ORNO II ASEMAKAAVAN MUUTOS

KERAVA 9. ALIKERAVA ORNO II ASEMAKAAVAN MUUTOS (2288) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 15.5.2014 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT 28.5.2014 Kaupunkikehitysjaosto 22.5.2014

2 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Orno II, asemakaavan muutos (2288) Asemakaavan muutos koskien osaa 9. Alikeravan kaupunginosan korttelista 381. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 9. Alikeravan kaupunginosan korttelista 381. Asemakaava on tullut vireille 22.3.2013. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa x x x Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kauppakaari 11, 04200 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Anitta Ojanen Puhelin: 040-318 2388 Sähköposti: anitta.ojanen@kerava.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue, korttelin 381 tontti 3, sijaitsee pääradan itäpuolella 9. Alikeravan kaupunginosassa Jaakkolan alueella osoitteessa Santaniitynkatu 11. Tontti on Sibeliuksentien eteläpuolella Lintulammenkadun ja Santaniitynkadun kulmauksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12845 m2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Orno II, korttelin 381 osa, asemakaavan muutos (2288) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tontin 3 käyttötarkoituksen muuttamista asuntorakentamiseen nykyistä kaavaa suuremmalla rakentamistehokkuudella.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 16

4 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Voimassaoleva kaava, ote ajantasakaavasta 7. Asemakaava - ehdotus 15.5.2014 ja havainneaineistot 8. Asemakaava, valmisteluvaihe - luonnos 5.12.2013 ja havainneaineistot 9. Vastineet; - 5.12.2013 päivätystä luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteeseen - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin 10. Selvitykset, otteet 11. Valokuvia alueelta 12. Muut suunnitelmat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaavojen yhdistelmä 2020, 14.6.2004 ja 3.9.2007 2. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 3. Maaperän haitta-ainetutkimus, Santaniitynkatu 11 Kerava, 2.10.2013, Geotek Oy 4. Ornon valaisintehdas, Kohderaportti 2007-05-22 Uudenmaan Ympäristökeskus 5. Yleiskaavan tarkistus, liikennejärjestelmäsuunnitelman melukartat/nykytilanne 20.12.20133, Sito Oy 6. aiempien lähialueen kaavojen yhteydessä laadittuja melu- ja tärinätutkimuksia 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet asemakaavamuutoksen vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 14.3.2013 34 asemakaavamuutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 22.3.2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.3.- 12.4.2013 kaupunkikehitysjaosto on hyväksynyt asemakaavamuutoksen luonnoksen 12.12.2013 97 luonnokset ovat olleet nähtävillä MRA 30 mukaisesti 30.12.2013-31.1.2014

5 kaupunkikehitysjaoston käsittelyyn 22.5.2014 on valmisteltu asemakaavamuutoksen ehdotus 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksessa on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-58 yhteensä noin 9995 m2 ja noin 2850 m2 suuruinen em. korttelia palveleva autojen säilytyspaikan korttelialue LPA-22. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 18000 kem2 asuinrakentamiseen asuinkerrostalojen korttelialueelle AK-58. Asemakaavamuutoksen toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue, korttelin 381 tontti 3, sijaitsee kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä Jaakkolan alueella hyvien liikenneyhteyksien varrella Sibeliuksentien eteläpuolella Lintulammenkadun ja Santaniitynkadun kulmauksessa. Sibeliuksentie on alueellinen kokoojakatu ja Lintulammenkatu on Jaakkolan alueen sisäinen kokoojakatu. Tontilla on pienteollisuus- ja toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Lintulammenkadun länsipuolella tontti 3 on ainoa tontti, jolla on teollisuustoimintaa. Korttelin 381 muilla tonteilla on asuinkerrostaloja, ja kaava-alueen eteläpuolelta alkaa laaja asuinkerrostaloalue valtatie 148:lle (Kulloon- / Keravantie) asti. Myös Lintulammenkadun itäpuoleisten nyt pienteollisuuskäytössä olevien korttelialueiden käyttötarkoituksen tarkistaminen Jaakkolan alueella on lähivuosina ajankohtainen. Alueen kehittämistä liike- ja palvelutoiminnan alueeksi tutkitaan tulevaisuudessa yleissuunnitelmatasolla ja samalla selvitetään asumisen lisäämismahdollisuuksia. Alue on kokonaan rakennettu, ja piha-alueet on asfaltoitu. Vain tontin reuna-alueilla on pensaita ja puustoa. Kaava-alueen tontilla 3 on 1980-luvulla valmistunut pienteollisuus- ja toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Tontille on ajoneuvoliittymiä sekä Lintulammenkadun että Santaniitynkadun puolelta. Korttelin muilla tonteilla 1 ja 2 on kaksi vuonna 2007 valmistunutta 5-8- kerroksista asuinkerrostaloa ja piharakennuksia. Kerrostaloissa on noin

