TYÖELÄMÄLÄHTÖISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ARVIOINTIKRITEERISTÖ AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Keskeiset oppimisympäristöjen kehittämisen arviointikohteet: 1. Kehittämishanke 2. Opiskelijalähtöisyys ja yksilölliset opintopolut (henkilökohtaistamisen mahdollisuudet, terveys- ja turvallisuus, henkinen hyvinvointi) 3. Työelämälähtöisyys / tutkinnon perusteet 4. Pedagoginen kehittämistoiminta 5. Työssäoppiminen 6. Oppimisen ja osaamisen arviointi ja ammattiosaamisen näytöt 7. Oppimisympäristön turvallisuus ja resurssit

OHJE OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOIJALLE: 1. Tutustu kriteeristössä mainittuihin arviointikohteisiin ja kriteereihin. 2. Perehdy arvioinnin kohteena olevasta oppimisympäristöstä ennakkoon toimitettuun aineistoon. 3. Mieti, keneltä ja millaista lisätietoa tarvitset, jotta pystyt arvioimaan oppimisympäristöä siten, että arvio on oikeudenmukainen. Huom! Arvioinnista kirjoitetaan sanallinen palauteraportti, johon kootaan oppimisympäristön keskeiset vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja uhat. Kaikkia kriteerejä ei siis tarvitse käyttää. 4. Muotoile tarkentavat lisäkysymykset, jotka esität opiskelijoiden, työelämän edustajien ja oppilaitoksen edustajien haastatteluissa. 5. Tee lopullinen arvio pohjautuen dokumentaatioon, haastatteluihin ja havainnointiin. 6. Vertaiskäynnin päätteeksi arvioijat kokoontuvat yhteiseen palaveriin, jossa arvioijien muistiinpanojen ja yhteisen keskustelun pohjalta kootaan lopullinen palauteraportti, joka annetaan kehittäjille yhteisessä palautetilaisuudessa.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1. KEHITTÄMISHANKE 1 2 3 1.1 Kehittämishankkeen suunnittelu Tämän hetkinen tilanne ja tavoitetila 1.1.1 Eri osapuolilla on ollut mahdollisuus osallistua kehittämishankkeen suunnitteluun. (mm. työelämä, organisaation johto, yhteistyö oppilaitokset, muut hankkeet) On edennyt paria poikkeusta lukuun ottamatta hankesuunnitelman mukaisesti -> kaikki yhteistyötahot ovat osallistuneet suunnitteluun; elinkeino mm. koulutusten sisältöihin liittyen (pääkehittämiskohde ovat yhteistyöoppilaitokset jotka eivät ole hankkeeseen sitoutuneet suunnitellun kaltaisesti). Oman organisaation lähijohto on ottanut hankkeen omakseen. Oman organisaation muihin hankkeisiin tätä hanketta ei ole liitetty, mutta muihin oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin kyllä: Yritteliäitä ja vastuullisia toimijoita työpaikoille (Työryhmän vetäjä / sihteeri Sanna Brauer, OAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu). 1.1.2 Kehittämisen tarve on kartoitettu eri osapuolten näkökulmista. (mm. opiskelija, opettaja, työelämä, organisaatio) 1.1.3 Kehittämisen edellytykset ja mahdollisuudet on kartoitettu eri osapuolten näkökulmasta. (mm. opiskelija, opettaja, työelämä, organisaation johto) Hankkeen sisältöä on tuotettu kaikilla tasoilla / toimesta vastaamaan eri osapuolten tarvetta. Pääpaino on ollut oman organisaation sisällä jonka kehitystyöhön myös elinkeino on osallistunut materiaalia tuottaen, koulutusten muodossa sekä ohjeistamalla koulutuksen järjestäjää heidän (elinkeinon) tarpeisiin liittyen. Kts. edellinen kohta. On olemassa suunnitelma hankkeen jatkokehittelyä varten esim. kansainvälisiin työssäoppimisjaksoihin liittyen

1.1.4 Kehittämishankkeen toimijoiden resurssitarve on kartoitettu. (osaaminen, laitteet, tuki- ja ohjauspalvelut, täydennyskoulutuksen tarve) 1.1.5 Kehittämishanke on suunniteltu työelämälähtöiseksi. (Miten työelämälähtöisyys on suunniteltu?) 1.1.6 Kehittämishankkeelle on laadittu kirjallisesti tarkoituksenmukaiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet. 1.1.7 Kehittämishankkeelle on laadittu tarkoituksenmukaiset laatumittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. 1.1.8 Kehittämishankkeessa tavoiteltavalle mallille on laadittu käyttöönotto- ja levittämissuunnitelma. 1.1.9 Kehittämishankkeelle on suunniteltu avoin verkkoympäristö, jonka kautta hankkeen tuotokset ovat kaikkien käytössä. (www-osoite?) (ECVET-opintosuoritusten siirtojärjestelmä) jossa hyödynnetään elinkeinon ammatillisia yhteistyöverkostoja esim. kansainvälisiin työssäoppimisjaksoihin liittyen. On kartoitettu. Mahdolliseen hankkeen jatkoon liittyen on tarvetta: - hanketoiminta-osaamiseen parantamiseen - lisäresursseja kansainvälisten suhteiden luomiseen Kaikki hankkeen elinkeinon kanssa yhteistyössä tuottama tutkintojen perusteisiin liittyvä opetusmateriaali, oppimisympäristöt sekä tekeminen, esim. tutkintoihin liittyvät työssäoppimisjaksojen tehtävät, on kytketty elinkeinoon. Ed. mainitut tehtävät esim. tehdään elinkeinon tarpeisiin (hyödyntävät konkreettisesti yritystä / elinkeinoa) tutkintojen perusteiden pohjalta - asioita ei tehdä mappiin. Selkeät kirjalliset suunnitelmat ovat olemassa ja toteutuneet pois lukien hankkeen aikataulu jolle haettiin jatkoaikaa sekä hankkeen rahoitus joka ei puutteellisesta hankeosaamisesta johtuen pysynyt suunnitellussa (ylittyi hieman). Toteutuu tilastollisten elementtien sekä tutkintoihin liittyvien tehtävien muodossa. Hanke saa aktiivista palautetta elinkeinosta sekä oman organisaation toimesta esim. opiskelijoilta. Suunnitelmat on laadittu alustavasti, mutta tiettyjen tahojen sitoutumattomuudesta sekä uudesta aikataulusta johtuen ne menevät tietyiltä osin uusiksi. Avoin www.virtuaalibaari.fi sivusto sekä Optima verkko-oppimisympäristö joka toimii hankkeen materiaalipankkina - on hankkeen yhteistyötahojen

