KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISE- MASELVITYS

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JUVAN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISE- MASELVITYS Raportti 18.10.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- ja MAISEMASELVITYS I 18.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET... 2 3.1 Lähtötiedot... 2 3.2 Työn toteuttaminen... 2 3.3 Kohteiden arvottaminen... 2 3.4 Uhanalaisuusluokitus... 3 3.4.1 Uhanalaiset lajit... 3 3.4.2 Uhanalaiset luontotyypit... 4 3.5 Maankäyttösuositusmerkinnät... 4 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 4 4.1 Kallioperä... 4 4.2 Maaperä... 5 4.3 Maisema... 5 4.4 Vesiluonto... 8 4.4.1 Pohjavesialueet... 8 4.4.2 Pintavedet... 8 4.5 Kasvillisuus... 9 4.6 Eläimistö... 12 5 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT... 14 5.1 Luontodirektiivilajit... 14 5.2 Lintudirektiivilajit... 15 5.3 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit... 16 5.4 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT)... 16 5.5 Alueellisesti uhanalaiset lajit... 16 5.6 Suomen erityisvastuulajit... 16 6 LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET... 16 6.1 Liito-oravan elinalueet... 17 6.2 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat alueet... 22 6.3 Paikallisesti arvokkaat alueet... 25 7 MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET... 30 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET... 34 LÄHTEET... 35 Liite 1 Arvokkaat luontotyypit, uhanalaiset ja harvinaiset lajit Kuvat FCG Finnish Consulting Group Oy, Tiina Mäkelä Teksti FCG Finnish Consulting Group Oy, Tiina Mäkelä Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 1 (38) JUVAN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 JOHDANTO Tämä työ on Juvan kunnan osayleiskaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys. Selvitysalueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Edellisen Juvan keskustan osayleiskaavan on valtuusto hyväksynyt vuonna 1992. Suunnittelualueen etelä- ja itäosassa on voimassa Jukajärven yleiskaava. Keskusta-alueen keskeisellä osalla on voimassaoleva asemakaava. Selvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 39 ). Lähtökohtana on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitys palvelee alueen maankäytön suunnittelua, ja sitä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvityksen teki biologi FM Tiina Mäkelä FCG Finnish Consulting Group Oy:n Helsingin toimistosta. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Juvan kunnassa, Etelä-Savossa ja Itä-Suomen läänissä. Alue kattaa Juvan kirkonkylän alueen sekä sitä ympäröivät haja-asutusalueet mm. Halla-Ahon, Kukkokankaan, Taipaleen sekä Jukajärven eteläpuoliset Pattoon ja Kettulan alueet. Selvitysalueen viitteellinen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3670 ha. Kuva 1. Selvitysalueen viitteellinen sijainti Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2 (38) 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 3.1 Lähtötiedot 3.2 Työn toteuttaminen Tärkeimpänä lähteenä luontoselvityksessä tarvittavien taustatietojen etsimisessä on käytetty Valtion ympäristöhallinnon Oiva -paikkatietopalvelua. Selvityksessä tarvittavat maastokartat sekä ilmakuvat on saatu maanmittauslaitoksen karttapalvelusta (Maanmittauslaitos 2011). Ympäristöhallinnon uhanalaisrekisterin paikkatietoaineistosta (Eliölajittietojärjestelmä) tilattiin tiedot selvitysalueella ja lähialueilla