmikasvin ja vuohenherneenseos (50/50) Gal= puhdas vuohenherne Wilkins ym. 2001

10 Eri palkokasvilajien paremmuusjärjestys maidontuotannon kannalta (Bertilson ym. 2002): valko-apila puna-apila sinimailanen vuohenherne puhdas nurmi

11 Puna-apila rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa Pohjoismaissa jalostetut lajikkeet talvenkestävyydeltään hyviä seoksiin nurmikasvien kanssa ei kestä laiduntamista siementuotanto ongelmallista Suomessa

12 Valkoapila rehuarvo on korkea Suomen olosuhteissa valkoapilan satotaso on säilörehuasteella kokeissa yleensä heikompi kuin puna-apilalla talvituhot suurempia kuin puna-apilalla (lajikkeiden talvenkestävyys?) Keski- ja Pohjois-Suomessa kestää laiduntamista hyvin seoksiin nurmikasvien kanssa

13 Sinimailanen maailmalla tärkeimpiä nurmipalkokasveja rehuarvo hyvä talvenkestävyys ongelmana (erittäin arka jääpoltteelle) vaatii korkeamman ph:n kuin nurmikasvit arka märkyydelle lievästi viettäville hyvärakenteisille kivennäismaille käyttö seoksissa?

14 Vuohenherne käytetään paljon mm. Baltiassa rehuarvoltaan heikompi kuin puna-apila, kokeissa maitotuotos ollut selvästi alempi kuin puna-apilalla ero huomattava sekä puhtaalla palkokasviruokinnalla että seoksena nurmikasvin kanssa Suomessa tehdyissä kokeissa vuohenherneen sato on ollut alempi kuin puna-apilalla kestävä kasvi (säilyy hyvin nurmissa)

15 Keltamaite rehuarvoltaan hyvä ei aiheuta puhaltumista sadontuottokyky huono verrattuna muihin palkokasveihin runsaasti talvituhoja

16 MUITA PUNA-APILATUTKIMUKSIA

17 Rinne ja Nykänen, 2000

18 Syönti ja tuotosvasteet lypsylehmillä verrattaessa puna-apilaa sisältävää säilörehua puhtaaseen nurmisäilörehuun. Tulos on keskiarvo 19:sta kokeesta. säilörehu kuivaaineen syönti, kg/vrk maitoa, kg/vrk EM, kg/vrk rasva, g/kg valk, g/kg valk, g/vrk dieetin OMD, g/kg Syönti ja tuotosvasteet lypsylehmillä verrattaessa puhdasta puna-apilaa säilörehua puhtaaseen nurmisäilörehuun. Tulos on keskiarvo 13:sta kokeesta. säilörehu kuivaaineen syönti, kg/vrk maitoa, kg/vrk EM, kg/vrk rasva, g/kg valk, g/kg valk, g/vrk dieetin OMD, g/kg säilörehun D-arvo, g/kg ka Kuoppala 2010

19 Varren rakenne Kaksisirkkainen kasvi Yksisirkkainen kasvi Kuoppala 2006

20 MISTÄ TIMOTEILAJIKKEIDEN SULAVUUSEROT JOHTUVAT?

21 org, ain. sul., % Sulavuuden muutos kasvin eri osissa timoteilla 78 Energia-arvon (ME) laskeminen märehtijöillä ja hevosilla 76 Yksikkö MJ Lasketaan x D-arvo (g/kg ka) 74 Esim. D-arvo on 650 (g/kg ka), 10.4 MJ/kg ka Lehtilavan sulavuus, Iki Lehtilavan sulavuus, Gri lippulehtivaihe tähkimisen alku täysi tähkiminen kasvuston kehitysvaihe

22 org. ain. sul., % Sulavuuden muutos kasvin eri osissa timoteilla Korren sulavuus, Iki Korren sulavuus, Gri Lehtitupen sulavuus, Iki Lehtitupen sulavuus, Gri 55 lippulehtivaihe tähkimisen alku täysi tähkiminen kasvuston kehitysvaihe

23 Photographs: Seppänen & Sarelainen 2006 a) Esimerkki: Timotein korren poikkileikkaus viikon välein b) c) Korsimateriaalin vastaava kemiallinen koostumus PVM D value NDF INDF LIG INDF:LIG g kg / / /

24 Esimerkki 2: Kahden timoteilajikkeen korren poikkileikkaus IKI korsi generatiivinen Grindstad korsi generatiivinen Photographs: Seppänen 2007 (Univ. Helsinki/Applied Biology)

25 D-arvo, % Kasvurytmin vaikutus D-arvoon 69,0 68,5 68,0 y = 0,6113x + 39,306 R² = 0,5257 Tuukka Tuure 67,5 67,0 Grindstad 66,5 66, , , , ,5 Tähkimisen alku, vrk Viralliset lajikekokeet

26 ERI NURMIKASVILAJIEN OMINAISUUKSIA Timotei (Tuure BOR, Tuukka BOR ) Tärkein nurmikasvilajimme, soveltuu erinomaisesti oloihimme, talvenkestävyys on hyvä. Timotei sietää muita nurmikasvilajeja paremmin jääpoltetta. Poudanarkuus ja natoja heikompi jälkikasvukyky tuovat tarvetta seostaa muiden lajien, kuten natojen kanssa. Puhdasta timoteita viljellään suositellaan vain hikeville maille. Timotein maittavuus on hyvä. Timotein ruokinnallista laatua on nostettu kiinnittämällä lajikejalostuksessa huomiota sulavuuden parantamiseen ja sulavuuden muutosnopeuden hidastamiseen.

27 TUURE BOR -timotei - erittäin hyvä talvenkestävyys - myöhäinen lajike - laadultaan (sulavuudeltaan) paras lajike - laatu erittäin hyvä sekä 1. että 2. sadossa - sulavuuden lasku hidas, antaa pelivaraa korjuuseen - virallisten tuloksissa sato alhaisempi kuin Grindstadilla mikäli Grindstad korjattaisiin samalla kehitysasteella ei eroa satotasossa

28 Nurminata (Ilmari BOR ) Nurminata on timoteita lehtevämpi ja nopeakasvuisempi. Se kestää useampia niittokertoja ja laiduntamista timoteita paremmin. Sen satoisuus ja sadon laatu onkin parhaimmillaan kolmessa niitossa. Talvenkestävyydeltään lähes timotein luokkaa, mutta kuivuudenkestävyys on parempi. ILMARI BOR - nurminata Erittäin hyvä talvenkestävyys Sato kilpailukykyinen, erittäin varma lajike sadontuottokyvyltään Korkea laatu

29 Ruokonata (Karolina BOR ) Ruokonadan edut muihin yleisesti viljeltyihin nurmikasvilajeihin ovat sen korkea satotaso, erinomainen jälkikasvukyky ja muita lajeja parempi kuivuudenkestävyys. Ruokonata on rakenteeltaan karkeampaa kuin nurminata, eikä sen käyttöä heikomman maittavuuden vuoksi suositella laidunnurmissa. KAROLINA BOR - ruokonata Hyvä talvenkestävyys Erittäin hyvä kuivuuden sietokyky Korkea kokonaissato Erittäin hyvä jälkikasvukyky Laadultaan hyvä ruokonata

30 Puna-apila (Saija BOR ) Hyvän valkuaispitoisuuden takaava nurmipalkokasvi Puna-apilan sulavuus laskee hitaasti ja se on erittäin maittava. Puna-apila parantaa maidon rasvahappokoostumusta Haasteena määrän sääntely: Vaikka puna-apila sitoo ilmasta typpeä, tulee niittojen jälkeen huolehtia nurmen oikeasta lannoittamisesta, jotta seuraavan sadon kasvilajisuhteet ja laatu säilyvät tasaisena jokaisessa sadossa.

31 UUDET NURMIKASVILAJIT RAINATA Raiheinän (joko italian- tai englanninraiheinä) ja nurminadan tai ruokonadan lajiristeymiä Tavoitteena tuoda raiheinän laatu talvenkestävyydeltään ja sadontuottokyvyltään varmempaan lajiin Suomessa Keski-Eurooppalaista alkuperää (Tsekki) ruokonatapohjaisia Suomessa talvenkestävyydessä ongelmia IIIvyöhykkeeltä alkaen Laadultaan heikompia kuin nurminadat ja ruokonadat

32 D-ARVOLASKURI AGRIMARKETIN WWW-SIVUILLA laskuri

33 AGRIMARKETIN NURMISEOKSET

34 NURMISIEMENSEOKSET AGRIMARKETIN VALIKOIMISSA Karjatilan agriseos: Yleisseos koko maahan. Säilörehuksi tai kuivaheinäksi, sopii myös laiduntamiseen. Timotei 80 %, nurminata 20 % Tuure nurmi: Timoteivaltainen seos kuivaheinä- ja säilörehunurmiin koko maahan. Ruokonata lisää seoksen kuivuudenkestävyyttä ja parantaa satotasoa. Timotei 75 %, nurminata 10 %, ruokonata 15% Heinänurmiseos: Timotei lajikkeena Tuukka, mutta ei nurminataa ja korkeampi ruokonatapitoisuus parempi kuivuudenkestävyys. Timotei 70 %, ruokonata 30 % Multamaan nurmiseos. Soveltuu multamaille heinä-, säilörehu ja laidunnurmiin. Timotei 40 %, nurminata 50 %, moniv. Raiheinä 10 %

35 NURMISIEMENSEOKSET AGRIMARKETIN VALIKOIMISSA Pikalaidunseos. Nopeasti satoa antava laidun- ja säilörehunurmi. Yksivuotisen raiheinän ansiosta saadaan jo kylvövuoden heinäkuussa laiduntamiseen sopiva nurmi. Monivuotiset lajit kasvattavat seuraavaksi vuodeksi normaalin nurmen. Seos kylvetään aikaisin keväällä ilman suojaviljaa tai käyttämällä pientä kauramäärää. Timotei 40 %, nurminata 35 %, italian raiheinä 15 %, niittynurmikka 10 % Apilanurmiseos: Puna-apilapitoinen nurmiseos säilörehunurmiin sekä monivuotiseen kesannointiin. Timotei 60 %, nurminata 20 %, puna-apila 20 % Apilanurmi Valkea: Timotei 50%, nurminata 30%, puna-apila 5%, valkoapila 15% Hevoslaidun seos Vehreä: Timotei 15%, monivuot. raiheinä 25%, monivuot. raiheinä nurmikkotyyppi 25%, niittynurmikka 20%, punanata 15% Maitotilan Pro Nurmi: säilörehu ja kuivaheinätuotantoon, timotei 90%, ruokonata 10%

36 NURMISIEMENSEOKSET

37 NURMIEN SIEMENSEOSKOE Boreal / Hankkija-Maatalous Oy 2010 ja 2011 Jokioinen, Sotkamo Agriseos Heinänurmiseos 1 Heinänurmiseos 2 Pikalaidunseos Timotei Timotei Nurminata Ruokonata Niittynurmikka Englanninraiheinä Tuure Tuukka Ilmari Karolina Geronimo Riikka Kylvömäärä % % % % % % kg/ha Timot ei niit on säilörehunurmi niit on säilörehunurmi Kuivan olosuht een heinänurmi Laidunseos Pikalaidunseos

38 Sotkamo, kuiva-ainesato niitoittain 2010 ja 2011

39 KIITOS!