AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Transkriptio

1 AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja Vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä Tarkoitettu sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä. 2

3 Faktoja ammattistartista Kokeilun kautta tuodaan uusia mahdollisuuksia näille nuorille koulutus- ja ammatinvalinnan tueksi. Koulutus ei ole tarkoitettu erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuskokeilu ei kuulu yhteishakuun. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää erilaisia hakumenettelyjä. Koulutuksesta tiedottamisessa ja opiskelijavalinnoissa koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä peruskoulujen oppilaanohjaajien, työvoimaviranomaisten ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Koulutuksen laajuus on opiskelijan tarpeiden mukaan opintoviikkoa. Koulutuksesta saa 3 lisäpistettä yhteishaussa Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta opiskelija voi hakea tai siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen siinä vaiheessa, kun se on opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaista. 3

4 Faktoja... Hakeutuminen tutkintotavoitteiseen koulutukseen tulee hoitaa yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen kanssa ja valinnoissa sovelletaan opetusministeriön asetuksella vahvistettuja valintakriteerejä. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tunnistettava ja hyväksi luettava se tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä osaaminen, minkä opiskelija on ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana saavuttanut. kokeilu ei ole oikotie suosituille koulutusaloille! Esim. valintakokeita ei voi välttää kokeilulla Koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa kokeilussa Opetushallituksen laatimaa kokeiluohjelmaa. Koulutuksen järjestäjä laatii oman opetussuunnitelman koulutuksen toteuttamiseksi. 4

5 Tilastotietoja: vailla perusopetuksen päättötodistusta: 2004/ oppilasta, 2005/ ja 2006/ oppilasta Perusasteelta jatko-opintoihin Suomessa siirrytään hyvin: vuonna 2005 lukioon 53,3 %, 39,4% toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, - 2,5% perusopetuksen jälk. lisäopetukseen ja 4,9% ei jatkanut välittömästi opintoja vuonna 2006 lukioon 51,1%, toisen asteen amm.koulutukseen 40,1%, peruskoulun 10-luokalle 2% ja 6,8% ei jatkanut opiskelua => kasvua ed. vuodesta (huom. ammattistartti ei kuulu tiastoidun koulutuksen piiriin) 5

6 Tilastotietoja amm.peruskoulutuksen keskeytti kokonaan % 10.8% 10.1% 9.6% 9.4% 9,5 ( 6

7 Ammattistarttikokeilun jatkaminen asti OPM:n kirje , Dnro 5/502/2008 voimassa olevat luvat päättyvät vuoden 2008 lopussa OPM päivittää kokeiluluvat tulevan / menossa olevan hakukierroksen yhteydessä kokeilun käynnistäneiden koulutuksen järjestäjien ei tarvitse hakea erikseen uutta lupaa kokeilun jatkamiselle 7

8 NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN OSOITETUN LISÄMÄÄRÄRAHAN KÄYTÖN PERUSTEET Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen on valtion vuoden 2008 talousarviossa varattu yhteensä 15,5 miljoonaa euroa Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun tehostamiseen on varattu 2 miljoonaa euroa Tehostamisen tavoitteet: vahvistaa ja kehittää ammattistartille hakeutumista tukevia käytäntöjä yhdessä perusopetuksen ja muiden sidosryhmien kanssa kehittää käytäntöjä ammattistartista tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtymiseen ja koulutuksen loppuun suorittamiseen kehittää opetussuunnitelman perusteita ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle kehittää opettajien ja muiden ohjaajien ohjausosaamista ja toiminta-käytäntöjä 8

9 Valtionavustusten myöntäminen Avustuksen myöntämisen edellytyksenä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun tehostamiseen on, että koulutuksen järjestäjällä on ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilulupa ja että koulutuksen järjestäjä on käynnistänyt koulutuskokeilun Valtionavustusta myönnettäessä etusijalla ovat hankkeet, jotka on suunniteltu toteutettaviksi yhdessä paikkakunnan/paikkakuntien perusopetuksen ja työelämän edustajien kanssa. Uusien mallien ja toimintakäytäntöjen vieminen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten perustoimintoihin ja levittäminen tulee selvitä avustushakemuksesta ja olla todennettavissa myös hankkeen toteutuksen aikana. 9

10 NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA... Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden tavoitteet: Kokeiluhankkeiden tavoitteena on edistää työssäoppimisen laajempaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittämisessä opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja suunnitelmien mukaisesti Lisäksi tavoitteena on kehittää työnantajille kannusteita osallistua laajemmin työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen, edistää ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta, lisätä työpaikkaohjaajien ja opettajien osaamista ja yhteistyötä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa ja osaamisen arvioinnissa sekä kehittää työssäoppimisen laatua ja laadunvarmistuksen menettelyitä. 10

11 NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA... Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (haku ollut jo!)) Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen valtion talousarviossa varatusta lisämäärärahasta kohdennetaan osa nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyön laajentamiseen. Etsivä nuorisotyö tuo uuden elementin työpajojen moniammatilliseen verkostoon. Tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja sekä valmiuksia koulutukseen ja työhön. Nuorten työpajatoiminta edustaa varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelua. Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön laajentamisella ja vakiinnuttamisella voidaan turvata nykyistä paremmin palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Tällä toiminnalla vähennetään tukea tarvitsevien nuorten ulkopuolisuutta, syrjäytymisriskiä, jo tapahtuneen syrjäytymisen jäämistä pysyväksi sekä nuori pääsee palveluketjun tuen äärelle. 11