6 136 huoneistoa ja noin 176 asukasta. Santaniitynkatu on päättyvä katu, jonka päästä alkavalta Santaniitynkujalta on ajoneuvoliittymät em. tonteille. Tontin 3 nykyinen teollisuusrakennus ulottuu kiinni tonttiin 2. Santaniitynkuja erottaa korttelin 381 radan puoleisen korttelin 390 tontista 10, jolla on kaksikerroksinen pysäköintitalo, jossa on pääosa tonttien 1 ja 2 asuinkerrostalojen autopaikoista ja jätehuolto. Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, ja alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Tontilla olevassa rakennuksessa on kiinteistömuuntamo. Alueen pohjoispuolella oleva vilkasliikenteinen Sibeliuksentie aiheuttaa alueelle meluhaittaa, ja alle 100 metrin etäisyydellä oleva rautateiden päärata aiheuttaa melu- ja mahdollisesti myös runkomelu- ja tärinähaittaa. Alue ei sijaitse lentomelualueella, mutta on melko lähellä lentoliikenteen kiitotien laskeutumis-/nousulinjaa. Ornon valaisintehtaan alue on ulottunut kaava-alueelle. Tehtaan vanhin rakennuskanta so. Ornon tehdaskiinteistö on purettu ja sen tilalle on naapuritonteille rakennettu asuinkerrostaloja ja pysäköintirakennus. Alueen teollisen historian ja nykyisen käytön teollisuus- ja toimistotilana vuoksi alueen maaperästä on tehty maaperän haitta-ainetutkimus 2.10.2013, Geotek Oy. Selvityksen mukaan tontin länsiosassa on paikoitellen maata, joka tulee puhdistaa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Kaavamuutoksesta on laadittu kaavan käynnistämissopimus, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 25.2.2013/69. Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Erityistavoitteita mm; "Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata." Helsingin seudun erityiskysymysten erityistavoitteita mm: "Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys." - "Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja uudenmaan 2. vaiheen maakuntakaavan ehdotuksessa v 2012 alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

7 Yleiskaava Keravalla on voimassa oikeusvaikutteinen valtuustossa 14.6.2004 hyväksytty yleiskaava, jonka tarkistus on hyväksytty valtuustossa 3.9.2007. Yleiskaavan tarkistus on käynnissä. Kaava-alue on merkitty osin yksityisille palveluille varattavaksi alueeksi PK ja osin kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK kuten muu osa korttelia. Asemakaava Koko korttelissa 381 on voimassa asemakaava ak 2189 / 14.6.2004. Sama kaava on voimassa myös radan puoleisen korttelin 390 tontilla 10, sekä kaava-aluetta rajaavilla Santaniitynkujalla, Lintulammenkadulla ja Sibeliuksenkadulla. Tontin 3 osalla on kaavamääräyksenä KTY-8, joka tarkoittaa liike- ja toimistorakennusten, liikunta-, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja toimintojen huollolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kutakin asuntoa varten on varattava vähintään 50 m2 piha-aluetta tai parveke, joka varustetaan ulko-oleskeluun soveltuvaksi. Jätehuolto on sijoitettava rakennukseen tai kulkuteistä erotettuna katoksiin. Pysäköintialueet on jaettava istutuksin ja rakentein osaalueisiin. Autopaikkoja on varattava liike-, toimisto- ja liikunta- ja harrastustiloille 1 ap/50 kem2, teollisuustiloille 1 ap/100 kem2 ja varastotiloille 1 ap/250 kem2. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 12 220 kem2, ja sallittu kerrosluku on II. Tontilla on käytetty rakennusoikeutta yhteensä noin 7460 kem2, mikä on noin 61 % sallitusta rakennusoikeudesta. Korttelin muut tontit; Korttelin rautatien puoleisten tonttien 1 ja 2 osalla kaavamääräyksenä on AK-69, asuinkerrostalojen korttelialue. Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 7500 kem2 + 1125 kem2, josta enintään 20 % saa käyttää asumista häiritsemättömänä työ- tai toimistotilana. Pakollinen kerrosluku on Sibeliuksenkadun puolella V III ja muilla osilla sallittu V. Tonttien pinta-ala on yhteensä noin 4566 m2.tonttien autopaikoitus 1 ap /85 m2 asuntokerrosalaa ja 1 ap/50 m2 työ- ja toimistokerrosalaa sekä jätehuolto on osoitettu rakennettavaksi viereisen korttelin tontille 10 autopaikkojen korttelialueelle. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat

8 Alueen eteläpuolella olevissa kortteleissa on voimassa asemakaavoja 1990-luvulta 2000-luvulle. Kaavoissa on osoitettu alueita asuinkerrostalojen rakentamiseen, pysäköintialueille ja - rakennuksille sekä puistoille. Kerrosluvut vaihtelevat III-VIII välillä. Alueen itäpuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialueita, kaavat vuosilta 2002 ja 2013. Alue kaakkoispuolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita, kaavat vuosilta 1970-1984. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tontin 3 käyttötarkoituksen muuttamista asuntorakentamiseen nykyistä kaavaa suuremmalla rakentamistehokkuudella. Samassa yhteydessä on tarpeen tutkia asukaspysäköinnin järjestelytavat ja lisäksi tonttiliittymien uudelleenjärjestely, koska Lintulammenkatu on Jaakkolan alueen sisäinen kokoojakatu. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Yhdistykset Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Finnavia Ilmailulaitos Helsingin seudun liikenne HSL

9 Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keravan nuorisoasiain neuvottelukunta Uudenmaan vammaispalvelut Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa on tarkistettu ja täydennetty suunnittelun aikana. 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutos on tullut vireille 22.3.2013. Maankäyttöpalvelut on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa kaupungin ilmoitustaululla 25.3.- 12.4.2013 sekä lehdissä Keski-Uusimaa ja Kaupunkilehti Vartti ja kaupungin internet-sivuilla www.kerava.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat / asiantuntijaviranomaiset Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy

10 Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti 30.12.2013-31.1.2014, ja se on lähetetty tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten em. tahoille. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ilmoitti lausunnossaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa kaavan jatkovaiheissa. Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa alueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua. Rakentamisen tavoitteena on viihtyisä asuinalue ja riittävien vapaa-alueiden turvaaminen rakennusoikeuden lisäämisestä huolimatta. Tämä edellyttää huolellista asukaspysäköinnin suunnittelua. Tonttiliittymäjärjestelyin tulee huolehtia myös alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa ja maakuntakaavan 2. vaiheen kaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Keskusta-alueen ja rautatieaseman läheisyys antavat hyvät edellytykset kaupunkirakennetta täydentävään asuntorakentamiseen. Yleiskaavassa kaava-alue on merkitty osin yksityisille palveluille varattavaksi alueeksi PK ja osin kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK kuten muu osa korttelia. Asemakaavan muutos liittää korttelin luontevaksi osaksi Lintulammenkadun länsipuoleista asuinkerrostalojen aluetta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamisen tavoitteena on myös alueen yleiskuvan kohentaminen ja myönteinen vaikutus alueen yleiseen kehittymiseen. Kaavan tavoitteena on lisäksi vähentää liikenteen asuinrakentamiselle aiheuttamia melu- ja runkomelu- ja tärinähaittoja ja parantaa maaperän puhdistamisella alueen rakennettavuutta. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (MRA 30 ) 25.3.-12.4. 2013. : Tiedoksi/lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu

11 Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto 12.4.2013 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 11.4.2013 Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy 22.4.2013 Keravan Energia 10. ja 11.4.2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto, Museo ja Sinkka Rakennusvalvontatoimisto Mielipiteet: ei annettuja mielipiteitä Luonnosta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon lausunnon antajien esille tuomat asiat ja käyty neuvotteluja kaava-alueen maanomistajan kanssa. Luonnoksesta on saatu lausunnot ja 1 mielipide. Lausuntojen ja mielipiteen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Luonnos nähtävillä (MRA 30 ) 30.12.2013. - 31.1.2014. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry 22.1.2014 Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto 17.1.2014 Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan Ely-keskus 11.3.2014 Uudenmaan liitto 27.1.2014 Liikennevirasto 9.1.2014 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy

12 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 28.1.2014 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 9.1.2014 Vapaa-aikavirasto, Museo ja Sinkka Kasvatus- ja opetuslautakunta Rakennuslautakunta 14.2.2014 Keravan kaupunkitekniikka-liikelaitoksen johtokunta 24.1.2014 Mielipiteet: As Oy Keravan Amanda 17.1.2014 Saadussa mielipiteessä on pääpaino jalankulun estämisessä naapurin pihan kautta, uusien asuinrakennusten riittävässä etäisyydessä olemassa olevista ja Santaniitynkadun liikenteen lisääntymisessä. Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. alueen teollisen historian huomioimiseen, alueen muuttamiseen työpaikka-alueesta asuntorakentamiseen, liikennejärjestelyihin ja -turvallisuuteen ja tonttiliittymien uudelleenjärjestelyyn. Lisäksi on edellytetty mahdollisten junaliikenteen aiheuttamien melu-, runkomelu- ja tärinähaittojen huomioimista kaavoituksessa, maaperän kunnon varmistamista ja melusuojauksen tarkempaa selvittämistä. Asuinkorttelin keskiosan autopaikoitusta on esitetty vähennettäväksi ja asuinrakentamisen autopaikkanormia tiukennettavaksi. Ajoneuvoliittymien sijainteihin ja näkemäalueisiin Santaniitynkadulle ja havainneaineistoissa esitettyihin pelastusteihin on toivottu tarkennuksia. Ehdotusta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon lausunnon antajien ja mielipiteen esittäjän esille tuomat asiat ja käyty neuvotteluja kaava-alueen maanomistajan ja mielipiteen esittäneen kanssa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelle ei kaavatyön aikana ole ollut vireillä tai suunnitteilla rakennushanketta. Korttelialueelle ei ole esitetty ohjeellista tonttijakoa, mutta suunnittelun lähtöoletuksena on, että alue on jaettavissa tontteihin, ja että se voidaan rakentaa tarvittaessa vaiheittain. Luonnosvaiheessa tutkittiin havainneaineiston avulla vaihtoehtoisia ratkaisuja tontille ja korttelialueen ympäristöön sopivasta ja toteutettavissa olevasta asuinrakentamisen määrästä, kerrosluvuista sekä rakennusten ja autopaikkojen sijoittelusta. Aineiston pohjalta laadittiin kaavaluonnos, jolle ei laadittu vaihtoehtoisia malleja. Rakennusoikeutta asuinrakentamiseen on osoitettu 18000 kem2. Kaavaratkaisu perustuu alueen asukaspysäköinnin keskittämiseen Santaniitynkadun varteen autopaikkojen säilytysalueelle rakennettavaan pysäköintirakennukseen, jotta asuinkerrostalojen pihatilat saatiin rauhoitet-