1.2 Kehittämishankkeen toteutus 1.2.1 Kehitetty toimintamalli on tukenut opintojen loppuun suorittamista ja on ehkäissyt opintojen keskeyttämistä. 1.2.2 Kehittämishankkeesta on tiedotettu riittävästi eri osapuolia. (sisäinen ja ulkoinen tiedotus, miten?) ja halukkaiden koulutuksenjärjestäjien hyödynnettävissä. Toimintamalli tukee opintojen loppuun suorittamista, mutta näyttöä opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn liittyen ei vielä ole olemassa - onko näyttöä tältä osin edes mahdollista saada hankkeeseen ja kaikkiin tutkintoihin liittyen? Säännölliset linkitykset, päivitykset ja raportointi liittyen hanketoimintaan sekä arjen opetustoimintaan, niin organisaation sisällä, kuin ulospäin esim. elinkeinon yhteistyökumppaneille. Tiedotus on toteutettu blogien, sähköpostin, tapaamisten ja koulutustapahtumien yhteydessä / muodossa. Hankkeeseen liittyviä artikkeleita alan mediassa esim. ammattilehdissä (mm. Liquid ja Shaker). Hanke on myös tiedottanut itse itsestään alalla virinneen (hankkeen aikaansaaman) ammatillisen keskustelun myötä.

1.2.3 Kehittämishanke toteutuu suunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. (mm. pilotointi, mallintaminen, levittäminen) 1.2.4 Kehittämishankkeen toteutumista suunnitelman mukaan seurataan ja tarvittaessa muutetaan. 1.2.5 Kehittämishankkeessa työelämälähtöisyys toteutuu tarkoituksenmukaisesti. (Miten työelämälähtöisyys toteutuu?) 1.2.6 Kehittämishanke tukee monipuolisesti tutkinnon perusteiden toteutumista. 1.2.7 Kehittämishankkeessa tuotettuja toimintamalleja hyödynnetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmatyössä. 1.2.8 Ohjeet, prosessikuvaukset ja viestintäsuunnitelma on toteutettu toimijoiden näkökulmista. Ne ovat helposti luettavat ja ymmärrettävät. 1.2.9 Kehittämishankkeen tuotos on mallinnettu. 1.2.10 Hankkeessa kehitetyssä mallissa on kuvattu eri osapuolten tehtävät, työnjako ja resurssitarve. 1.2.11 Kehittämishankkeen malli on otettu käyttöön osaksi organisaation toimintaa. Alkuperäistä aikataulua on pitänyt muuttaa (hakea jatkoaikaa) > kehittämishanke toteutuu mainittujen elementtien osalta uuden aikataulun mukaisesti. Hankkeen joustava luonne mahdollistaa muutokset. Toteutuu. Opetusmateriaali, esim. tutkintoihin liittyvät tehtävät, on laadittu syvälliseen työelämän tuntemukseen pohjautuen yhteistyössä elinkeinon kanssa. Kaikki opetustoiminta on työelämälähtöistä elinkeinon näköistä arkea -> täsmäosaamista elinkeinon tarpeisiin. Tutkintojen paikka paikoin ohuita perusteita (baarimestarin eat) on avattu syvällisesti mm. hankkeen tuottaman opetusmateriaalin toimesta ja täten monipuolistettu niiden sisältöjä. Kyllä esim. tutkintojen osien sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa > on osa oppilaitoksen arkea (helppokäyttöinen työväline). Ovat, tosin vaatii paikoin vankkaa ammatillista substanssiosaamista sekä elinkeinon tuntemusta. On / kaikki tuotettu materiaali dokumentoitu. Mallia muokataan / täydennetään vielä mm. tiettyjen tahojen sitoutumattomuudesta ja rajallisista resursseista johtuen luodaan vaihtoehtoja. On koulutuksenjärjestäjän arkea (aktiivisessa käytössä) tiettyihin tutkintoihin ja tutkintojen osiin liittyen. Voidaan helposti hyödyntää, niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa.