havaituista uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista. Uhanalaisrekisterin mukaan Juvan hautausmaan, Pappilanjoen luonnonsuojelualueen sekä Pappilan Ylämäen alueilla on tavattu luontodirektiivin liitteen IV (a) liito-oravaa (VU). Partalan museoalueen lähistöltä on tavattu sahahietayökköstä (VU). Selvitys ja raportointi on toteutettu Södermanin (2003) ohjeistuksen mukaisesti. Työ perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin, jossa selvitetään mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luku 15 ja 17a ) suojeltujen luontotyyppien esiintyminen alueella. Ennen maastokäyntiä suunnitellun osayleiskaava-alueen luonnonympäristön ominaispiirteisiin ja kasvillisuuskuvioihin tutustuttiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun avulla. Ilmakuvien ja karttamateriaalin avulla etsittiin alueita, jotka todennäköisesti sisältäisivät erityisiä luontoarvoja (mm. varttuneemman metsän alueet, purot ja ojittamattomat suoalueet). Näin voitiin tehdä maastossa tarkemmin tutkittavien kohteiden, mahdollisten arvokohteiden esivalinta. Yleispiirteinen tarkastelu ulotettiin koko alueelle. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 11. 14.8.2011. Eri luontotyypeiltä ja arvokkailta luontokohteilta kerättiin tietoa mm. puustosta, kasvillisuudesta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin kohteiden luonnontilaisuutta. Näin saatiin selville alueiden maiseman ja kasvillisuuden yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Lisäksi kiinnitettiin huomiota alueella esiintyvään lintulajistoon sekä kirjattiin ylös mahdolliset nisäkäs- ja muut eläinhavainnot. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) laatiman luokituksen mukaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin, liito-oravan esiintymiseen alueella. Liito-oravien elinympäristöiksi soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskelu- ja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Maastotöiden jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. 3.3 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta- Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 3 (38) 3.4 Uhanalaisuusluokitus 3.4.1 Uhanalaiset lajit alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleisja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2010), joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 4 (38) 3.4.2 Uhanalaiset luontotyypit 3.5 Maankäyttösuositusmerkinnät Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008a, 2008b). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osaalueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Tässä työssä on käytetty seuraavia maankäyttösuositusmerkintöjä: s-1 = Erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka. Lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 47 :ssä. MY = Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema VL = Virkistysalue luo = Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET 4.1 Kallioperä Selvitysalueen kallioperä on pääasiallisesti metamorfisiin kivilajeihin kuuluvaa kiillegneissiä. Alueen itäosissa esiintyy vulkaniittijuonteita sekä kvartsidioriittialue joka on vallitseva kivilaji Jukajärven eteläpuolisilla alueilla (kuva 2.) (Geologinen tutkimuskeskus 2011). Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 5 (38) 4.2 Maaperä 4.3 Maisema Kuva 2. Selvitysalueen kallioperä on pääosin kiillegneissiä (vaal.sin) ja kvartsidioriittia (beige)(pohjakartta Geologian tutkimuskeskus 2011). Juvan keskustan alue sijaitsee luode-kaakko suuntaisella harjumuodostelmalla ja maaperä selvitysalueella on pääasiallisesti hiekkamoreenia ja karkeaa hietaa. Jukajärven eteläpuolella olevan Kytöniemen alueella on hiekkaa. Hienoa hietaa on keskustan länsireunalla, Ilokallion-Peltolan alueilla. Suurisuon ja Itäsuon alueilla esiintyy laaja rahkaturve-alue, joka on Suurisuon puolella pääosin turvetuotantoaluetta. Rahkaturvetta reunustaa saraturvevyöhyke (Geologinen tutkimuskeskus 2011). Kalliomaata Juvan alueella on vain vähän. Pienehköjä kallioalueita esiintyy mm. Pattoin alueen Peltomäellä, Taipaleen alueen luoteisreunalla sekä Pappilan Ylämäen alueella keskustan tuntumassa. Selvitysalue kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa pääosin itäisen Järvi-Suomen Suur-Saimaan seutuun. Suur-Saimaan alueelle ovat ominaisia kauniit harjumaisemat ja niitä ympäröivät sokkeloiset vesialueet. Maisema on pienipiirteistä ja paikoin korkeuserot ovat hyvin jyrkkiä. Alueen luoteisosan Itäselän alue kuuluu Savonselän seutuun (Valtion ympäristöhallinto 2011), joka on ylävää suota ja metsää. Asutus on Savonselän seudulla harvaa, peltoja on vähän ja ne ovat pieniä (Muhonen 2005). Selvitysalue on maastonmuodoiltaan melko alavaa. Keskustan pohjoispuolisia osia hallitsevat Saariselän ja Itäsuon laajat turvesuo- ja rämealueet. Alueen keskiosissa esiintyy enemmän kumpareisuutta. Mäkiä on mm. Kaihunmäen, Kivikankaan ja Taipaleen alueilla. Myös keskustan alue sijoittuu tälle luodekaakko suuntaiselle harjualueelle. Juvan kunnan keskusta palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja asutusalueineen on keskittynyt Savonlinnantien pohjoispuolelle. Etelässä keskustaa rajaa kirkas- Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 6 (38) vetinen Jukajärvi. Taajamatoimintojen alue on viihtyisä ja luonnonläheinen ja eri puolilla keskustaa sijaitsevat pienet peltoaukeat tuovat maisemaan vaihtelua. Kuva 3. Juvan keskustaa Kirkon ja hautausmaan alueet sijaitsevat keskustan harjumuodostelman korkeimmalla kohdalla. Asutus muodostuu omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloalueista, joiden väleihin jää pieniä, asukkaiden virkistyskäytössä olevia kuusi- ja mäntykangasmetsäalueita. Metsiköille ovat ominaisia puutarhoista levinneiden vieraslajien esiintyminen ja paikoin lievä kuluneisuus ja roskaisuus. Ydinkeskustan maisemaa hallitsevat monella paikalla varttuneet kilpikaarnamännyt. Kuva 4. Peltomaisemaa Savonlinnantieltä Juvan keskustan lounaispuolella. Ydinkeskustaa ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta, jossa asutus on keskittynyt metsien ja peltojen reunoille sekä nauhamaisesti kyläteiden varsille ja järvien rannoille. Jukajärven ranta-alueilla on myös runsaasti kesämökkejä. Maisemallisesti arvokkaita peltomaisemia on eri puolilla ydinkeskustaa. Luoteispuolella avautuvat Kaihunmäen peltoalueet. Savonlinnantieltä aukeaa mäntykujanteen takaa laaja pelto- ja järvimaisema Jukajärvelle ja Piikkilän tilan suuntaan. Pienempiä peltoalueita on selvitysalueen kaakkoisosassa, Taipaleen alueella ja Jukajärven eteläpuolella, Kettulan- Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 7 (38) tien varressa. Selvitysalueen eteläosassa, metsäalueiden ympäröimänä sijaitsee myös Pattoin perinnetila, jonka lähiympäristö kivi- ja riukuaitoineen sekä kunnostettuine rakennuksineen muodostaa maisemallisesti erittäin hienon kokonaisuuden. Kuva 5. Pattoon perinnetilan ympäristönhoitajia Selvitysalueelle