13 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset tua ajoneuvoliikenteeltä. Autopaikkoja voi molemmilla korttelialueilla sijoittaa myös maan alle. Kerrosluvut Sibeliuksentien puolella noudattavat naapuritontille osoitettua pakollista 8-kerroksisuutta ja muilla osin sallivat 6 kerrosta. Asuinrakennusten ja pysäköintitalon korkeutta on säädelty korkeusasemamerkinnöin. Julkisivujen osalta on annettu määräyksiä mm. materiaaleista ja väreistä. Tonttiliittymät on sallittu vain Santaniitynkadun puolelta, koska tontin itäpuolella oleva Lintulammenkatu on Jaakkolan alueen sisäinen kokoojakatu. Kaavassa on osoitettu vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle ja rajoituksia tärinän vaikutukselle ja piha-alueiden melutasolle. Rakennusalojen sijoittelulla on pyritty suojaisaan piha-alueeseen ja riittävään etäisyyteen Sibeliuksentiestä. Tontin pohjoispuoleinen Sibeliuksentie on Keravan alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtötietojen mukaan noin 15 000 ajoneuvoa päivässä. Läheinen rautatie on myös melunlähde. Alueelle ei ole osoitettu erikseen korttelialueita palveluille. Lintulammenkadun puoleiselle osalle korttelia on osoitettu mahdollisuus käyttää osa sallitusta rakennusoikeudesta liike- ja toimistotilojen rakentamiseen Ehdotus on laadittu luonnoksessa esitetyn ratkaisun periaatteita noudattaen ja sitä tarkentaen. Kaupunkikehitysjaosto 14.3.2013 asemakaavamuutoksen vireilletulo osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen Asemakaavan vireilletulon kuulutus 22.3.2013 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 25.3.-12.4.2013 (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Kaupunkikehitysjaosto 12.12.2013 asemakaavamuutoksen luonnoksen (5.12.2013) hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen Luonnokset olivat nähtävillä (MRA 30 ) 30.12.2013. - 31.1.2014. Asemakaavasta on laadittu käsittelyyn ehdotus (15.5.2014). Koska kaava-alue on keskustan välittömässä läheisyydessä ja lähellä hyviä julkisia liikenneyhteyksiä (rautatieasema) pysäköintinormia on väljennetty. Normiksi on annettu 1 autopaikka / 100 m2 asuntokerrosalaa. Autopaikoille on kerrosalaan perustuvan normin lisäksi annettu määräys, jonka mukaan autopaikkoja tulee kuitenkin osoittaa vähintään 1 ap/2 asuntoa.

14 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Liike- ja toimistotilojen pysäköintinormi on muutettu 1 autopaikka / 60 kem2 keskusta-alueen pysäköintinormia mukaillen. Autopaikoitusta on keskitetty entisestään laajentamalla LPA-aluetta. Asuinkerrostalojen pihatilat on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä, ja asuinkorttelin keskiosaan on sallittu maantasoon autopaikkoja ainoastaan liikkumisesteisille. Ko. alueelle aiemmin osoitettu autojen säilytyspaikkojen ja talousrakennusten alue a/t on poistettu ja alueelle on osoitettu laajempi talousrakennusten alue t. Autopaikoituksesta vapautuneet alueet antavat mahdollisuuden mm. koko korttelia palvelevien leikki- ja oleskelualueiden järjestämiseen. Kaavamääräyksiä ja merkintöjä on ehdotuksessa lisäksi tarkennettu mm. rakennusalojen, piha-alueiden ja istutusalueiden osalta. Asemakaavamuutoksessa on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-58 yhteensä noin 9995 m2 ja noin 2850 m2 suuruinen em. korttelia palveleva autojen säilytyspaikan korttelialue LPA-22. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 18000 kem2 asuinrakentamiseen asuinkerrostalojen korttelialueelle AK-58. Kaava-alue on keskustan välittömässä läheisyydessä, ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon ja se on lähellä hyviä julkisia liikenneyhteyksiä (rautatieasema). Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueelle ei ole osoitettu erikseen korttelialueita palveluille. Lintulammenkadun puoleiselle osalle korttelia on osoitettu mahdollisuus käyttää osa sallitusta rakennusoikeudesta liike- ja toimistotilojen rakentamiseen Kaavamääräykset antavat mahdollisuuden synnyttää alueen asumisen yhteyteen uusia palveluita, jotka voivat suuntautua sekä alueen ulkopuolelle että alueen sisälle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa Jaakkolan alueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua. Se kohentaa alueen yleiskuvaa ja sillä on myös myönteinen vaikutus alueen yleiseen kehittymiseen. Tavoitteena on viihtyisä asuinalue ja riittävien vapaaalueiden turvaaminen.

15 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta sekä liikennealuetta. 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-58 on noin 9995 m2, jolla on rakennusoikeutta 18000 kem2. Alueelle ei ole osoitettu korttelialueita palveluille. Osalle korttelia on osoitettu mahdollisuus käyttää osa sallitusta rakennusoikeudesta liike- ja toimistotilojen rakentamiseen Korttelia 381 palveleva autojen säilytyspaikan korttelialue LPA-22 on noin noin 2850 m2 suuruinen. Korttelialueelle ei ole esitetty ohjeellista tonttijakoa, mutta suunnittelun lähtöoletuksena on, että alue on jaettavissa tontteihin, ja että se voidaan rakentaa tarvittaessa vaiheittain. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset talouteen 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen asemakaava asemakaavan mukainen rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa Jaakkolan alueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua sekä kohentaa alueen yleiskuvaa mahdollistaa asuinkerrostalotonttien muodostamisen ja asuinkerrostalojen rakentamisen maaperän puhdistaminen parantaa alueen rakennettavuutta lisää väestön määrää alueella voi synnyttää uusia palveluja, jotka voivat suuntautua sekä alueen ulkopuolelle että alueen sisälle voi synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta elinkeinotoimintaa ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista asemakaava parantaa alueen yleisilmettä ja mahdollistaa kasvillisuuden lisäämisen alueella asemakaava tuo kaupungille tuloja maankäyttösopimuksen myötä ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista asemakaava lisää ajoneuvoliikennettä alueella tonttiliittymäjärjestelyt parantavat liikenneturvallisuutta alueella