1.2.12 Kehitettävä malli on siirrettävissä muiden organisaatioiden käyttöön ja sen käyttöönoton mahdollisuudesta on tiedotettu. 1.2.13 Yhteistyö suunniteltujen yhteistyötahojen kanssa on toteutunut suunnitelman mukaisesti. 1.3 Kehittämishankkeen laadun varmistaminen On helposti siirrettävissä. Tiedottaminen muille alan organisaatioille ja koulutuksen järjestäjille toteutetaan kootusti myöhemmin. Ongelmaksi saattaa muodostua koulutuksen järjestäjien olematon yhteistyö tiettyihin tutkintoihin esim. baarimestariin eat:n liittyen. On toteutunut paria poikkeusta lukuun ottamatta mallikkaasti ja suunnitelman mukaisesti olen tyytyväinen. Olisi voinut olla tiettyjen elementtien sisällöltään vieläkin enemmän mikäli kaikki tahot olisivat sitoutuneet suunnitellulla (lupaamallaan) tavalla. 1.3.1 Kehittämishankkeen toteutumisesta pyydetään palautetta eri osapuolilta. (mm. opiskelijat, opettajat, työelämä, organisaation johto) 1.3.2 Kehittämishankkeessa palautteenkeruu on suunnitelmallista ja säännöllistä. (Miten ja kuinka usein?) 1.3.3 Saatua palautetta käytetään hyödyksi oppimisympäristöjen edelleen kehittämisessä. Palautetta pyydetään, on saatu ja saadaan runsaasti kaikilta hankkeeseen liittyviltä tahoilta. Säännöllinen yhteydenpito elinkeinon yhteistyökumppanien kanssa (palautetta tulee runsaasti pyytämättä). Säännöllistä palautetta saadaan opiskelijoilta esim. ajatusten ja näkemysten vaihtamisen merkeissä. Myös oma organisaatio antaa palautetta pyytämättä, joten mihinkään palautteenkeruujärjestelmään ei ole tarvetta. Hankkeen loppuraportointiin liittyen tullaan pyytämään erillinen palaute pääyhteistyökumppaneilta ja baarimestarin eat:n opiskelijoilta. Kyllä tosin kaikkea saatua / annettua palautetta ei käytetä kaikkien ammatillisten elementtien suhteen, mikä perustuu omiin kokemuksiin ja näkemykseen esim. pedagogisia ratkaisuja koskien. Joukossa on myös runsaasti palautetta elinkeinosta ilman ammatillista tuntemusta ja näkemystä ei tunneta tutkintojen sisältöjä ja koulumaailmaa.

1.3.4 Saatua palautetta käytetään hyödyksi työelämälähtöisyyden edelleen kehittämisessä. 1.3.5 Saatua palautetta käytetään hyödyksi organisaation edelleen kehittämisessä. 1.4 Jatkuva kehittämistoiminta 1.4.1 Kehittämisehdotuksia laaditaan palautteisiin perustuen. Edellä mainittu seikka on mielenkiintoinen, sillä elinkeino ei monilta osin tunne opetusmaailmaa ja tutkintojen sisältöjä. Baarimestarin eat:n suhteen koen ongelmaksi sen, että moni koulutuksenjärjestäjä käyttää opetuksessa elinkeinon edustajia jotka omassa työssään ovat taitavia substanssiosaajia, mutta eivät välttämättä tunne opetussuunnitelmia ja kykene esim. opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Ongelmaksi esim. baarimestarin eat:n suhteen muodostuukin koulutuksen kirjavuus, johon yhtenä syynä on tutkinnon perusteiden pintapuolinen kirjaaminen joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen niin monella tavalla -> tutkinnosta tulee juuri niin haastava / vaativa kuin koulutuksen järjestäjä haluaa -> tutkinnot eivät ole monilta osin laadullisesti vertailukelpoisia. Baarimestarin eat:n näyttötutkinnon perusteet tulisikin uudelleen kirjoittaa ja avata huomattavasti syvällisemmin, millä varmistettaisiin tutkinnon tasalaatuisuus koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Kts. edelliset vastaukset / kommentit / ajatukset. Kyllä. Oman organisaation lähin johto on ymmärtänyt hankkeen merkityksen omaa toimintaa kehitettäessä > mahdollisuus kehittää. Kyllä tosin ei kaikkien ammatillisten elementtien suhteen (perustuu omiin kokemuksiin ja näkemykseen esim. pedagogisia ratkaisuja koskien). Kts. edelliset vastaukset / kommentit / ajatukset.

1.4.2 Kehittämisehdotukset kootaan ja laaditaan toimintasuunnitelma. 1.4.3 Koulutuksen järjestäjällä on olemassa dokumentoitu toimintamalli, jolla syntyneet innovaatiot viedään osaksi normaalia toimintaa ja tiedotetaan omassa organisaatiossa. 1.4.4 Kehittämistoiminnasta tiedotetaan yhteistyötahoja ja verkostoja. 1.4.5 Pedagogiset ja tekniset tukipalvelut mahdollistavat uusien innovaatioiden vakiintumisen osaksi arkea on mahdollista. Tarkoitus on koota loppupalaute elinkeinon yhteistyökumppaneilta ja tietyiltä opiskelijaryhmiltä -> kehittämissuunnitelma hankkeen mahdolliseen jatkoon liittyen. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Toimintamalli on dokumentoitu osaksi opetussuunnitelmia ja arjen toimintaa. Kyllä - jo mainituilla tavoilla. Osaamista ja resursseja on oman organisaation sisällä riittävästi -> mahdollistaa mm. tietoteknisten innovaatioiden hyödyntämisen tarvittavissa määrin. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 2. OPISKELIJALÄHTÖISYYS JA YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT 1 2 3 2.1 Mahdollistaako oppimisympäristö/malli yksilö- ja/tai ryhmäkohtaisen suunnittelun? (mm. erityisopiskelijat) Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Mahdollistaa niin toisen asteen nuorten kuin aikuiskoulutuksen puolella esim. baarimestarin erikoisammattitutkintoon liittyen esim. henkilökohtaisten oppimistehtävien muodossa. Edellä mainitun tutkinnon vaativuudesta johtuen ei kuitenkaan aina toteudu: ei voida toteuttaa koulutuksen järjestäjästä riippumattomista syistä johtuen: opiskelijan osaaminen, hänen edustaman yrityksen sitoutuminen jne.