sijoittuu kolme järvialuetta; Jukajärvi, Salajärvi sekä pieni Kuhalampi. Jukajärven maisemat avautuvat parhaiten Savonlinnantieltä keskustan eteläpuolelta sekä paikoin myös järven eteläpuoliselta Kettulantieltä. Kuhalammen järvimaisema on sulkeutuneempi, sillä rannat ovat tiheästi rakennettuja. Selvitysalueen itäreunalta, Ryönänniemen kärjen kallioilta avautuvat upeat maisemat Salajärven suuntaan. Kuva 6. Suurisuon turvetuotantoaluetta Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 8 (38) 4.4 Vesiluonto 4.4.1 Pohjavesialueet Selvitysalueen pohjoispuolella oleva laaja Saariselän suo-alue on ojitettua rämettä ja turvetuotantoaluetta. Maisemallisestikin arvokkaita, ojittamattomia neva- ja nevarämealueita esiintyy Itäsuon alueella. Selvitysalueen eteläosaan, Hatsolan alueelle sijoittuu Hatsolan I-luokan pohjavesialue (kuva 7). Alueen kokonaispinta-ala on 1,94km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 0,91km 2, josta suunnittelualueelle sijoittuu noin 0,25 km 2. Arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 650m 3 /d (Valtion ympäristöhallinto, Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2011). Hatsolan pohjavesialue on osa kaakko-luode suuntaista pitkittäisharjua, joka jakautuu useiksi rinnakkaisselänteiksi. Veden laatu on heikohko ympäröivien suoalueiden takia. Alueella sijaitsee Juvan kunnan Murtosen vedenottamo. Pohjavesialueen käyttöä vedenhankintaan on heikentänyt laajamittainen maaainesten otto sekä ottoalueiden käyttö mm. puutavaran varastointiin (Valtion ympäristöhallinto, Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2011). 4.4.2 Pintavedet Kuva 7. Hatsolan pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen sijainnit (sininen viiva)(valtion ympäristöhallinto 2011). Pääosa selvitysalueesta kuuluu Vuoksen vesistöalueen Jukajärven valumaalueeseen. Suurisuon turvetuotantoalueen pohjoispuoleiset alueet kuuluvat Konnusjoen valuma-alueeseen ja selvitysalueen lounaisin kulmaus Myllyjoen valuma-alueeseen. Selvitysalueella sijaitsee kolme vesialuetta; Jukajärvi, Kuhalampi sekä alueen itäreunalle osittain ulottuva Salajärvi. Jukajärvi on pinta-alaltaan noin 904 ha. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 9 (38) 4.5 Kasvillisuus Järvi on kirkasvetinen. Järvi on tyypiltään keski-/ runsashumuksinen. Happiongelmia ei järvessä ole havaittu. Seurantatiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Yleisen käyttökelpoisuus- ja virkistyskäyttöluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä (Etelä-Savon ELY 2011). Järven pintaa on laskettu vuonna 1967 50cm verran keskikorkeudesta, mikä näkyy yhä paikoin ranta-alueiden profiilissa. Salajärven pinta-ala on 442 ha ja vain pieni osa järven länsireunaa ulottuu suunnittelualueen sisäpuolelle. Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman ruskeaa. Järvi on tyypiltään välillä niukka-/ keskihumuksinen. Hapettomuutta järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevä (Etelä-Savon ELY 2011). Kuhalampi on pieni, hieman rehevöitynyt, noin 31 ha suuruinen lampi Juvan keskustan tuntumassa. Selvitysalue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen alueeseen ja Etelä-Savon eliömaakuntaan. Alueen luonnonympäristössä vallitsevat isovarpu- ja kangasrämeet sekä rämemuuttumat. Kangasmetsiä esiintyy pääasiassa selvitysalueen keskiosan halki kulkevalla luode-kaakko - suuntaisella harjualueella. Metsäalueet ovat enimmäkseen talouskäytössä olevia nuoria tai keski-ikäisiä