16 maaperän puhdistaminen parantaa alueen rakennettavuutta 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on osoitettu vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle ja rajoituksia tärinän vaikutukselle ja piha-alueiden melutasolle. Rakennusalojen sijoittelulla on pyritty suojaisaan piha-alueeseen ja riittävään etäisyyteen Sibeliuksentiestä. Kaavakartta ja kaavamerkinnät ja -määräykset liitteenä. Asuinrakennusten korttelialueet Tonttijako on ohjeellinen. Tonteille tulee laatia sitova tonttijako. AK-58 Asuinkerrostalojen korttelialue Rakennusoikeus on 18000 kem2. Kerrosluku on osin pakollinen VIII, ja osin sallittu enimmäiskerrosluku on VII. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 10 % kerrosalasta katoksia sekä asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-,huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m² ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Suurimman sallitun kerrosluvun estämättä saa rakentaa ullakon, mutta se ei saa nostaa räystäskorkeutta. Ullakolle saa rakentaa rakennusoikeuteen sisältyviä ja alakerran huoneistoon kuuluvia asuinhuoneita enintään 20 % ylimmän varsinaisen kerroksen alasta. Asemakaavassa osoitetulla rakennusalalla saa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liike-, toimistotai palvelutilaa kaavassa merkityn määrän ko. osalle sallitusta rakennusoikeudesta. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Asuinrakennusten sisäänkäyntejä tulee korostaa muusta julkisivusta poikkeavalla tavalla. Yli 10 metriä pitkät julkisivupinnat tulee jäsennöidä sisäänvedoilla, parvekkeilla, materiaali- ja värieroilla tai muilla vastaavilla tavoilla. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi maalattua tai pinnoitettua betonia tai rappausta, tiiltä, tiililaattaa tai klinkkeriä. Korttelialueen keskiosaan suuntautuvissa julkisivuissa voidaan käyttää yleismääräyksestä poikkeavia materiaaleja ja sävyjä. Sibeliuksentien ja Lintulammenkadun puolella rakennuksissa tulee olla pääosin harja- tai pulpettikatto ja katemateriaalina tulee käyttää sileää peltiä. Talousrakennusten julkisivumateriaalina voidaan käyttää rappausta, puuta, metalliverkkoa tai viherrakenteita.

17 Asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava siten, että liikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun siirtyminen rakennuksiin estetään. Parvekkeet on lasitettava ja niiden keskimelutaso saa olla enintään 55 db. Asuinrakennusten Sibeliuksentien puoleisiin osiin ei tule sijoittaa parvekkeita. Korttelialueelle on laadittava kortteli- ja pihasuunnitelma rakentamisen ja pihojen toteutuksen ohjaamista varten. Tonteilla on varattava vapaaaluetta leikki- ja oleskelutarkoitukseen vähintään 10 m²/100 m² asuinkerrosalaa. Asuinrakennuksista tulee olla maantasoinen autopaikoista erotettu turvallinen kulku leikki- ja oleskelualueelle, ja porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Leikki- ja oleskelutilojen osalta tulee pyrkiä myös yhteisten koko korttelialuetta palvelevien pihatilojen järjestämiseen. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja viherrakentein tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55 dba. Asuinkerrostalojen tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Korttelialueiden AK-69 ja AK-58 väliselle rajalle saadaan rakentaa kasvillisuusaita, jonka taustana saa olla enintään 1,6 metrin korkuinen läpinäkyvä metalliaita. Muiden mahdollisten aitojen tulee olla korkealuokkaisia läpinäkyviä metalliaitoja. Korttelialueesta noin kolmasosan tulee olla vettä läpäisevää materiaalia, ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Pihasuunnitelmassa tulee varautua hulevesien viivytykseen. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesien viivytysjärjestelmiä, joiden tulee olla esteettisesti korkeatasoisia. Autopaikkoja on varattava 1 ap/100 m2 asuinkerrosalaa ja 1 ap/60m2 liike- ja toimistokerrosalaa. Autopaikkoja tulee osoittaa kuitenkin vähintään 1 ap/2 asuntoa. Korttelialueelle saa sijoittaa ainoastaan liikkumisesteisille tarkoitettuja autopaikkoja. Muut tarvittavat autopaikat tulee sijoittaa LPA- 22-korttelialueelle tai maan alle. Korttelialueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Liikennealueet LPA-22 Autopaikkojen korttelialue Korttelialueelle saa sijoittaa korttelin 381 AK-58-korttelialueen autopaikkoja. Autopaikkojen korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Vähintään 3/4 tarvittavista autopaikoista on järjestettävä kahteen tai useampaan tasoon korttelialueen Santaniitynkadun puoleiseen osaan, johon on merkitty vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Autopaikkoja voidaan sijoittaa myös maan alle. Maantasopaikoista vähintään puolet tulee sijoittaa autokatoksiin. Pysäköintirakennus on toteutettava viimeistään, kun korttelin 381 AK-58- korttelialueen sallitusta rakennusoikeudesta on käytetty puolet eikä em. käytetyn rakennusoikeuden edellyttämiä autopaikkoja ole sijoitettu maan alle LPA 22- tai AK-58-korttelialueilla.