2.2 Opiskelijoiden lähtökohdat ja valmiudet on selvitetty. (osaaminen, tiedot, oppimisvalmiudet, henkilökohtainen tilanne) 2.3 Opiskelijat osallistuvat oppimisympäristön kehittämiseen. Miten? 2.4 Opiskelijoilla on valittavana vaihtoehtoisia tapoja opintojensa suorittamiseen omista tavoitteistaan ja lähtökohdistaan käsin. 2.5 Opiskelijat ovat selvillä oppimisympäristössä tapahtuvan oppimisen tavoitteista. 2.6 Opiskelijat ovat selvillä oppimisympäristössä tapahtuvan oppimisen arvioinnista. 2.7 Opiskelijat ovat selvillä eri oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen/opintojen toteutuksesta. 2.8 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö osaa tarjota yksilöllistä opintopolkua mahdollisuutena opiskelijalle. On suoritettu monipuolinen osaamisen kartoitus esim. lähtötason määrittelyn ja henkilökohtaisen haastattelun muodossa -> henkilökohtaistaminen. Molempia ed. mainittuja elementtejä jatketaan opiskeluiden aikana. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista opiskelijoiden tuottamien toimivien käytänteiden muodossa esim. omaan yritykseen sidottujen täsmätehtävien muodossa. Aina opiskelijoiden ammatillinen osaaminen / valmiudet eivät kuitenkaan riitä kehittämistyöhön opintojen vaativuudesta ja haastavuudesta johtuen. Kyllä moni opintojen suorittamiseen liittyvä seikka perustuu henkilökohtaistamiseen esim. aikuispuolella opintojen aikatauluihin liittyen. Kyllä, niin tutkintojen ammattitaitovaatimuksien, arvioinnin kohteiden ja kriteereiden sekä ammattitaidon osoittamiseen liittyen. Tavoitteita seurataan ja opintojen edistymistä päivitetään mm. palautekeskustelujen ja kirjallisten tehtävien avulla. Kyllä tutkintojen ammattitaitovaatimuksien, arvioinnin kohteiden ja kriteereiden sekä ammattitaidon osoittamiseen liittyen jatkuva palaute / arviointi koulutuksen järjestäjän toimesta. Myös itseis- ja vertaisarviointi opiskelijoiden toimesta esim. baarimestarin eat:n liittyen. Kyllä tutkintojen ammattitaitovaatimuksien, arvioinnin kohteiden ja kriteereiden, ammattitaidon osoittamiseen sekä henkilökohtaistamiseen liittyen. Kts. vastaukset edellä. Kyllä henkilökohtaistaminen on arkea.

2.9 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö tuntee oppimisympäristöjen mahdollisuudet ja edellytykset riittävän hyvin. 2.10 Opettajat ja oppimisen tukipalvelujen henkilöstö osaa ohjata opiskelijoita työelämälähtöiseen oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. 2.11 Käytössä olevat HOPS/HOJKS-lomakkeet mahdollistavat opintojen yksilöllisen suunnittelun ja suunnitelman kirjaamisen. 2.12 Kullekin opiskelijalle laaditaan HOPS/HOJKS opiskelijan omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. (esim. erityisen tuen tarve/lahjakkaat opiskelijat) 2.13 Kaikki osapuolet ovat selvillä opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista, edellytyksistä ja valmiuksista opintoihin/oppimisympäristöihin liittyen. 2.14 HOPSia arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti/tarpeen mukaan. 2.15 Kehitettyjen oppimisympäristöjen/mallien myötä opiskelijoiden opintopolut ovat yksilöllistyneet. Pitkälti näin, mutta toisinaan koulutuksen järjestäjän näkökulmasta esim. elinkeinon yhteistyöverkostoihin liittyen jää hienoja mahdollisuuksia käyttämättä kun verkostoja ei ole / niiden mahdollisuuksia ei tunneta tai resursseja ei yksinkertaisesti ole riittävästi - ei liity tähän hankkeeseen joka perustuu pitkälti elinkeinoyhteistyöhön ja olemassa oleviin ammatillisiin verkostoihin ja niiden hyödyntämiseen. Tosin tämänkin hankkeen osalta on rajalliset resurssit rajoittanut toimintaa esim. oppimisympäristöjen kehittämisen ja kansainvälisyyteen liittyen. Pitkälti näin aina elinkeinoa ja sen vaatimuksia / odotuksia ei kuitenkaan tunneta kaikilla tasoilla (ei liity tähän hankkeeseen). Kyllä hankkeella on olemassa tutkinnon osiin liittyvä seikkaperäiset lomakkeet baarimestarin eat:n liittyen. Kyllä Kyllä > monipuolinen alkukartoitus ja seuranta / opintojenohjaus tutkintojen edetessä. Kts. ed. vastaus. Kts. ed. vastaukset.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 3. TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS / TUTKINNON PERUSTEET 1 2 3 3.1 Oppimisympäristö suunnitellaan/soveltuu työelämälähtöisesti tutkinnon perusteiden mukaisiin työtehtäväkokonaisuuksiin. (työprosessit, työmenetelmät, välineet, materiaalit sekä tiedonhallinta) 3.2 Työelämän edustajat tuntevat opiskelijan tavoitteet ja sisällöt. (vrt tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset) 3.3 Oppimisympäristö tarjoaa paikan asiantuntijakohtaamisille (suora keskusteluyhteys työelämään). Opiskelija saa palautetta ja ohjausta oppimistilanteissa työelämän edustajilta. Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Nykyiset oppimisympäristöt ovat laadukkaat ja soveltuvat tutkintojen perusteisiin loistavasti kiitos yhteistyön elinkeinon kanssa. Tutkintoihin liittyvä opetusmateriaali ja tiedonhallinta ovat laadukasta ja sisällöiltään kattavaa: - materiaali on tehty yhteistyössä elinkeinon kanssa - opetushenkilöstön päivitetty ammatillinen osaaminen - elinkeinon koulutukset vierailevien asiantuntijakouluttajien muodossa jne. - elinkeinon näköinen arjen toiminta (opiskelu) Oppilaitoksen oppimisympäristöt ovat elinkeinon näköisiä ja varustelultaan laadukkaita (koneet, laitteet, välineet, raaka-aineet jne.) josta johtuen asioita voidaan tehdä / pystytään tekemään. Tuntevat tavoitteet ja sisällöt suurilta osin, tosin esim. baarimestarin eat:n perusteet on kirjattu kovin ohuesti (paljon tulkinnan varaa mikä mahdollistaa koulutuksen kirjavuuden) josta johtuen on epäselvyyksiä koulutuksen järjestäjien erilaisista toimintatavoista ja sisällöistä johtuen. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista ja oleellisimmista (oleellisin) elementeistä. Hankkeeseen kuuluu runsaasti elinkeinovierailuja esim. yrityksiin ja messuille, vierailevia