sekakangasmetsiä. Luonnontilaisempaa puustoa on suunnittelualueen suojelualueilla. Suurin osa suoalueista on ojitettu. Suot ovat pääasiassa mäntyvaltaisia rämeitä sekä rämemuuttumia. Sekapuuna esiintyy yleisesti raudus- ja hieskoivua sekä kangasrämeillä myös kuusta. Laajimmat räme- ja kangasrämealueet levittäytyvät keskustan pohjoispuolella Saariselän ja Itäsuon alueilla sekä Jukajärven eteläpuolisilla Sammalansuon-Paimensuon alueilla. Itäsuon keskiosissa on pääosin ojittamatonta yhdistelmätyypin nevarämettä. Saariselän Suurisuo on turvetuotantoaluetta ja ympäröivät rämealueet ojikkoa. Kuva 8. Saariselän ojikkoa Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 10 (38) Kytöinniemen ja Poikolanniemen alueilla esiintyy ojittamatonta isovarpurämettä. Puusto on pääasiallisesti keski-ikäistä mäntyä ja hieskoivua. Osa Kytöinniemen alueesta on avohakattu. Isovarpurämeillä kasvilajiston kenttäkerroksen muodostavat juolukka, mustikka, suopursu, vaivero sekä vaivaiskoivu. Itäsuon ojittamattomilla nevarämealueilla lajisto on ympäröiviä suoalueita rikkaampaa ja alueilla esiintyvät mm. tupasvilla, tupasluikka, iso- ja pikkukarpalo, suomuurain, variksenmarja, suokukka, juolukka, ruskorahka- ja punarahkasammal. Kuva 9. Suokasvillisuutta Itäsuolla Kuva 10. Kytöinniemen isovarpurämettä Kuopiontien länsipuolella kasvaa varttuneempaa, tuoretta (MT, Myrtillustyyppi) sekä lehtomaista (OMT, Oxalis-Myrtillus-tyyppi) kuusikangasmetsää. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 11 (38) Paikoin metsäkuvioilla esiintyy myös kookasta haapaa ja rauduskoivua. Lehtoniemen alueella on myös kohtalaisesti lahopuuta ja useita suuria kolohaapoja. Lehtomaista kangasta (OMT) esiintyy lisäksi Pattoin perintötilan tuntumassa. Kuva 11. Selvitysalueen länsireunan varttunutta kuusikangasmetsää Mäntyvaltaisia, tuoreita kankaita (MT) esiintyy selvitysalueen itäreunalla, Kivikankaan soranottoalueiden läheisyydessä, Poikolanniemen pohjoisosassa, Keskustan Papinmäellä sekä mm. Ryönänniemen alueella. Ryönänniemen puusto ikärakenteeltaan vaihtelevaa ja varttuneiden kilpikaarnamäntyjen joukossa esiintyy runsaasti nuorta raudus- ja hieskoivua, harmaaleppää sekä pihlajaa. Kenttäkerros on alueella rehevä ja runsaslajinen. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 12 (38) Kuva 12. Ryönänniemen kangasmetsää Kuivahkoa mäntykangasmetsää (VT, Vaccinium-tyyppi) esiintyy selvitysalueella vähän ja metsätyyppi keskittyy erityisesti mäkien ja harjujen rinteille mm. Pappilan Ylämäen eteläosiin ja Hatsolan Kivikkoharjun alueelle. Lehtoa on selvitysalueella vähäisessä määrin Jukajärven rannoilla sekä ojien ja purojen läheisyydessä mm. Taipaleen ja Myllyojan alueilla. Pääasiallisin lehtotyyppi alueella on kostea saniaistyypin (FT, Filices-tyyppi) lehto. Keskustan eteläpuolella Savonlinnantien tuntumassa on pieni tuoreen käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT, Oxalis-Maianthemum-tyyppi) lehtoalue. Selvitysalueen järvenrantojen kasvillisuus on melko tavanomaista. Kytöinniemen pohjois- ja länsirannoilla on leveähkö neva- ja luhtareunus, jonka kasvillisuutta edustavat suomyrtti, karpalo, siniheinä, vehka, ratamosarpio ja järviruoko. Rantavyöhyke on Jukajärven pinnan laskun vuoksi metsänpohjaa selvästi alempana. Kapeahkoja järviruokovyöhykkeitä esiintyy myös muualla Jukajärven lahdelmien pohjukoissa; erityisesti Poikolanniemen edustalla sekä Kuhalammen rannoilla. 