18 Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealuokkaisia ja ympäristöön soveltuvia. Rakennuksen tulee muodostaa alueen kaupunkikuvaa kohentava aihe. Rakennuksen katto tulee varustaa viherkasvien kasvattamisen mahdollistavin rakentein. Pysäköintirakennuksen ja -alueen Santaniitynkadun puoleisissa tonttiliittymissä tulee huomioida riittävät näkemäalueet. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja mahdolliset uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin. Korttelialueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Tontin 3 nykyinen teollisuusrakennus ulottuu kiinni naapuritonttiin 2 ja tontin 2 puolella on rasite sillä kohtaa. Em. rasite käy kaavan toteutuessa tarpeettomaksi. Kaavan toteutuessa tontilla 3 olevassa purettavassa rakennuksessa sijaitsevalle kiinteistömuuntamolle osoitetaan tarvittaessa paikka katualueelta.

Selostuksen liiteasiakirjat 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Voimassaoleva kaava, ote ajantasakaavasta 7. Asemakaava - ehdotus 15.5.2014 ja havainneaineistot 8. Asemakaava, valmisteluvaihe - luonnos 5.12.2013 ja havainneaineistot 9. Vastineet; - 5.12.2013 päivätystä luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteeseen - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin 10. Selvitykset, otteet - Maaperän haitta-ainetutkimus, Geotek Oy, 2.10.2013 - liikennemelu nykytilanne/ ote Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 20.12.2013 11. Valokuvia alueelta - liittyminen ympäristöön / asemakaavat 1993-2013 - valokuvia 13.3.2013 12. Muut suunnitelmat - Santaniitynkadun alustava katusuunnitelmaluonnos

LIITE 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 245 Kerava Täyttämispvm 20.05.2014 Kaavan nimi Orno II Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 22.03.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2288 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,2844 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,2844 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,2844 100,0 18000 1,40 0,0000 5780 A yhteensä 0,9994 77,8 18000 1,80 0,9994 18000 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1,2844-12220 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,2850 22,2 0,2850 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

LIITE 1 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,2844 100,0 18000 1,40 0,0000 5780 A yhteensä 0,9994 77,8 18000 1,80 0,9994 18000 AK 0,9994 100,0 18000 1,80 0,9994 18000 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1,2844-12220 KTY -1,2844-12220 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,2850 22,2 0,2850 LPA 0,2850 100,0 0,2850 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) LIITE 2 1(7) Maankäyttöpalvelut 7.3.2013, päivitetty 15.5.2014 Asemakaava (2288) Orno II, osa korttelia 381, muutos Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty maanomistajien hakemuksesta. Suunnittelualue ja suunnittelun tavoite Asemakaavan muutos koskee 9. Alikeravan kaupunginosassa olevan korttelin 381 tonttia 3 osoitteessa Santaniitynkatu 11. Tontti sijaitsee Sibeliuksentien eteläpuolella Lintulammenkadun ja Santaniitynkadun kulmauksessa. Korttelin 381 tontin 3 pinta-ala on noin 12845 m2. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään työn kuluessa. k 381 SIJAINTIKARTTA, OTE OPASKARTASTA

Valtioneuvoston valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden v 2000, tarkistettu 2009, mukaan Helsingin seudun erityiskysymyksissä yhtenä erityistavoitteena on, että riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Korttelin 381 osan asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tontin 3 käyttötarkoituksen muuttamista asuntorakentamiseen nykyistä kaavaa suuremmalla rakentamistehokkuudella. Lintulammenkadun radan puoleisella osalla on asemakaavan mukaan toteutunut laaja asuinkerrostaloalue. Korttelin 381 tontti 3 on ainoa em. kadun puoleinen tontti, jolla on teollisuustoimintaa. Tontin käyttötarkoituksen ja rakentamistehokkuuden tarkistaminen on tarkoituksenmukaista. Myös Lintulammenkadun idänpuoleisten so. Jaakkolan alueen nyt pienteollisuuskäytössä olevien korttelialueiden käyttötarkoituksen tarkistaminen on lähivuosina ajankohtainen. Alueen kehittämistä liike- ja palvelutoiminnan alueeksi tutkitaan yleissuunnitelmatasolla ja samalla selvitetään asumisen lisäämismahdollisuuksia. Tontin 3 rakennusoikeuden lisäämisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen yhteydessä tulee tutkia asukaspysäköinnin järjestelytavat. Myös tonttiliittymien uudelleenjärjestelyä tulee tutkia, koska Lintulammentie on Jaakkolan alueen kokoojakatu. Kaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. LIITE 2 2(7) Lähtötiedot k 381 tontti 3 k 381 tontit 1 ja 2 k 390 tontti 10 Nykytilanne: ILMAKUVA, OTE ORTOKUVAKARTASTA Korttelin 381 tontilla 3 on 1980-luvulla valmistunut pienteollisuus- ja toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Tontille on ajoneuvoliittymiä sekä Lintulammenkadun että Santaniitynkadun puolelta. Tonteilla 1 ja 2 on kaksi vuonna 2007 valmistunutta 5-8-kerroksista asuinkerrostaloa ja piharakennuksia. Korttelin 390 tontilla 10 on pysäköintitalo Maanomistus: Korttelin 381 tontit ovat yksityisomistuksessa.