3.4 Yhteistyössä mukava olevat työelämän edustajat tietävät mitä heiltä odotetaan oppimisympäristöön/malliin liittyen. 3.5 Työelämäyhteistyössä huomioidaan työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. 3.6 Oppimisympäristöt tukevat työelämätaitojen kehittymistä. asiantuntijoita sekä koulutustilaisuuksia, niin elinkeinossa kuin oppilaitoksessa elinkeinon yhteistyökumppanien toimesta > suora palaute elinkeinon toimesta opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjän (hankkeen) ammatillisia verkostoja elinkeinon suuntaan hyödynnetään kaikilla mahdollisilla tavoilla avataan ammatillisia ovia opiskelijoille. Kyllä työelämän edustajat ja elinkeinon ovat mukana sisältöjen tuottamisessa mm. antaen suoria tehtäviä opiskelijoille ja ohjaten koulutuksen järjestäjään elinkeinon näköiseen toimintaan / tiettyihin oleellisiin ammatillisiin asioihin heidän näkökulmastaan. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Kts. vastaus edellä. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista ja voimavaroista. Opiskellaan elinkeinoa varten -> osaajia elinkeinon tarpeisiin -> opiskelija työllistyy, etenee urallaan ja omaa ammatillisen näkemyksen. ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 4. PEDAGOGINEN KEHITTÄMISTOIMINTA 1 2 3 4.1 Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt 4.1.1 Oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen on varattu riittävästi aikaa. 4.1.2 Oppimisympäristöt on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat opiskelijoille erilaisia tapoja oppia. Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Omasta muuttuneesta työnkuvasta johtuen aika ei aina riitä kehitystyöhön. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Hanke on luonut vaihtoehtoisia oppimismalleja.

4.1.3 Oppimisympäristöt on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin. 4.1.4 Oppimisympäristö mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien edellyttämän osaamisen saavuttamisen. 4.1.5 Erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen rytmitys ja aikataulutus on mielekäs. 4.1.6 Erilaisissa oppimisympäristöissä opitaan ne asiat, jotka on tarkoituksen mukaista oppia siellä. (työpaikka, oppilaitos, verkkoympäristö, jne.) 4.1.7 Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen lisää opintojen valinnaisuutta. 4.1.8 Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen. 4.1.9 Oppimisympäristön tuomaa lisäarvoa oppimiseen arvioidaan suunnitelmallisesti. 4.1.10 Oppimisympäristö mahdollistaa työvaltaisten opetus- ja opiskelumenetelmien hyödyntämisen ja kehittämisen. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Kyseenalaistaminen ja erilailla tekeminen on yksi hankkeen pääteemoista. Kyllä esim. ammatillisen teknisen osaamisen (laadukkaat oppimisympäristöt kaikkine elementteineen varmistavat tämän). Majoitus- ja ravitsemisalan luonteesta johtuen esim. aikuiskoulutuksen puolella toisinaan suuria ongelmia opintojen aikataulujen suhteen esim. opiskelijan arjen: työn ja opiskelun rytmittämiseen liittyen. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista; esim. kaikki baarimestarin eat:n tehtävät on sidottu opiskelijan omaan yritykseen (toteutetaan siellä). Tietyissä oppimisympäristöissä opitaan / toteutetaan tietyt asiat. Käyttäisin sanaa monipuolisuutta. Kyllä. Yksi hankkeen tarkoituksista on oikeanlaisen ammattiylpeyden synnyttäminen ja oman aktiivisuuden merkityksen korostaminen asioista aidosti kiinnostuminen ja oman ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen kaikkine elementteineen. Kyllä esim. asiantuntijavierailuihin liittyen palautteen avulla. Kyllä on yksi hankkeen päätarkoituksista. Laadukkaat oppimisympäristöt mahdollistava elinkeinon näköisen toiminnan (kts. vastaukset aiemmin).

4.2 Ohjaus ja opetusmenetelmät 4.2.1 Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään vaihtoehtoisia välineitä ja menetelmiä. 4.2.2 Ohjauksen ja perehdytyksen työkalujen käyttö on suunniteltu eri toimijoiden näkökulmat huomioiden. 4.2.3 Opettajat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko-ohjausympäristö) 4.2.4 Opiskelijat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko-ohjausympäristö) 4.2.5 Työelämän edustajat ovat saaneet riittävästi perehdytystä ja osaavat käyttää ohjauksen kanavia monipuolisesti ja tehokkaasti. (esim. verkko-ohjausympäristö) 4.2.6 Ohjaussuunnitelma sisältää opetuksen ja ohjauksen tavoitteet, kohteet, menetelmät ja aikataulutukset eri oppimisympäristöissä. 4.2.7 Opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin on varattu riittävästi aikaa eri ympäristöissä. 4.2.8 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osana oppimisympäristöä. (mm. vuorovaikutustaidot, eettisyys, turvallisuus, aktiivinen kansalainen, yrittäjyys ) Kyllä olemassa olevat laadukkaat oppimisympäristöt ja elinkeinoyhteistyö mahdollistavat tämän. Yksi hankkeen ohjenuorista on asioiden erilailla tekeminen ja kyseenalaistaminen, jonka vahvat ammatilliset verkostot elinkeinon kanssa, sekä hankkeeseen sitoutunut uudelle avoin henkilöstö mahdollistavat. Monipuolinen mallintaminen mahdollistaa tämän. Kyllä - koskien hankkeen parissa työskentelevää opetushenkilöstöä. Koulutuksen järjestäjän kaikilla tasoilla väittämä ei toteudu. Tvt-osaamisen omaksuminen opintoihin liittyen on todella haastavaa aikuiskoulutuksen puolella. Nuorten koulutuksen puolella modernit ohjaukset välineet ovat arkea. Kyllä heidät koulutetaan esim. perehdyttämiseen ja työssäoppimisen ohjaamiseen liittyen. Esim. verkko-oppimisympäristöt ovat hankkeen yhteistyökumppaneille pitkälti arkea (ei mitään uutta). Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ja ohjaus varmistavat tämän. Ei aina toteudu esim. henkilökohtaisen ohjaamisen osalta alan luonteen johdosta. Kyllä ovat yksi hankkeen päätarkoituksista (kts. vastaukset aiemmin).

4.3 Pedagoginen johtaminen 4.3.1 Organisaatio johto mahdollistaa ja tukee toiminnallaan oppimisympäristöjen suunnittelua, hallintaa ja kehittämistä. 4.3.2 Työnjako, lukujärjestys ja muut organisatoriset ratkaisut tukevat opettajien mahdollisuuksia toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä suunnittelu-, ohjaus- ja arviointityötä. 4.3.3 Pedagoginen johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. 4.3.4 Pedagoginen johtaminen on kuvattu. (roolit, tehtävät, tavoitteet, laadunhallinta) 4.3.5 Elinikäisen oppimisen periaatteita noudatetaan koko organisaation toiminnassa. (mm. jatkuva parantaminen, osaamisen kehittäminen ja uusintaminen, ennakointi ja kestävät toimintatavat, kehitys) 4.3.6 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat on laadittu työelämälähtöisesti, aitojen työelämän prosessien mukaan. 4.3.7 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma vastaa aitoja työelämän prosesseja ja kokonaisuuksia. Lähtökohtaisesti kyllä, mutta rajallisista resursseista johtuen ei kaikkien koulutuksellisten elementtien osalta esim. kansainvälisyyteen liittyen. Lähtökohtaisesti kyllä, mutta ei toteudu aina aikaa ei yksinkertaisesti aina ole. On mallinnettu koulutuksen järjestäjän toimesta. On mallinnettu koulutuksen järjestäjän toimesta. Kaunis ajatus toisinaan toteutuu ja toisinaan ei, oli sitten kyse koulumaailmasta tai elinkeinosta. Opetussuunnitelmat perustuvat syvälliseen elinkeinon tuntemiseen ja sen tarpeisiin. Kts. vastaus edellä.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Arvio 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 5. TYÖSSÄOPPIMINEN 1 2 3 5.1 Työpaikkaohjaajien tuentarve työssäoppimisessa on kartoitettu. 5.2 Opettajalle on varattu riittävästi aikaa yhteistyöhön työelämän edustajien kanssa. 5.3 Työelämän edustajat ovat tietoisia työssäoppimisen tavoitteista. 5.4 Työelämän edustajilla on riittävästi tietoa opetussuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta. 5.5 Työelämän edustajille on tarjolla riittävästi tukea mahdollisissa opiskelijaan tai häneen oppimiseensa liittyviin haasteisiin. 5.6 Työpaikkaohjaajilla on riittävästi aikaa ohjata opiskelijoita työssäoppimispaikalla. 5.7 Työpaikkaohjaajille on tarjottu työpaikkaohjaajakoulutusta. 5.8 Työpaikkaohjaajat ovat voineet vaikuttaa työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöön ja toteutustapaan. (Miten?) 5.9 Työpaikkaohjaajat ovat osallistuneet työpaikkaohjaajakoulutukseen. 5.10 Työssäoppiminen mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittamisen. 5.11 Työssäoppiminen on mahdollista toteuttaa yksilöllisen opintopolun mukaisesti. (mm. laajuus, rytmitys, erityisen tuen tarve, opintojen eri sisältöjen integrointi) Tämän hetkinen tilanne ja kehittämissuunnitelma Koulutuksenjärjestäjällä on olemassa työssäoppimisenohjaaja sekä koulutukset ja seuranta työpaikkaohjaajille liittyen työssäoppimisen ohjaamisen. Työpaikkaohjaajat tuntevat opintojen sisällöt kaikkine elementteineen. Resursoitu aika ei aina (usein) riitä vaatii yhteistyötä omalla ajalla. Kyllä koulutetut työelämän edustajat ja valikoidut työssäoppimispaikat tuntevat opintojen sisällöt. Tähän hankkeeseen liittyen kyllä, yleisellä tasolla opetussuunnitelmien osalta ei aina. Työssäoppimisenohjaus varmistaa tämän. Alan luonteesta johtuen ei aina. Kts. vastaukset aiemmin. Omien kokemusten ja hyviksi havaittujen arjen toimintamallien kautta -> uusia toimintamalleja, ajatuksia ja ideoita koulutuksen järjestäjälle. Kts. vastaukset aiemmin. Aina ei kansainvälisiin työssäoppimisjaksoihin liittyen löydy tiettyjen sisältöjen suhteen sopivaa työssäoppimispaikkaa. Laadukas henkilökohtaistaminen varmistaa tämän.