4.6 Eläimistö Kuva 13. Jukajärven rantaa Poikolanniemeltä Pattoon perinnekylän alueella on laajoja niittyalueita, joilla havaittiin runsaasti mm. huopakeltanoa, purtojuurta, nurmikaunokkia sekä siankärsämöä. Myös kyläteiden pientareilla esiintyy paikoin monilajista niittykasvillisuutta. Selvitysalueen nisäkäslajiston arvioidaan olevan pääosin tavanomaista talousmetsien sekä kulttuuri- ja peltoalueiden lajistoa. Laajat metsä- ja suoalueet luovat elinympäristön mm. monille riistalajeille. Maastohavaintojen perusteella alueella tavataan ainakin metsäjänistä (NT), oravaa ja hirveä. Metsästäjäin keskusjärjestön (Riistaweb) rekisteritietojen mukaan Juvan riistanhoitoyhdistyksen alueella tavataan myös mm. kanadanmajavaa (Metsästäjäin keskusjärjestö 2011). Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 13 (38) Keskustan varttuneet kuusikangasmetsäalueet luovat ihanteellisen ympäristön liito-oravalle (VU) ja lajia tavattiinkin maastoinventoinneissa monella paikalla. Kuva 14. Sammakko Itäsuon rämealueella. Selvitysalueella ei ole tehty linnustoinventointia. Luontotyyppi-inventointien aikana lintujen pesimäkausi oli jo lopuillaan. Maastohavaintojen ja taustaaineiston perusteella selvitysalueen linnuston arvioidaan kuitenkin olevan melko monipuolista ja Etelä-Savon alueelle tyypillistä metsä-, pelto- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Jukajärvellä tavattiin kuuden kuikan (dir) ryhmä. Järvi on sovelias lajin pesintään. Myös Salajärven Taipaleenlahdella tavattiin kuikkapariskunta. Laulujoutsenpariskunta (dir) havaittiin Jukajärven länsipäässä sekä laulujoutsenpoikue Jukajärven Mustalahdella. Salajärvellä tavattiin härkälintupariskunta sekä yksi nuori härkälintu. Muita selvitysalueella havaittuja vesilintulajeja olivat mm. sinisorsa, telkkä ja rantasipi (NT). Kuva 15. Sinisorsanaaras Jukajärvellä Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 14 (38) Alueen varttuneilla kangasmetsäalueilla tehtiin havaintoja yleisistä metsälintulajeista, joita olivat mm. punarinta, talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, hippiäinen, peukaloinen ja puukiipijä. Petolintulajeista tehtiin vain vähän havaintoja. Myllylahden alueella havaittiin paikallinen hiirihaukka (VU) sekä Lehtisaaren alueella nuolihaukkapoikue. Metsästäjäin keskusjärjestön rekisteritietojen (Riistaweb) mukaan Juvan riistanhoitoyhdistyksen alueella tavataan kaikkia suomessa tavattavia metsäkanalintulajeja: metsoa (dir), teertä (dir), pyytä (dir) ja vähän riekkoa (NT) (Metsästäjäin keskusjärjestö 2011). Maastoinventoinneissa havaittiin ainoastaan teertä ja pyytä, mutta myös riekon esiintyminen selvitysalueen laajoilla rämeseuduilla on todennäköistä. Kuva 16. Neitoperhonen selvitysalueella. 5 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVI- NAISET LAJIT 5.1 Luontodirektiivilajit Liito-orava (Pteromys volans) Luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, vaarantunut laji (VU) Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Vaihtope- Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 15 (38) 5.2 Lintudirektiivilajit siä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta. Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuun vaihteessa. Loppukesällä poikaset ovat jo emonsa näköisiä ja lähes samankokoisia. Toinen poikue syntyy kesäkuulla. Yleensä pesueessa on kaksi tai kolme poikasta, harvoin neljä tai vain yksi. Liito-orava elää noin 3-5 -vuotiaaksi. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia ja elävät samassa metsässä vuosia. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 ha, keskimäärin 8 ha. Naaras liikkuu säännöllisesti pesä- ja ruokailupaikkojen välillä ja voi oleskella suppealla alueella, jopa samassa pesäkolossa, useita vuosia. Koiraan elinpiiri on useita kymmeniä hehtaareja, keskimäärin noin 60 ha. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Pääravintona (noin 80 90 %) liito-oravalla ovat talvisin lepän ja koivun norkot, joita se kerää ja varastoi talveksi koloihin, pönttöihin ja isoille kuusen oksille. Norkkojen puutteessa se syö myös silmuja. Kesäisin ravintona ovat lepän ja haavan lehdet sekä kukat ja marjat. Sille kelpaavat myös koivun kypsyvät siemenet ja vihreät kuusenkävyt, männyn silmut ja kukinnot (Hanski ym. 2001). Liito-oravasta tehtiin havaintoja usealla paikalla eri puolilla selvitysaluetta (liitekartta 1). Eliölajit tietojärjestelmän mukaan liito-oravaa on tavattu Juvan uudelta hautausmaalta sekä Pappilanjoen- ja ylämäen luonnonsuojelualueilta. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ). Suomessa liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). Kuikka (Gavia arctica) Kuikan tyypillisintä pesimäympäristöä ovat kirkasvetiset vesistöt. Laji viihtyy yhtä hyvin sisämaan laajoilla reittivesillä kuin pienemmillä järvilläkin. Useita kuikkia havaittiin Jukajärvellä sekä pariskunta Salajärven Taipaleenlahdella. Alueet ovat ominaisuuksiltaan soveliaita myös lajin pesintään. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on nykyisin koko Suomen pesimälintu, joka kelpuuttaa syrjäisten suojärvien lisäksi elinpaikoikseen myös viljelyseutujen runsaskasviset lintujärvet ja suorantaiset metsäjärvet. Parhaiten laji viihtyy matalilla kortteikkorannoilla. Joutsen on pitkäikäinen lintu, joka alkaa pesiä vasta 4-6 - vuotiaana. Noin 1/3 joutsenkannasta pesii vuosittain. Valtaosa pesimättömistä pareista on nuoria. Selvitysaluella havaittiin laulujoutsenpoikue Jukajärvellä, Kytöinniemen eteläpuolisella Mustalahdella. Teeri (Tetrao tetrix) Lajin suosimia elinympäristöjä ovat metsän ja avomaaston valoisat reunavyöhykkeet soiden laiteilla, peltojen tuntumassa, hakkuuaukeilla ja saarissa. Talviravinnon teeri saa koivikoista. Viimeisen 30 vuoden aikana teerikanta on vähentynyt noin 70 %. Teeri on todennäköisesti alueella yleinen pesimälaji. Laji havaittiin Ryönänniemen eteläkärjessä. Pyy (Bonasa bonasia) Pyy suosii pesimäympäristönään kuusivaltaisia, koivua ja leppää kasvavia sekametsiä. Se suosii etenkin kosteita, suojaa tarjoavia tiheitä kuusisekametsiä ja korpia rannoilla, purojen varsilla, peltojen ja soiden Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 16 (38) laitamilla. Laji on todennäköisesti alueella yleinen pesimälaji. Pyypoikue havaittiin Ryönänniemen eteläkärjessä. Palokärki (Dryocopus martius) Palokärki viihtyy järeäpuisissa männiköissä, sekametsissä, lehdoissakin. Pitkällä aikavälillä laji on taantunut metsätalouden aiheuttamien elinympäristömuutosten vuoksi. Lajista tehtiin havainto Ryönänniemen metsäalueella. 5.3 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Liito-orava (Pteromys volans) (VU) kts. luontodirektiivilajit 5.1 Hiirihaukka (Buteo buteo) (VU) Suomessa hiirihaukka on melko yleinen maan etelä- ja keskiosassa ja meillä pesii noin 3 500-4 500 paria hiirihaukkoja. Laji viihtyy vaihtelevassa maastossa, jossa on sekä aukeita peltoja tai soita että metsää. Hiirihaukan reviiri havaittiin selvitysalueen länsireunalla. 