LIITE 2 3(7) Maakuntakaava: Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä ja Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä. OTE MAAKUNTAKAAVASTA Yleiskaava: OTE MAAKUNTAKAAVOJEN EPÄVIR. YHD., UUDENMAAN. 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVA Oikeusvaikutteisessa valtuuston 14.6.2004 hyväksymässä ja v 2007 tarkistetussa (hyväksytty 3.9.2007) yleiskaavassa korttelin 381 tontin 3 alue on merkitty pääasiassa yksityisille palveluille varattavaksi alueeksi PK. Muu osa korttelia on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus käynnistyy keväällä 2013. OTE YLEISKAAVASTA

LIITE 2 4(7) Asemakaava: Korttelissa 381 on voimassa asemakaava ak 2189 / 14.6.2004. Sama kaava on voimassa myös radan puoleisen korttelin 390 tontilla 10, sekä Santaniitynkujalla, Lintulammenkadulla ja Sibeliuksenkadulla. Tontin 3 osalla on kaavamääräyksenä KTY-8, joka tarkoittaa liike- ja toimistorakennusten, liikunta-, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja toimintojen huollolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kutakin asuntoa varten on varattava vähintään 50 m2 piha-aluetta tai parveke, joka varustetaan ulko-oleskeluun soveltuvaksi. Jätehuolto on sijoitettava rakennukseen tai kulkuteistä erotettuna katoksiin. Pysäköintialueet on jaettava istutuksin ja rakentein osa-alueisiin. Autopaikkoja on varattava liike-, toimisto- ja liikunta- ja harrastustiloille 1 ap/50 kem2, teollisuustiloille 1 ap/100 kem2 ja varastotiloille 1 ap/250 kem2. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 12 220 kem2, ja sallittu kerrosluku on II. Tontilla on käytetty rakennusoikeutta yhteensä noin 7460 kem2, mikä on noin 61 % sallitusta rakennusoikeudesta. Korttelin rautatien puoleisten tonttien 1 ja 2 osalla kaavamääräyksenä on AK-69, asuinkerrostalojen korttelialue. Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 7500 kem2 + 1125 kem2, josta enintään 20 % saa käyttää asumista häiritsemättömänä työ- tai toimistotilana. Pakollinen kerrosluku on Sibeliuksenkadun puolella V III ja muilla osilla sallittu V. Tonttien pinta-ala on yhteensä noin 4566 m2. Tonttien autopaikoitus 1 ap /85 m2 asuntokerrosalaa ja 1 ap/50 m2 työ- ja toimistokerrosalaa sekä jätehuolto on osoitettu rakennettavaksi viereisen korttelin tontille 10 autopaikkojen korttelialueelle. Rakennuskielto: Alueella ei ole rakennuskieltoa. OTE AJANTASAKAAVASTA Selvitykset Laadittavat tai tarkistettavat selvitykset - melu- ja tärinätutkimukset - maaperätutkimukset mahdollisten pilaantuneiden maiden osalta - tavoiteltua rakentamista havainnollistavat selvitykset ja suunnitelmat

LIITE 2 5(7) Vaikutusten arviointi Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset maaperään, maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Taloudelliset ja tekniset vaikutukset kunnan talouteen, palvelutarjontaan, kunnan palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja -talouteen sekä liikennemääriin. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen, lähialueiden asuinoloihin ja liikenneyhteyksiin. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat Kaava-alueen ja lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Finnavia Ilmailulaitos Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keravan nuorisoasiain neuvottelukunta Uudenmaan vammaispalvelut Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen aikana.

LIITE 2 6(7) Tiedottaminen Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kuuluttamalla Keski-Uusimaa-lehdessä, paikallisessa ilmaisjakelulehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja Keravan kaupungin kotisivuilla (www.kerava.fi) sekä lisäksi lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä: mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä. Alustava käsittelyaikataulu Aloitusvaihe / maalis - huhtikuu 2013 Kaavamuutoksen vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) voi esittää muutoksia ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja suunnittelijalta. Valmisteluvaihe / - joulukuu 2013 Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden esittämistä varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla. Ehdotusvaihe / - elokuu 2014 Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe / syys - lokakuu 2014 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunkikehitysjaoston ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksin Keski-Uusimaa-lehdessä ja paikallisessa ilmaisjakelulehdessä sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä (www.kerava.fi). Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin kaupunkisuunnittelun kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Päätöksen voimaantulo / - joulukuu 2014 Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Keski-Uusimaa-lehdessä, paikallisessa ilmaisjakelulehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi). Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta: LIITE 2 7(7) Asemakaavan muutoksen valmistelija Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan ELY- keskus Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Valmistelija Asemakaavan valmistelusta vastaa: kaava-arkkitehti Anitta Ojanen Puhelin: 040 318 2388 Sähköposti: anitta.ojanen@kerava.fi Yhteystiedot Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava Käyntiosoite: Kaupungintalo, Kauppakaari 11 Puhelin *09-29491, Faksi: 09 2949 2101

MAANOMISTUS LIITE 3

LIITE 4 OTE MAAKUNTAKAAVASTA OTE MAAKUNTAKAAVOJEN EPÄVIR. YHDISTELMÄSTÄ 2013, UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

