Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma Opetusneuvos Seija Rasku

Transkriptio

1 Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma Opetusneuvos Seija Rasku

2 Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus oppilaitoksen arjessa

3 Koulutuspoliittinen tahtotila (Kataisen hallitusohjelma ja KESU ) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys yksilöllisyys/ joustavuus

4 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

5 Tutkintojärjestelmän tahtotila osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys reagointikyky selkeys johdonmukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut

6 Kehittämistyön vaiheet ja aikataulu Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevat selvitykset Työryhmä (suunnittelee, valmistelee, arvioi vaikutukset) Hallitusohjelma ja KESU Ohjausryhmä (ohjaa, linjaa, tukee, seuraa) Koulutus- ja tutkintotoimikuntien näkemykset Sidosryhmien kuuleminen HE ja siihen kytkeytyvät asetusluonnokset ja määräysluonnokset L A U S U N T O K I E R R O S Lakimuutokset Asetusmuutokset Tutkinnon perusteiden muutokset Muut tarvittavat muutokset syksy

7 2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne Ammatillisten tutkintojen tutkintojen muodostuminen Tutkintojärjestelmä OSAAMISEN KEHITTÄMISEN tukena 1. Ammatillisen tutkinnon määritelmä ja tutkintotyyppien kriteerit 3. Tutkintotyyppien ja tutkintojen laajuus 5. Ammatillisten tutkintojen perusteet ja niiden valmisteluprosessi

8 1. Ammatillisen tutkinnon määritelmä työelämän osaamistarpeet ammatilliset tutkinnot (ja tutkintojen osat) yhdelle tai useammalle ammattialalle suunnattuja osaamiskokonaisuuksia perustuvat työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin laaja hyödynnettävyys useamman kuin yhden työnantajan palveluksessa ja yksilöiden näkökulmasta

9 1. Ammatillisen tutkinnon määritelmä ja tutkintotyyppien kriteerit erikoisammattitutkinto ammattitutkinto NQF / EQF taso 5 taso 4 ammatillinen perustutkinto osaamispisteet

10 Tutkinnon luonne 1. Ammatillisten tutkintotyyppien kriteerit erikoisammattitutkinto ammattitutkinto perustutkinto Tutkinnon edellyttämä osaaminen 10

11 2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne Tutkintorakenteen valmisteluprosessi: Vastuutahot ja tehtävät säädöksissä, ammatillisten tutkintojen tarkastelu kokonaisuutena valmisteluvaiheessa. Tutkintorakenneasetukset: Yksi asetus, jossa kaikki tutkintotyypit (pt, at, eat). Tutkintojen nimet: Pääsääntöisesti alan tai toiminnon mukaan, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Osaamisalojen nimet: Pääsääntöisesti alan tai toiminnon mukaan, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Tutkintonimikkeet: Kaikkiin tutkintotyyppeihin, myös at ja eat silloin, kun tarkoituksenmukaista. Tutkintojen jaottelu koulutus- ja opintoaloittain: Uusi kansainvälinen ISCED-luokitus käyttöön (tilastot, hallinto).

12 3. Tutkintotyyppien ja tutkintojen laajuus Laajuuden ilmaisutapa: - Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa perustutkinnossa osaamispisteet (osp). - Näyttötutkinnoissa ei laajuusmittaa. Perustutkinnon laajuus säilytetään entisellään (laajuusmitaksi osaamispisteet: 120 ov = 180 osp) - Erityisestä syystä yksittäisen ammatillisen tutkinnon laajuus voi olla perustutkintojen minimilaajuutta laajempi. - Yksittäisen tutkinnon suorittajan suorittamat tutkinnon osat voivat ylittää minimilaajuuden.