5.12 Työssäoppimisessa kerätään palaute ja sitä käytetään hyödyksi kehittämisessä. 5.13 Työpaikkarekisteriä hyödynnetään työssäoppimispaikkojen valinnassa. 5.14 Työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja työkaluja. (mm. sosiaalinen media) Laaja työösäoppimisenraportointi esim. erilaisten tehtävien muodossa ja arviointikeskustelut kaikkien tahojen toimesta -> toimintaa kehitetään esim. kansainvälisiin työssäoppimisjaksoihin liittyen. Päivitetty rekisteri. Koulutuksen järjestäjän malli erilaisine käytänteineen ja dokumentteineen. Sosiaaliseen mediaan liittyen esim. raportointi blogien muodossa.

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT 6. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä, kun teet arviointia dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin keskusteluja ja haastatteluja varten. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1 2 3 Kehittämistarve ja suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon ja mainitse mihin. 6.1 Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa ja arvioida oppimistaan eri tavoin. 6.2 Työelämän edustajia perehdytetään opiskelijan arvioinnin periaatteisiin ja niiden soveltamiseen. 6.3 Opiskelija saa palautetta oppimistilanteissa vertaisilta (opiskelijakollegat), opettajat ja työelämän edustajat. 6.4 Oppimisen arviointi on suunniteltu siten, että se motivoi ja kannustaa opiskelijaa. 6.5 Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan. Miten? Oppimisympäristöt mahdollistavat tekemisen opinnot perustuvat tekemiseen. Monipuolinen palautejärjestelmä, dokumentointi ja arviointimenetelmät. Miten tiedotetaan? Koulutukset, tapaamiset, opintoihin liittyvä ohjeistus- ja muu materiaali sekä arviointikeskustelut. - Miten ja milloin palautetta on saatu? - Onko palaute ollut motivoivaa ja kannustavaa? Kannustavaa, mutta myös ammatillisen tiukkaa palautetta oppimistilanteissa sekä arviointikeskusteluissa välitön palaute. - Miten? Kuten ed. annetaan mahdollisuus epäonnistua, muuta myös vaaditaan onnistumisia. Miten? Missä vaiheissa? Opintojen alkaessa ja edetessä esim. henkilökohtaisen ohjaamisen yhteydessä sekä tehtävien muodossa.

6.6 Opetuksessa ohjataan opiskelijoita arvioimaan itseään arviointikriteeristön ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. 6.7 Näyttöjen dokumentaatioon liittyvät materiaalit ja ohjeet ovat saatavilla eri oppimisympäristöissä. 6.8 Oppimisympäristöt ja kehitetyt toimintamallit mahdollistavat ja tukevat näyttöjen antamista aidoissa työympäristöissä. 6.9 Verkkooppimisympäristössä on avoimesti saatavilla hyvät ohjeet arvioinnista ja sen dokumentoinnista eri toimijoille. 6.10 Näyttödokumentaation palautuksessa/jakelussa hyödynnetään verkkooppimisympäristöjä. Kriittinen itsearviointi asioiden huomaaminen ja analysointi, kyseenalaistaminen. Kyllä monessa eri muodossa esim. perinteisenä paperimateriaalina ja sähköisellä työalustalla eri muodoissa. Kaiken toiminnan perusta jonka mahdollistaa koulutuksenjärjestäjän laadukkaat oppimisympäristöt ja omaan työhön / työyhteisöön linkitetyt täsmätehtävät sekä henkilökohtaistaminen. Selkeä materiaali sähköisellä työalustalla Optimassa ja henkilökohtainen opintojen ohjaaminen. Optima verkko-oppimisympäristö.

ARVIOINTIKOHTEE T JA KRITEERIT 7. OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS JA RESURSSIT 7.1 Oppimisympäristöjen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi on tehty. 7.2 Opiskelijat on perehdytetty omaa ammattialaa koskeviin turvallisuusohjeisiin. 7.3 Opiskelija on perehdytetty oppimisympäristönä toimivan työpaikan työturvallisuusohjeisiin. 7.4 Oppimisympäristöissä on huomioitu nuoren työntekijän suojelu ja sitä koskevat määräykset, lupa-asiat ja ilmoittamisvelvollisuus. Työelämälähtöisillä oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia ammatillisen kasvun ympäristöjä, joissa opiskelija hankkii ja näyttää ammattiosaamistaan. Hyödynnä alla olevia avaavia kysymyksiä, kun teet arviointia dokumenttien perusteella sekä suunnitellessasi tarkentavia lisäkysymyksiä vertaiskäynnin keskusteluja ja haastatteluja varten. Toteutuminen 1 = ei toteudu, 2=toteutuu joskus/kehitettävää, 3= toteutuu useimmiten/erinomainen 1 2 3 Kehittämistarve ja suunnitelma Kommentit, havainnot, puutteet, kehittämisehdotukset jne. Kirjaa myös lyhyesti, perustuuko arvio haastatteluun vai dokumentaatioon ja mainitse mihin. Miten? Milloin? On dokumentoitu ja mallinnettu oppilaitoksen toimesta esim. pelastussuunnitelman muodossa, opetustilojen työturvallisuutteen liittyen jne. Tarkistetaan vuosittain / päivitetään tarvittaessa. Erilaiset dokumentit liittyen työturvallisuuteen (alan säädökset, määräykset ja lainsäädäntö) sekä perehdyttäminen opintojen alkaessa ja aikana. Oleellinen osa alan opintojen sisältöjä esim. vastuullisen anniskelun muodossa asiakas ja henkilöstöturvallisuuteen liittyen. Erilaiset dokumentit esim. toiminen keittiössä, koneet laitteet ja välineet (oikeaoppinen käyttö ja huolto) pelastussuunnitelman läpi käyminen (pelastusharjoitus) jne. Kts. vastaukset aiemmin. Ks. Alakohtaiset turvallisuusoppaat Alakohtaiset säädökset, määräykset ja lainsäädäntö ovat osa opetusmateriaalia ja niiden mukainen tapa toimia osa oppilaitoksen arkea.

7.5 Oppimisympäristöjen välineet, varusteet ja laitteet ovat ajanmukaisia, turvallisia ja toimivia. Välineitä on riittävästi kaikille. Millaisia välineitä ja työkaluja on mahdollista käyttää? Onko selkeät käyttö- ja huolto- ohjeet? Majoitus- ja ravitsemisalan laitteet, koneet ja välineet (kaikki mahdollinen) selkeiden käyttö- ja huolto-ohjeiden kera alan työturvallisuuteen perustuen.

7.6 Opiskelijalla on käytettävissään opittavan asian oppimisen edellyttämät tiedot, aineistot ja välineet. 7.7 Opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää opetuksessa, oppimisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisesti hankkimiaan laitteita. 7.8 Tieto- ja viestintäteknologiaan sekä tietoturvaan liittyvät asiat on huomioitu. Oppimisympäristöissä toimivat ovat sopineet ja tuntevat sähköisen viestinnän pelisäännöt ja tietoturvaan liittyvät asiat. 7.9 Oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen ja alakohtaisen asiantuntijuuden jakamisen yhteistyössä työelämän kanssa. 7.10 Oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyvät tukipalvelut on organisoitu siten, että ne ovat oppimisympäristössä toimivien saatavilla ja käytettävissä. Kyllä kaiken toiminnan perusta. Koulutuksen järjestäjän päivitetty kokonaisvaltainen osaaminen ja tietämys majoitusja ravitsemisalaan liittyen. Tietyin varauksin kyllä, mutta lähtökohtaisesti ei käytetään oppilaitoksen omaa välineistöä ja esim. raaka-aineita -> varmistetaan alan säädöksien ja määräyksien mukainen toiminta / työturvallisuus jne. Miten? Ohjeistus ja opastaminen sekä tietoturvaan liittyvä oppilaskohtainen dokumentointi. Miten? Laadukkaat ja monipuoliset oppimisympäristöt: vierailut elinkeinossa, asiantuntijavierailut, -koulutukset ja -luennot oppilaitoksessa, työssäoppimisjaksot ja kansainvälinen työssäoppiminen, keikkailu jne. tiivis yhteistyö elinkeinon kanssa. - Miten? Mitä? Esim. terveydenhoidolliset palvelut, kuraattori jne. selkeät ohjeistukset ja toimintamallit tukipalveluihin liittyen.

Kriteerien työstössä hyödynnettyjä aineistoja: Ammatillisten tutkintojen perusteet Oppimisympäristöjen kehittäminen -asiantuntijakoulutuksen WIKI (perustaja Pasi Silander) http://oppimisymparistowiki.wikispaces.com/ Leena Vainion artikkeli: Blended learning sulautuvaa oppimista http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/hamk/tutkimus_ja_kehitys/valtakunnalliset_verkostohankkeet/ylempi_amk_tutkinto/artikkelipankk i/teemat/opetuksen_toteutus/tab/blended%20learning%20-%20monimuotoista%20verkko-opetuksen%20hy%c3%b6dynt%c3%a4 Verkko-ohjauksen käsikirja (Hanne Koli 2008), Oy Finn Lectura ab Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennysmateriaali www.edu.fi/kenguru PAREMPI OPPIA YHDESSÄ - Tukea etwinning-hankkeesta -julkaisu http://www.oph.fi/julkaisut/2008/parempi_oppia_yhdessa.pdf Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (ammatillinen koulutus) OKKA-säätiö, Suomen ympäristöopisto SYKLI, Eco-One Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008) http://www.oph.fi/prime118/prime144.asp Katso lisää: http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com/vertaisarviointi