YLEISKAAVA LIITE 5

LIITE 6

LIITE 6

LIITE 6

LIITE 7 1 38 390 38.1 14 Kp 904 38.2 38.3 LPA-22 41 1 2 2:146 404-2-146-M601 39 3 39.7 38.9 39.6 16 k I 4 k II Ras 41.8 KESKUSTA 25 259 K-8 19 kt 7 k II 10 12 SAMPOLANKATU 42.4 42.5 52 53 3 41 41.0 SIBELIUKSENTIE 42.5 42.4 4 0 köintitalo SANTANIITYNKUJA Santaniitynkuja 1 1Ras 128 43 2 V k 3Ras 8 42.6 128 44 42.4 1 2Ras 43 k V 381 AK-69 2 381 SANTANIITYNKUJA pp/t LPA 390 AK-43 9 2 7 6 20 5 i-21 10 19 40 8 128 Ras Ras 130 43.1 41 42 35 db +62.20 LPA i-21 me-17 4 RUUKINKUJA 39 5 Ruukinkuja 4 40 db 35 db 4100 VI ma/p 35 db pp/h 6 42 40 db i-21 43.0 38 12 11 ma/p V k i-21 4700 VIII k Ts 1 381 0 10 20 30 40 50 100 3 24 43 42 +68.10 SANTANIITYNKATU 40 db 40 db 381 AK-58 ma/p LPA-22 (381) +54.50 13 42.5 42.0 42.4 42.4 42 t 2 4700 VIII 9 ALIKERAVA 391 IV AK-43 I 43 +68.10 kt VI 42.8 14 4500 (mto 500) 37 (mto300) VI 15 i-21 36 34 40 db +62.20 40 db 35 41.4 Tasokoordinaatisto ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N-2000 42.6 42.4 41.6 42.3 3 4 41 Lintulammenkatu 42.0 LINTULAMMENKATU 2 314 K-27 10 5 14 317 12 1 T-1 Ts

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 7 AK-58 Asuinkerrostalojen korttelialue. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 10 % kerrosalasta katoksia sekä asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m² ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Suurimman sallitun kerrosluvun estämättä saa rakentaa ullakon, mutta se ei saa nostaa räystäskorkeutta. Ullakolle saa rakentaa rakennusoikeuteen sisältyviä ja alakerran huoneistoon kuuluvia asuinhuoneita enintään 20 % ylimmän varsinaisen kerroksen alasta. Asemakaavassa osoitetulla rakennusalalla saa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liike-, toimisto- tai palvelutilaa kaavassa merkityn määrän ko. osalle sallitusta rakennusoikeudesta. Rakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Asuinrakennusten sisäänkäyntejä tulee korostaa muusta julkisivusta poikkeavalla tavalla. Yli 10 metriä pitkät julkisivupinnat tulee jäsennöidä sisäänvedoilla, parvekkeilla, materiaali- ja värieroilla tai muilla vastaavilla tavoilla. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi maalattua tai pinnoitettua betonia tai rappausta, tiiltä, tiililaattaa tai klinkkeriä. Korttelialueen keskiosaan suuntautuvissa julkisivuissa voidaan käyttää yleismääräyksestä poikkeavia materiaaleja ja sävyjä. Sibeliuksentien ja Lintulammenkadun puolella rakennuksissa tulee olla pääosin harjatai pulpettikatto ja katemateriaalina tulee käyttää sileää peltiä. Talousrakennusten julkisivumateriaalina voidaan käyttää rappausta, puuta, metalliverkkoa tai viherrakenteita. Asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava siten, että liikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun siirtyminen rakennuksiin estetään. Parvekkeet on lasitettava ja niiden keskimelutaso saa olla enintään 55 db. Asuinrakennusten Sibeliuksentien puoleisiin osiin ei tule sijoittaa parvekkeita. Korttelialueelle on laadittava kortteli- ja pihasuunnitelma rakentamisen ja pihojen toteutuksen ohjaamista varten. Tonteilla on varattava vapaa-aluetta leikki- ja oleskelutarkoitukseen vähintään 10 m²/100 m² asuinkerrosalaa. Asuinrakennuksista tulee olla maantasoinen autopaikoista erotettu turvallinen kulku leikki- ja oleskelualueelle, ja porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Leikki- ja oleskelutilojen osalta tulee pyrkiä myös yhteisten koko korttelialuetta palvelevien pihatilojen järjestämiseen. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja viherrakentein tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55 dba. Asuinkerrostalojen tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Korttelialueiden AK-69 ja AK-58 väliselle rajalle saadaan rakentaa kasvillisuusaita, jonka taustana saa olla enintään 1,6 metrin korkuinen läpinäkyvä metalliaita. Muiden mahdollisten aitojen tulee olla korkealuokkaisia läpinäkyviä metalliaitoja. Korttelialueesta noin kolmasosan tulee olla vettä läpäisevää materiaalia, ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Pihasuunnitelmassa tulee varautua hulevesien viivytykseen. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesien viivytysjärjestelmiä, joiden tulee olla esteettisesti korkeatasoisia. Autopaikkoja on varattava 1 ap/100 m2 asuinkerrosalaa ja 1 ap/60m2 liike- ja toimistokerrosalaa. Autopaikkoja tulee osoittaa kuitenkin vähintään 1 ap/2 asuntoa. Korttelialueelle saa sijoittaa ainoastaan liikkumisesteisille tarkoitettuja autopaikkoja. Muut tarvittavat autopaikat tulee sijoittaa LPA-22-korttelialueelle tai maan alle. Korttelialueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista.