10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Transkriptio

1 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina , klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1: 1:3 Hävikit ja säilöntäaineen annostelu NurmiArtturi-tiloilla, Markku Niskanen Luke, Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1:3 11:1 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 11:1 12: Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas, Luke 12: 12:2 Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain, Jani Huuha, Addcon 12:2 12: Biologisen rehunsäilönnän haasteet ja mahdollisuudet, Antti Riikonen, Vilomix 12: 13:1 Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla, Reetta Palva, TTS 13:1 13:3 Keskustelua ja päivän yhteenveto, Sari Vallinhovi Nurmesta Tulosta NurmiArtturi-hankkeen tuloksia ( ) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan 1

2 Nurmesta Tulosta -hanke pohjautuu Nurmi Artturi - Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan -hankkeen ( ) tuloksiin. Hankkeessa edistetään nurmien tehokasta ja kannattavaa tuotantoa tiedonvälityksen keinoin. Nurmesta Tulosta-hankkeessa perehdytetään viljelijät tunnistamaan tuotantokustannusten eri tekijät ja parantamaan sen kautta tilansa kannattavuutta. Hankkeessa järjestetään aiheeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia sekä välitetään tietoa myös sähköisen median kautta. Hankkeen toimintaalueena on Etelä-Pohjanmaa. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry. Yhteistyökumppaneina toimivat Työtehoseura TTS ja Luonnonvarakeskus LUKE. Hankkeen toteutusaika on Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella Nurmirehun muutos pellolta siiloon Muutokset ravintoaineissa olivat vähäisiä raaka-ainenäyte ennustaa hyvin säilörehun rehuarvoa Raakavalkuainen (g/kg ka) Sokeri (g/kg ka) NDF (g/kg ka) D-arvo (g/kg ka) Ennen niittoa Raaka-ainenäyte Säilörehunäyte Ennen niittoa Raaka-ainenäyte Säilörehunäyte 2

3 Säilöntäaineen annostelu Säilöntäaineen annostelu liuksen kulutus (l/tuoretonni) Säilöntäaineen kulutus muurahaishapon perusteella (l/tuoretonni) 211 Tavoite Tilanumero 3

4 Säilöntäaineen annostelu liuksen kulutus (l/tuoretonni) Säilöntäaineen kulutus muurahaishapon perusteella (l/tuoretonni) Tilanumero Tavoite Säilöntäaineen määrä 7 Säilöntäaineen määrä ja rehun liukoinen N 6 liuk N g/kg kok N R² =,17 liukoinen typpi Polyn. (liukoinen typpi) 1 2, 3, 4,, 6, 7, 8, 9, 1, säilöntäainetta, l/tonni 4

5 Säilönnällinen laatu Säilönnällinen laatu on tärkeä hävikin kannalta Huono laatu vähentää maittavuutta, syöntiä ja maitotuotosta Lämpeneminen on merkki säilönnällisen laadun heikkenemisestä Hyvä Riski Huono ph alle 4, 4, - 4, yli 4, Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N Maito-ja muurahaishappo, g/kg ka Haihtuvat rasvahapot VFA, g/kg ka alle yli yli 1 alle yli 2 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 6

6 Voihappobakteeri-itiöt NurmiArtturi-tiloilla 7 VHBI keskiarvo säilöntäaineittain VHBI keskiarvo korjuuketjuittain MPN/g 3 2 MPN/g as VHB-itiöiden määrä ei ollut verrannollinen säilöntäaineen määrään NurmiArtturi-tiloilla 12 VHBI ja säilöntäaineen määrä (happo) 1 8 MPN/g 6 4 VHBI Säilöntäaine l 6

7 Tuorekuutiopainon yhteys laatuun NurmiArtturi-tiloilla tilakohtaisten näytteiden keskiarvot 3, Kuutiopaino ja haihtuvat rasvahapot (happorehut) 2, haihtuvat rasvahapot g/kg ka 2, 1, 1,, R² =,331 vfa Polyn. (vfa), kuutiopaino, kg/m 3 Biologiset säilöntäaineet 9 Kuiva-ainepitoisuus ja haihtuvat rasvahapot (säilörehun kuiva-aine alle 4 %) haihtuvat rasvahapot g/kg ka 8 biologinen säilöntäaine 7 happo 6 Eksp. (biologinen säilöntäaine ) Eksp. (happo) 4 R² =, R² =, kuiva-aine, g/kg 7

8 Kuiva-ainekuutiopainon noustessa haihtuvien rasvahappojen määrä pienenee biologisilla säilöntäaineilla 1 VFA ja kuiva-aine (biologiset) VFA 6 4 R² =, Kg ka /m3 rehuilla (alle 4% kuiva-aineella) kuiva-ainekuutiopaino ei selittänyt haihtuvien rasva-happojen määrää, mutta kuiva-ainepitoisuus selitti 2 % VFA Kuiva-ainekuutiopaino ja VFA (happorehut, alle 4 %) R² =, kg ka/m Kuiva-ainepitoisuus ja VFA (happorehut) y = -,46x + 27,373 R² =,

9 Säilörehun sulavuus D-arvo Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen ,69 11,26 11,8 11,6 11,4 11,2 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 4 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 7 lehmän karjassa 9 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 1 lehmän karjassa 13 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17 Farmari - aito maatalousnäyttely Seinäjoella Avoinna KE-TO 1-18, PE 1-19, LA 1-17 Kesän ainoa maatalousnäyttely Asiaa ja elämyksiä Ammattilaiselle, perheelle, kaikelle kansalle koneita, eläimiä, kädentaitoja, elintarvikkeita, tietoa, tapahtumia, nostalgiaa Asiaa ja elämyksiä!