13 4. Ammatillisten tutkintojen muodostuminen Tutkinnon muodostuminen osaamisaloista: Vähintään kaksi osaamisalaa, osaamisaloista päätetään pt:jen osalta asetuksessa, at:jen ja eat:jen osalta tutkinnon perusteissa. Muodostumisen perusyksikkö = tutkinnon osa Tutkintojen rakentuminen - Perustutkintojen rakentuminen (jokseenkin) entisellään. - Yhteistä tutkinnon osista säädetään tarkemmin, niitä yhdistetään mahdollisuuksien mukaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi, mahdollisuus suorittaa tutkinto vaiheittain osa kerrallaan, vaikka koko tutkinto tavoitteena nuorilla. - Näyttötutkintojen rakentumisesta päätetään tutkinnon perusteissa. Pakollisuus ja valinnaisuus tutkinnoissa: Vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa, pakolliset osat varmistavat alan ydinammattitaidon, valinnaisuutta lisää kaikkiin tutkintotyyppeihin, pakollisuudesta ja valinnaisuudesta päätetään tutkinnon perusteissa

14 5. Ammatillisten tutkintojen perusteet ja niiden valmisteluprosessi Tutkinnon perusteiden sisältö - Tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä niiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi, pt:ssa lisäksi tutkinnon osien laajuus osaamispisteinä - Muut määräykset erikseen Perusteiden valmisteluprosessi - Ammattitaitovaatimuksiltaan läheisten ja osaamisen kehittämisen kannalta toisiinsa kytkeytyvien tutkinnon perusteiden valmistelu tehdään tarkastelemalla toisiaan lähellä olevia tutkintoja ja niiden osia perusteprojektin aikana kokonaisuutena. - Opetushallitus arvioi perustemääräyksen kustannusvaikutukset.

15 Tutkinnon perusteet nyt

16 Toisiaan lähellä olevia tutkintojen ja niiden osien tarkastelu kokonaisuutena tutkinnon perusteet = työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjaavat tutkinnon osat + muodostumissäännöt

17 Rakenteistetut tutkinnon perusteet tutkinnon perusteet = työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjaavat tutkinnon osat + muodostumissäännöt

18 Lue lisää

19 Osaamisperusteisuus oppilaitoksen arjessa

20 Osaamisperusteisuus = osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset ja niiden saavuttaminen (oppimistulokset) ovat opetuksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana opintoviikko-/aikapohjaisesta suunnittelusta oppimistulospohjaiseen suunnitteluun opettamisen suunnittelusta oppimisen suunnitteluun oppiaineista osaamis- /toimintakokonaisuuksiin yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen koneiston pyörittämisestä koreografian laatimiseen tiedon jakamisesta yhdessä oppimiseen (sharing = learning) oppimisen pellillistäminen/pelitys?

21 Työtä voi tehdä monella tavalla

22 Pelimaailmasta opittavaa Välitön palaute Selkeä tavoite Mielekkäitä haasteita (välitavoitteet) Riskinottokyky => uusi mahdollisuus Aktiivisuus Yhteisöllisyys

23 Työelämälähtöisyys = osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset vastaavat työelämän tarpeita ja odotuksia, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät ovat mahdollisimman lähellä työelämän tarjontalähtöisyydestä kysyntäja tarvelähtöisyyteen oppilaitoslähtöisestä toiminnasta (suunnittelu, toteutus, arviointi, kehittäminen) yhteiseen tekemiseen satunnaisista suhteista pysyvään kumppanuuteen todellisuutta kontekstitietoisuus => nopeat reaktiot arvon tuottaminen työelämälle ja yksilölle Lisää läpinäkyvyyttä. ulos luokkahuoneesta ja opetustuntien kahleista koulutuksen ja työn lasiseinät

24 Inspiroiva oppimisympäristö?

25 Yksilöllisyys/joustavuus = yksilöllä on mahdollisuus kehittää osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti ja valita itselle parhaiten sopiva tapa oppia koulutusputkien rakentamisesta yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen mahdollistamiseen koulutuskoneiston mekaanisesta pyörittämisestä koreografian luomiseen standardiannoksesta seisovaan pöytään räätälöinti