NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA-ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2015

Sotkamon kunta NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA-ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2015 Luontotutkimus Rajamäki

Sisällysluettelo KÄYTETYT LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT... 2 2.1 Esiselvitys... 2 2.2 Maastoinventointi... 3 3. LINTUHAVAINNOT JA PESIMÄLINNUSTO... 3 4. LIITO ORAVAINVENTOINTI... 9 4.1 Suomen liito oravakanta... 9 4.2 Naapurinvaaran liito oravat... 9 5. UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT, DIREKTIIVI JA VASTUU LAJIT... 10 6. LUONNONSUOJELUN KANNALTA MERKITTÄVIÄ ALUEITA... 11 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 8. KIRJALLISUUS... 14 LIITTEET... 14 1

KÄYTETYT LYHENTEET GOMaT MkK RhKmu LhK NT VU EN CR RT dir EVA ML VL kurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehto metsäkortekorpi ruoho- ja heinäkorpimuuttuma lehtokorpi silmälläpidettävä laji vaarantunut laji erittäin uhanalainen laji äärimmäisen uhanalainen laji alueellisesti uhanalainen laji direktiivilaji EU-vastuulaji metsälakikohde vesilakikohde Lintuhavainnot ja pesimälinnustokappaleessa (kappale 3) käytetyt lyhenteet on selitetty havaintoluettelon alussa. Käytetyt koordinaatit ovat yhtenäiskoordinaatiston (KKJ) mukaisia. 1. JOHDANTO Työn tarkoitus on täydentää v. 2010 tehtyä Sotkamon kunnan alueen luonto- ja maisemaselvitystä pesimälinnuston osalta ja päivittää liito-oravatilanne. Pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksen tekivät FM Veli-Matti Sorvari ja fil. yo Raimo Rajamäki Luontotutkimus Rajamäki Tmi:stä Sotkamon kunnan toimeksiannosta. Veli-Matti Sorvari on kirjoittanut kappaleen 3 lintuhavainnot, Raimo Rajamäki on kirjoittanut muun osan raportista. Valokuvat on ottanut Raimo Rajamäki. 2. TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 2.1 Esiselvitys Esiselvitystyö aloitettiin heti toimeksiannon jälkeen. Tässä vaiheessa haettiin eri lähteistä tai saatiin kunnasta lähtötiedot, jotka olivat I. Asiakirjalähteet 2

- Kaavoituksen taustatiedot - Birdlife Suomen valtakunnallinen lintutietopalvelu Tiira II. Tulkintalähteet - Peruskartta - Ilmakuva III. Haastattelut/Tiedustelut - Kainuun ELY-keskus, ylitarkastaja Jouko Saastamoinen ja biologi Maarit Vainio - Sotkamon kunta, kaavoittaja Juha Kaaresvirta - Kainuun lintutieteellinen yhdistys, Teppo Helo ja Teppo Piira - pari paikallista asukasta 2.2 Maastoinventointi Pesimälinnusto- ja liito-oravainventoinnin maastotyöt tehtiin 28.4. 10.6.2015. Pesimälinnustoa laskettiin viitenä päivänä 28. 29.4., 20.5. sekä 9. - 10.6. Liitooravainventointia tehtiin osittain samaan aikaan ja iltapäivällä lintulaskennan jälkeen. Lisäksi liito-oravaa inventoitiin 7.5. Maastossa kierrettiin kävellen ainakin kertaalleen koko yleiskaava-alue painottuen uusiin rakennuspaikkoihin ja lisäksi arvokkaimmilla alueilla useampaan kertaan. Tarkemmin tutkittiin alueet, jotka ovat merkittäviä linnuston kannalta tai joissa oli paljon merkkejä liitooravasta. Näitä alueita ovat eritoten leppävaltaiset rehevät metsät ja vanhan metsän alueet koulun länsi- ja lounaispuolella Naapurinlammelle asti sekä koulun itä- ja koillispuoliset kuusivaltaiset vanhat metsät ja lehtimetsät. Linnuston kannalta merkittävimmillä alueilla linnut laskettiin useampana aamuna. Laskenta aloitettiin auringonnousun aikoihin ja lopetettiin ennen puoltapäivää, välillä myöhemminkin. Selvitettäessä valkoselkätikan esiintymistä alueella soitettiin atrappia (valkoselkätikan rummutusta ja muita ääniä) yhteensä viitenä aamuna kohteilla, missä siitä oli tehty aiemmin havaintoja. Maastoinventoinnin yhteydessä kirjattiin myös muutamien kasvillisuudeltaan arvokkaiden kohteiden lajistoa. Ne edustavat uhanalaisia luontotyyppejä. 3. LINTUHAVAINNOT JA PESIMÄLINNUSTO Pesimälinnustoa ja muuta tämän selvityksen yhteydessä havaittua lajistoa on lueteltu liitteessä 3. Siihen on merkitty pesivät, mahdollisesti pesivät, muuttavat ja levähtävät linnut. Yhteensä havaittiin 90 lintulajia, joista 60 pesivää, 14 mahdollisesti pesivää, 10 muuttavaa ja 4 levähtävää lajia. Pesimälinnuston reviirejä on merkitty liitteen 2 karttaan. Kartassa ei ole kaikkien pesimälintujen reviirejä, koska niitä on niin paljon. Kartassa on myös muutamia muita lintuhavaintoja, joten kaikki karttaan merkityt linnut eivät pesi alueella. Kartan nimilyhennykset tulevat tieteellisen sukunimen 3

ensimmäisestä kirjaimesta ja lajinimen kolmesta ensimmäisestä kirjaimesta. Tieteelliset nimet on esitetty liitteessä 3. Alla olevat lintuhavainnot ovat vuodelta 2015, ellei vuotta kerrota erikseen. Ellei erikseen kerrota, havainnot ovat Veli-Matti Sorvarin tekemiä. Mukana on lisäksi Raimo Rajamäen tekemiä havaintoja sekä havaintoja jotka on poimittu lintuharrastajien Tiira-havaintojärjestelmästä. Tiirasta poimitut havainnot on kirjoitettu kursiivilla. Tiira-järjestelmään tallennettujen havaintojen sijainti on toisinaan ilmoitettu epätarkasti, joten jos po. lajin reviiri on laaja tai tarkalla paikalla ei muuten ole merkitystä, sijainti on jätetty tässä ilmoittamatta. Alueen lounaisosan (Rannankylän) pelloilla tehtyjä havaintoja ei ole ilmoitettu, jos havainnoija on ollut kaava-alueen rajalla tiellä eikä linnun paikkaa ole ilmoitettu. Lyhenteet: a = parvi; esimerkiksi a2 tarkoittaa kahden yksilön parvea k = koiras kiert = kiertelevä kn = pari m = muuttava N = suuntana pohjoinen, NE = koillinen, E = itä, SE = kaakko, NW = luode n = naaras p = paikallinen Tiira = havainnon tietolähteenä on lintuharrastajien Tiira-havaintojärjestelmä Keskipelto tarkoittaa Naapurinvaarantien itäpuolista ja koulun kaakkoispuolista peltoa ä = ääntelevä Ä = soidinhuutava tai laulava (Ä1 = kuultiin, 1Ä = kuultiin ja nähtiin) Laulujoutsen (dir, EVA): a8m NE koululla 20.5. klo 11:23. Tiira: a2p keskipelto 16.4. (havainnoijana Teppo Piira). Metsähanhi (NT, RT, EVA): 28.4. klo 14:40 a14m NW koulun lähellä. 29.4. a6m NE klo 10:48 Naapurinlouhin länsipuolitse. Valkoposkihanhi (dir): 14.5. klo 07:45 a140 kiert, E keskiosassa (Tiira / Teppo Piira ja Suvi Niemelä) 4

Sinisorsa: 28.4. 1p lounaisosan pellolla; Tiira: 4.5. a35p keskipelto (Teppo Piira ja Suvi Niemelä) Jouhisorsa (VU): Tiira: kevätmuutolla lepäileviä, mm. 4.5. 1k p keskipelto (Teppo Piira) Tavi (EVA): 1k p Rieskanvaara Isoniitty 9.6. Telkkä (EVA): 1kn p Naapurinlampi 28.4. Isokoskelo (NT, EVA) : 1n kiert, ä Isoahon Kotiahon taloryhmän ympärillä 10.6. Alueen asukkaan mukaan isokoskelo asuu läheisellä Kalliojärvellä. Pyy (dir): Ulosteita eri puolilla, myös soidinääntä kuultiin. Alue on sopivaa pyybiotooppia. Teeri (NT, dir, EVA): Vain pari havaintoa Metso (NT, dir, EVA): Ulosteita runsaasti Perttulan länsipuolen männikössä, yksittäinen myös havumetsässä Määttälän pohjoispuolella Fasaani: Tiira: Korhola 1.1.-5.8.2007 kn + 8 maastopoikasta (siis onnistunut pesintä; Marja-Leena Karjalainen) Kuikka (dir): 29.4. 1m NE alueen eteläpuolitse Sinisuohaukka (VU, dir): 1k p koillisosassa 28.4., saattoi olla vielä muuttava tai kiertelevä (Raimo Rajamäki). Tiirassa muutonaikainen havainto: 15.4. 1k kiert lounaisosan pellolla (Maarit Vainio). Arosuohaukka (dir): 1k m N 29.4. Osmola. Harvinaisuushavainto. Hiirihaukka (VU): 1 kaarteleva koulun itäpuolella 28.4. klo 14:30. Voi pesiä alueella. Mehiläishaukka (VU, dir): Tiira: 11.6.2006 1 kiert (Hannu Rönkkö, Kari Haataja). Tämä piileskelevä laji voi pesiä alueella. Sääksi (NT, dir): 29.4. 1m NE klo 10:20 Varpushaukka: 29.4. 1 kiert noin klo 10:00 koulun länsipuolella (pesinee alueella) Tuulihaukka: Pesivä pari havaittiin useasti Hiltulan koillispuolella peltotien viereisessä kuusikossa, lisäksi 20.5. 1 SE seurojentalon luona ja varoittava Tuhkalan pohjoispuolella. Tiira: 4.7. 1p Rannankylän pellot (Petteri Tolvanen). Nuolihaukka: Tiira: 1 kiert Naapurivaaran huvikeskus 12.5.2013 (Olli Kanerva). Voi olla muuttava. Ampuhaukka (dir): Tiirassa muuttoaikainen havainto: 1k p Hiltula 28.4.2013 (Jyrki Lukkari) Kurki (dir): 28.4. a4 + 1 kiertelemässä (muuttavia?) koulun itäpuolella klo 14:30. Ruisrääkkä (dir, EVA): Tiirassa on havaintoja alueen pelloilta, tässä 2010-luvun havainnot: Rannankylän pelloilla Ä2 5.-11.6.2014 (Jouko ja Sanna Kotimäki ja Teppo Piira) alueen rajalla ja 3.6.2013 Ä1 myös Rannankylän pelloilla (Timo Aihio). 5

Meriharakka: Tiirassa muuttoaikainen havainto: ä1 20.5. seurojentalon länsipuolella (ilmeisesti lennossa; Teppo Piira) Kapustarinta (dir): Tiirassa kevätmuuttohavaintoja, mm. vähintään 700p Rannankylän pelloilla alueen rajalla 16.5.2008 (Pekka Helo) ja seuraavana päivänä a1050 samalla paikalla (Teppo Helo). 14.5.2012 a75p keskipelto (Teppo Piira). Töyhtöhyyppä: Pesii alueella. Suokukko (EN, dir): Tiiran mukaan säännöllinen lepääjä kevätmuutolla Naapurinvaaran keskialueen pelloilla: mm. 14.5. a55p (Teppo Piira ja Suvi Niemelä) ja 16.5. a65p (Teppo ja Heikki Piira) Pikkukuovi: (EVA) koulun lounaispuolen pelloilla 29.4. 1mN klo 08:30 ja ä 20.5. samoilta tienoilta, tämäkin lienee ollut muuttava Mustaviklo (EVA): Tiira: 8.5. Ä1 Seurojentalon länsipuolella (Teppo Piira) Valkoviklo (EVA): Muutonaikainen kaukohavainto 29.4., voi myös pesiä alueella. Metsäviklo: Tiirassa kevätkerääntymä: Keskipelto a10p 1.5.2012 (Teppo Piira) Liro (dir, EVA): 29.4. a4m länsiosan lepikon yllä, Tiirassa toinen kevätmuuttohavainto: Ä1 7.5. Seurojentalon länsipuolella (Teppo Piira) Pikkulokki (dir, EVA): Ruokavieras alueen pelloilla: 20.5. a14p Niskalan lounaispuolella ja 10.6. a2p keskipelto. Tiira: vähintään a15p 6.5.2012 Suhola (lounaisosa; Miska Puumala) Naurulokki (NT): Ruokavieras alueen pelloilla: 20.5. a4p Niskalan lounaispuolella ja 10.6. 1p keskipelto. Kalalokki: Ruokavieras alueen pelloilla, mm. 20.5. noin a10 kiert lounaisosassa. Selkälokki (VU, EVA): 1m NE alueen yli 29.4. Kalatiira (dir, EVA): a2m N alueen yli 29.4. Uuttukyyhky: Tiira: 1W lounaisreunalla Rannankylän pelloilla 18.4.2013 (Jyrki Makkonen) Viirupöllö (dir): Tiira: Ä1 5.3. heti alueen pohjoispuolella (Jyrki Makkonen) Hiiripöllö (dir):tiira: 6.12.-23.2.2014 1p alueen eteläreunalla (kolme havaintoa; monta havainnoijaa) Helmipöllö (NT, dir, EVA): Pesivä yksilö kurkisti pöntöstä Karilan ja koulun välisellä alueella 28.4. Tiira: 11.3. Ä1 Naapurinlouhi (Jyrki Makkonen) Sarvipöllö: Tiira: 1 pyydystettiin rengastusta varten Naapurinvaarantien risteyksen länsipuolelta 2.7.2007 (Jukka ja Jyrki Makkonen) Suopöllö (dir): Tiira: 4.7. 1p Rannankylän pellot (Petteri Tolvanen) 6

Käenpiika (NT): Ä1 koulun itäpuolella 28.4. Palokärki (dir): Syönnöksiä eri puolilla, Ä1 Talvinotkon luota 20.5. Tiira: 3.10.2011 1p Ahola (Jyrki Lukkari). Harmaapäätikka (dir): Tiira: 6.4.2009 1k p talitangolla Osmola (Markku Karjalainen) Valkoselkätikka (EN, dir): Tiiran mukaan (Jyrki Lukkari, Matti Knuutinen) 1k on asustanut Naapurinvaaralla. Alueella onkin monin paikoin syönnöksiä. Lintu ei vastannut atrappiin, jota soitettiin ahkerasti. Havainnointiajankohta lienee ollut liian myöhäinen, sillä paras rummutusaika lajilla on jo maaliskuussa ja huhtikuun alussa. Pohjantikka (dir, EVA) : Tiira: Jyrki Lukkari on havainnut lajin yksilön Naapurinlammen itä- ja koillispuolella 3.10.2011 sekä 3.2.2013 ja 27.3.2013 (jolloin 1n p). Laji voi pesiä alueella, joskin nämä havainnot viittaavat ensisijaisesti vaellus- ja talviaikaiseen esiintymiseen. Pikkutikka: Raimo Rajamäki havaitsi tien yli lentävän yksilön 20.5. Vinkkelin luona. Laji kuulunee alueen pesimälinnustoon ainakin monina vuosina, sillä alueen lepikot ovat lajille sopivia elinympäristöjä. Tiira: 23.4.2011 1Ä Naapurinlammen kaakkoispuolella (Heikki Karimaa) ja 28.4.2013 1k p samoin Naapurinlammen kaakkoispuolella lepikossa (Jyrki Lukkari). Tunturikiuru (CR): Tiirassa muuttohavaintoja keväältä 2012: Rannankylän pelloilla 2.5.2012 a10p (Ilkka Jarva) ja myöhemmin samana päivänä a3p (Jouni Ruuskanen), 3.5.2012 a3p (Jyrki Lukkari), 4.5.2012 a6p (Teppo Piira, Maarit Ärväs ja Esa Kovalainen) Kiuru: Ä1 keskipelto 28.4., Tiira: 4.5. Ä1 keskipelto (Teppo Piira ja Suvi Niemelä) Haarapääsky: 20.5. 1p Määttälän luoteispuolella, 10.6. 1p Rimpilän itäpuolella sekä muutamia yksilöitä Osmolan Heikkilän alueella vaaran päällä Räystäspääsky: 10.6. vähintään a3 Osmolan lähellä maatalon pihapiirissä, Perttulassa a6p ja a4p Kotiahon pihapiirissä alueen koillisosassa. Keltavästäräkki (VU): 20.5. ä1 Naapurinlammen eteläpuolen pellolla, laji asunee muuallakin (peltoja ei juuri kierretty) Niittykirvinen (NT): ylimuuttavia 28.-29.4. Tilhi: 28.4. a11m NE klo 14:05 koulun lähellä ja 29.4. a15m NE klo 14:30 länsiosassa. Tiirassa havaintoja talviparvista, mutta myös a2 hyönteispyynnissä 9.9.2008 Määttälän lounaispuolella hakamaaniityllä (Pekka Helo). Peukaloinen: runsas pesimälaji alueen ryteikköisissä metsissä ja puronvarsilla. Havaittiin 12 paikalla, mikä on minimireviirimäärä. Alueella lienee yksi Kainuun tiheimmistä pesimäkannoista. Kulorastas: 29.4. 1 kiert koulun länsipuolella. Havainto osuu vielä muuttoaikaan, mutta laji voi pesiäkin. Satakieli: Tiira: 10.6.2014 Ä1 alueen eteläisimmässä kulmauksessa (Jouko ja Sanna Kotimäki) 7

Sepeltasku: Tiira: 8.-17.6.2001 1p Seppälä (Teppo Helo, Jouni Ruuskanen ja Eino Karjalainen). Harvinaisuus. Kivitasku (VU): Tiira: Naapurinvaaran pelloilla 1n p 14.5.2012 (Teppo Piira) ja 1k p 1.5.2011 (Teppo Piira) Luhtakerttunen: 1Ä Karila, Tiira: Ä1 samassa paikassa 18.6. (Jyrki Lukkari). Laji havaittiin edellisen kerran Naapurinvaaralla 18.6.2006 (Jyrki Makkonen ja Eino Karjalainen). Viitakerttunen: vuosittain useampi laulaja alueen peltojen reunoilla ja pihapensaikoissa, nyt Ä1 + Ä1 ja Tiiran mukaan myös kolmas (Hannu Rönkkö) Viitasirkkalintu: Tiira: Ä1 3.6.2013 Korholan pohjoispuolella (Timo Aihio) Pensassirkkalintu: Ä1 15.7.2009 Rannankylän pellolla (Ilkka Jarva) Sirittäjä (NT): yllättäen ei havaittu, vaikka sopivia pesimäympäristöjä löytyy. Tiira: 4.6.2006 Ä3 (Teppo Helo ja Ari Tervo), 11.6.2006 Ä2 (Teppo Helo ja Markus Keskitalo), nämä eri puolilla aluetta, lisäksi 4.6.2006 Ä1 eteläreunalla (Teppo Helo ja Ari Tervo) sekä 10.6.2011 Ä1 alueen eteläreunalla (Teppo Piira) ja 16.6.2011 Ä1 vaaran päällä (Teppo Helo). Tiltaltti (RT): 8 reviiriä, siis varsin runsas pesimälintu Idänuunilintu: Tiira: Koulun länsipuolella Ä1 1.6. klo 08:20 (Teppo Piira ja Suvi Niemelä) Kuusitiainen: Tiira: Ä1 16.6.2012 (Teppo Piira) ja Ä2 13.5.2010 (Teppo ja Pekka Helo) Pyrstötiainen: 20.5. 1p Naapurinlouhen kaakkoispuolella polun varressa. Tiira: 11.4. a3p (Raimo ja Harri Kantola) Naapurinlammen kaakkoispuolella, 7.4. a2p vaaran päällä (Jyrki Lukkari) ja 7.11.2013 a6p Naapurinlammen kaakkoispuolella (Jyrki Lukkari). Lienee vuosittainen pesimälintu Naapurinlammen itäpuolen lepikossa. Puukiipijä: lentopoikueet Hiltulan itäpuolella ja Rieskavaarassa Naakka: pesii kaakkoisosan sähköpylväissä (2 paria 9.6.) ja koillisosassa (a10p Isoaho 10.6.) Pähkinähakki: Tiira: 25.4.2011 1p Lehmikallio (Heikki Karimaa) ja 7.10.2010 1p Naapurinvaarantien risteys (Tuomas Väyrynen) Kuukkeli (NT, EVA): Tiira: 5.9.2009 a2p koulun luoteispuolella, jossa lensivät tien yli (Philip Borg) Kottarainen: Pesä oli 28.4. koulun kaakkoispuolella haavankolossa pellon reunassa. Etelämpänä pellolla näkyi lentopoikue 10.6. Urpiainen: 28.4. a40 kiert länsiosan lepikossa, jossa 9.6. ä1. Tiira: 16.5. koillisosassa ä1 (Heikki ja Teppo Piira). Pesii alueella sopivina vuosina, kuten nyt. Kirjosiipikäpylintu: 9.6. a2p itäreunalla Isokäpylintu (EVA): Tiira: koillisosassa 1 SW 9.4.2011 (Teppo Piira) 8

Punavarpunen (NT): Ä1 itäreunan pellolla 9.6., mm. koulun lähellä Ä 9.-10.6. Taviokuurna (RE): Tiira: a8p lammen SE-puoleisessa lepikossa 13.2. (Jyrki Lukkari), 1.2.2013 2k p Naapurinlammen kaakkoispuolella (Jyrki Lukkari) ja 14.10.2012 3n p Naapurinlammen koillispuolella (Jyrki Makkonen) Pikkuvarpunen: Tiira: 25.1. a4p Osmolan pohjoispuolella (Markku Karjalainen) ja 12.4. a2p seurojentalon pohjoispuolella (Teppo Piira) Varpunen: Tiira: 25.1. a12p Osmolan pohjoispuolella (Markku Karjalainen) ja 27.1.2013 a45p vaaran päällä (Anna Meriläinen) Nokkavarpunen: Tiira: 13.5.2010 1p Lepistö (Teppo ja Pekka Helo) ja 11.6.2001 Naapurinvaaran alueella (Jouni Ruuskanen ja Eino Karjalainen) Lapinsirkku: Tiira: 1p 13.5.2013 keskipelto (Teppo Piira) Pulmunen (NT): Tiirassa on kevätmuuttohavaintoja Naapurinvaaran alueelta (ylitse muuttavia). 4. LIITO-ORAVAINVENTOINTI 4.1 Suomen liito oravakanta Uusimman liito-oravatutkimuksen (Hanski 2008) mukaan koko Suomen liito-oravakanta on n. 143000 naarasta. Tihein kanta on Länsi-Suomessa Vaasan rannikkoseudulla (3,2 naarasta/ km² metsämaata) ja harvimmillaan kanta on Pohjois-Pohjanmaalla (0,1 naarasta/ km² metsämaata) ja Kainuussa (0,2 naarasta/ km² metsämaata). Suomen liito-oravakanta on vähentynyt 1940-luvulta lähtien ja todennäköisesti kanta pienenee vielä tulevaisuudessa (Hanski 2008). Suurin syy kannan vähenemiseen on liito-oravalle sopivien metsien hakkuut. 4.2 Naapurinvaaran liito oravat Liito-oravan papanoita löytyi hyvin runsaasti koulun pohjois-, koillis- ja itäpuolelta. Koulun pohjoispuolisen kallioalueen lounais- ja eteläpuolella on selvä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Se on merkitty liitteenä olevaan liito-oravakarttaan numerolla 1 ja rajattu sinisellä katkoviivalla. Alueella oli hyvin runsaasti (32) papanapuita ja monien järeiden kuusien ja muutaman haavan juurella oli runsaasti papanoita. Lisäksi alueelta löytyi 5 risupesää. Toinen lisääntymis- ja levähdysalue on Hiekkapelto-nimisen talon eteläpuolella. Sieltä löytyi myös runsaasti papanoita useiden järeiden kuusten ja muutamien haapojen juurelta, yhteensä 29 papanapuuta. Tämä alue on merkitty liito-oravakarttaan numerolla 2. Näiden liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 mukaan kielletty. Siksi näille alueille ei suositella lisärakentamista. Alueelle 1 on kaavaluonnoksessa merkitty 1 tai 2 uutta rakennuspaikkaa ja alueelle 2 kaksi uutta rakennuspaikkaa. Nämä rakennuspaikat olisi hyvä siirtää muualle. 9

Liito-oravan papanoita löytyi myös sieltä täältä muualtakin koulun itäpuolisilta alueilta. Niitä löytyi myös koulun lounaispuolelta Naapurinvaarantien länsipuolelta. Muutamia papanapuita oli myös Pehkosenpuron varrella lehtokorvessa. Kaikki havaitut papanapuut on merkitty liitekarttaan 2. Kartassa on myös v. 2010 löydetyt papanapuut. Papanapuiden koordinaatit ja halkaisijat sekä summittaiset papanamäärät on merkitty liitteeseen 4. 5. UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT, DIREKTIIVI- JA VASTUU- LAJIT Seuraavaan taulukkoon on merkitty Naapurinvaaralla pesimälinnustoselvityksen yhteydessä havaitut uhanalaiset, silmälläpidettävät, direktiivi- ja EU-vastuulajit. Taulukkoon on merkitty lisäksi kursiivilla Tiirasta poimitut merkittävien lajien havainnot. Taulukko 1. Naapurinvaaran selvitysalueella tavattujen lajien uhanalaisuus LAUHA:n (2010) mukaan (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen, LC = säilyvä). Taulukkoon on merkitty myös direktiivilajit ja EU-erityisvastuulajit (EVA). Laji EU:n direktiivilaji Uhanalaisuus EVA Liito-orava VU Kuikka Joutsen Metsähanhi NT,RT Valkoposkihanhi Isokoskelo NT Jouhisorsa VU Tavi Telkkä Sinisuohaukka VU Arosuohaukka Kalasääski NT Hiirihaukka VU Mehiläishaukka VU Ampuhaukka Metso NT Pyy Teeri NT Kurki Ruisrääkkä Kuovi Pikkukuovi Mustaviklo Valkoviklo Liro Kapustarinta 10

Suokukko EN Pikkulokki Naurulokki NT Selkälokki VU Kalatiira Helmipöllö NT Viirupöllö Hiiripöllö Suopöllö Valkoselkätikka EN Palokärki Harmaapäätikka Pohjantikka Käenpiika NT Tunturikiuru CR Kivitasku VU Niittykirvinen NT Sirittäjä NT Tiltaltti RT Kuukkeli NT Isokäpylintu Punavarpunen NT Taviokuurna RE Keltavästäräkki VU Leppälintu Pulmunen NT Valkovuokko RT Yhteensä 53 lajia 27 27 22 -alueelta on havaittu yhteensä 27 valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia, 27 direktiivilajia ja 22 EU-vastuulajia. 6. LUONNONSUOJELUN KANNALTA MERKITTÄVIÄ ALUEITA K E = Kasvillisuudeltaan arvokas alue tai kohde = Eläimistöltään arvokas alue tai kohde Loppuosa (III) ilmaisee kohteen suojeluarvon: I II III = Valtakunnallisesti arvokas = Maakunnallisesti arvokas = Paikallisesti arvokas Seuraavat alueet täydentävät v. 2010 luontoselvityksen yhteydessä löydettyjä luonnonsuojelun kannalta merkittäviä alueita. Alue 3-E/III on rajattu liitteen 2 karttaan ja muut alueet liitteen 1 karttaan. 11

1-E/III 2-E/III 3-E/III Koulun pohjoispuoli. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Alueelta löytyi yhteensä 32 papanapuuta ja 5 risupesää. Luonnonsuojelulain 49 mukaan luontodirektiivin liitteen IV lajin lisääntymis- ja levähdysaluetta ei saa heikentää tai hävittää. Alue on merkitty numerolla 1 ja rajattu sinisellä katkoviivalla liitteen 1 liitooravakarttaan. Koulun itäpuoli. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Alueelta löytyi yhteensä 29 papanapuuta. Alue on merkitty numerolla 2 ja rajattu sinisellä katkoviivalla liitteen 1 liito-oravakarttaan. Koulun seudun rehevät metsät ja pellot. Linnustollisesti Naapurinvaaran arvokkainta aluetta. Alueella on reheviä lepikoita, joissa on runsaasti leppäpökkelöitä ja -maapuuta sekä muuta lahopuuta. Monin paikoin siellä on myös haapaa runsaasti. Varsinkin tikoille alue on mieluista biotooppia, samoin muille kolopesijöille. Alueella on runsaasti lehtoja ja lehtomaista kangasta. Alue on rajattu vaaleanvihreällä katkoviivalla liitteen 2 lintureviirikarttaan. 4-K/III 5-K/III Pehkosenpuron länsipuolella on metsäkortekorpea (MkK) vajaan 1 ha alalla. Keskipisteen koordinaatit 7119548:3560352. Metsäkortekorpi on Etelä-Suomessa, johon Sotkamokin tässä yhteydessä kuuluu, erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Kohteella oli puukiipijäpoikue. ML-kohde. Noin 40 m edellistä etelämpänä on ojitettua ruoho- ja heinäkorpimuuttumaa (RhKmu), keskipiste 7119517:35603361. Kasvilajistoon kuuluvat mm. käenkaali, metsäalvejuuri, metsäkorte, suo-orvokki, sudenmarja, mesiangervo, rentukka. Lintulajistossa mm. peukaloinen ja tiltaltti (RT). 6-K/III Pehkosenpuron varrella on lehtokorpea (LhK), jonka keskipiste 7119525:3560400. Kasvillisuuden muodostavat mm. metsäkorte, metsä- ja isoalvejuuri, hiirenporras, metsäimarre, metsäkastikka, metsäkurjenpolvi, metsätähti, tupassara, huopaohdake, niitty- ja rönsyleinikki, koiran- ja karhunputki, suo-orvokki, sudenmarja, oravanmarja, nokkonen, mesiangervo, punaherukka, tuomi, rentukka, puna-ailakki. Puronvarsikosteikolla lisäksi vehka ja kurjenjalka. Liito-oravan papanoita löytyi parin kuusen juurelta. Lehtokorpi on Etelä-Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). ML-kohde. 7-K/III Pehkosenpuro. Pehkosenpuro on kaava-alueella reilun puolen kilometrin matkalta uomaltaan luonnontilainen, joskin siihen laskee pari ojaa. Se voitaneen tulkita metsälaki- ja vesilakikohteeksi. Luonnontilainen osuus sijaitsee heti Pohjavaarantien pohjoispuolella. Yläjuoksulla on ojitettua suota, josta laskee ojat puroon. ML- ja VLkohde. 8-K/III Perttulantien eteläpuolinen lehtoalue. Seppälän talon eteläpuolelle on kaavoitettu 3 uutta rakennuspaikkaa. Niistä läntisimmän alueella on GOMaT-lehtoa (VU), jonka lajistoa ovat mm. tuomi, pihlaja, vadelma, punaherukka, metsäkorte, metsä- ja isoalvejuuri, metsäimarre, käenkaali, lillukka, oravanmarja, mesimarja, sudenmarja, mustakonnanmarja, kultapiisku, metsätähti, suo-orvokki, suo-ohdake, rentukka, mesiangervo, nokkonen, maitohorsma, puna-ailakki, karhun- ja koiranputki, kielo, metsäkurjenpolvi, tesma ja metsäkastikka. Puusto on osin harmaaleppävaltaista (Ø -> 25 cm), osin koivuvaltaista (Ø -> 30 cm), monin paikoin runsaasti haapaa (Ø -> 50 12

cm), kuusta yksittäin (Ø -> 60 cm), jonkin verran raitaa (Ø -> 35 cm). Halkaisijaltaan 45 cm haavalla oli haavanarinakääpää. Järeimmän kuusen (Ø 60 cm) alla oli liitooravan papanoita. Keskiravinteiset tuoreet lehdot, joihin GOMaT-lehto kuuluu, ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita luontotyyppejä (Raunio ym. 2008). ML-kohde. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia ovat yksittäiset maisemaa hallitsevat isot puut tai enintään viiden puun puuryhmät avoimella paikalla. Tämä koskee järeärunkoisia puita, jotka ovat usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Männyllä, kuusella, koivulla ja tammella rungon läpimitan on oltava 1,3 m korkeudella vähintään 60 cm ja muiden puiden 40 cm. (Meriluoto ja Soininen 1998). Puoliavoimella paikalla peltoalueen lounaisreunalla koulun itäpuolisen talon itäpuolella pisteessä 7120855:3560526 on koivu, jonka halkaisija on 70 cm. Sitä ei voida kuitenkaan pitää luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavana kohteena, koska se ei sijaitse täysin avoimella paikalla. Muita isoja puita aiemmassa v. 2010 luontoselvityksessä mainittujen lisäksi ovat mm. halkaisijaltaan 80 cm kuusi Hiekkapelto-nimisen talon eteläpuolella pisteessä 7120935:3560728 ja halkaisijaltaan 70 cm mänty pisteessä 7120943:3560548 vajaa 200 m edellisestä länteen. Mänty sijaitsee puoliavoimella paikalla, mutta mikään näistä isoista puista ei sijaitse avoimella paikalla. Siten ne eivät ole luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia. 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Naapurinvaaralla on huomattavia luontoarvoja, luonnonmaisema- sekä kulttuurimaisema-arvoja. Siellä on poikkeuksellisen paljon reheviä metsiä, lehtoja, lepikoita ja järeäpuustoisia kuusikoita. Sen vuoksi alueella pesii mm. liito-oravia ja monilajinen linnusto. Alueella on useita metsälaki- ja joitakin vesilakikohteita. Monet alueen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Tässä työssä keskityttiin pesimälinnuston, valkoselkätikka- ja liito-oravatilanteen selvittämiseen. Selvityksen yhteydessä havaittiin 90 lintulajia, joista varmuudella pesiviä on 60 lajia ja lisäksi mahdollisesti pesiviä 14 lajia. Valkoselkätikka nähtiin pesimäaikaan alueella ja sen syönnöksiä löydettiin runsaasti. Todennäköisesti valkoselkätikka ei kuitenkaan pesinyt selvitysaikaan kaavaalueella. Kaava-alueelta ei löytynyt sellaista lintulajistoa, joka estäisi rakentamisen. Jollakin tavalla merkittäviä lintulajeja (uhanalaisia, silmälläpidettäviä, direktiivi- tai EUvastuulajeja) on havaittu tämän selvityksen yhteydessä tai viime vuosina yleiskaava-alueella yhteensä 51 lajia, näistä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä 25 lintulajia. Lisäksi havaituista alueen nisäkkäistä liito-orava ja kasveista valkovuokko ovat uhanalaisia. Merkkejä liito-oravareviireistä löytyi runsaasti. Niiden perusteella rajattiin kaksi lisääntymis- ja levähdysaluetta, joille ei suositella rakentamista. Lisääntymis- ja levähdysalueille on merkitty muutama uusi rakennuspaikka, jotka olisi hyvä siirtää muualle. Useammalla kaavaan merkityllä uudella rakennuspaikalla on lehtoa ainakin jossakin kohtaa rakennuspaikkaa. Näitä reheviä rakennuspaikkoja on mm. Ylipelto-nimisen talon lounaispuolella, Ahola-nimisen talon kaakkoispuolella ja Perttulantien eteläpuolella. Olisi hyvä, että mahdolliset uudet rakennukset sijoitettaisiin niin, että mahdollisimman vähän arvokasta lehtoa menetettäisiin. 13

Pehkosenpuron eteläosan seudulle on merkitty muutamia uusia rakennuspaikkoja, joiden alueella on reheviä korpia ja pieneltä osin luonnontilaisen kaltainen puro. Korpien ja puronvarren rakennuspaikat olisi hyvä siirtää muualle. Hyvin vetiset ja pehmeät korvet eivät muutoinkaan sovellu rakentamiseen. 8. KIRJALLISUUS Hanski, I. K. 2008: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Suomen ympäristö 1 / 2008. Suomen ympäristökeskus. 35 s. Lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä, LAUHA 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Hämeenlinna. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8 / 2008. Suomen ympäristökeskus. LIITTEET 1. Liito-oravakartta ja joitakin kasvistollisesti arvokkaita alueita 2. Lintujen pesimäreviirikartta 3. Pesimälinnustoselvityksen havaitut lintulajit 4. Liito-oravan papanapuiden koordinaatit 5. Valokuvat 14