5.4 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) 5.5 Alueellisesti uhanalaiset lajit 5.6 Suomen erityisvastuulajit Metsäjänis (Lepus timidus) Metsäjäniksen Suomen kanta on taantunut. Pääsyynä tähän pidetään lumisen kauden lyhentymistä. Valkoiset metsäjänikset ovat sulan maan aikana alttiita petojen saalistukselle. Lumen puute voi myös vaikeuttaa jänisten yöpymistä lumisuojassa. Metsäjänikselle on haittaa myös rusakosta sekä lajien välisen kilpailun että risteytymisen takia. Laji kuuluu alueen eläimistöön. Rantasipi (Actitis hypoleucos) Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Laji havaittiin eri puolilla selvitysaluetta. Selvitysalueella ei havaittu alueellisesti uhanalaisia lajeja. - liito-orava - rantasipi - telkkä - laulujoutsen 6 LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 suojelualueverkostoon kuuluvia alueita eikä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Alueella sijaitsee kolme yksityistä luonnonsuojelualuetta: Pappilanjoen ja Pappilan Ylämäen luonnonsuojelualueet (YSA060719), Myllyjoen luonnonsuojelualue (YSA065896) sekä Ukonsaaren luonnonsuojelualue (YSA060720). Alueelta ei ole tiedossa tai havaittu luonnonsuojelulain (LSL 29 15) suojeltuja luontotyyppejä. Alueella sijaitsee muutamia maakunnallisesti ja seudullisesti sekä paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Maastoinventoinneissa havaitut luontodirektiivin liitteen IV(a) liito-oravan elinympäristöt (LII 1-LII 6) on rajattu kartalle maastohavaintojen ja karttatarkastelun perusteella tehtyinä tulkintoina. Arvokkaat Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 17 (38) 6.1 Liito-oravan elinalueet luontokohteet sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen alueella on esitetty liitekartassa 1. LII 1. Myllyjoen lehtokorpi (LHO 060212) Pinta-ala: 2,9 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: lehtokorvet (EN) Maankäyttösuositus: s-1 Eläimistö- ja kasvillisuuskohde. Myllyjoen lehtokorven luonnonsuojelualue sijaitsee Myllyjoen alajuoksulla, Juvan keskustan lounaispuolella, Valtatie 5:n varrella. Alueella joen rantametsät ovat pääosin luonnontilaista lehtokorpea, jossa pääpuulaji on varttunut kuusi. Sekapuuna esiintyy runsaasti harmaaleppää, haapaa ja rauduskoivua. Pensaskerroksessa valtalajeja ovat tuomi ja pihlaja. Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. järvikaisla, suoputki, vehka, mustikka, oravanmarja ja nuokkutalvikki. Alueella havaittiin liito-oravan papanoita kolmen kuusen alla valtatie 5:n itäpuolella. Laji elää todennäköisesti koko suojelualueen alueella. Kuva 17. Myllyjoen lehtokorven (LHO 060212) luonnonsuojelualue (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06) Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 18 (38) Kuva 18. Myllyjoen lehtokorpea. LII 2. Sopentien liito-oravametsät Pinta-ala: 4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: s-1 Eläimistökohde. Ydinkeskustassa urheilukentän ja Sopentien väliin jää varttunutta järeää, lehtomaista kuusikangasmetsää (OMT). Alueilla esiintyy runsaasti varttunutta haapaa sekä suuria rauduskoivuja ja mäntyjä. Alueella kulkee kävelytie, jonka ympäristössä havaittiin neljä liito-oravan papanapuuta sekä todennäköinen pesäpuu. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 22. Elinalue jatkuu pohjoiseen Harjutien ja Juvantien väliin jäävälle metsäalueelle, joka on tyypiltään yksipuulajisempaa, varttunutta kuusikkoa. Lehtipuustoa, lähinnä haapaa ja rauduskoivua esiintyy erityisesti alueen pohjois- ja länsireunalla, josta löydettiin liito-oravan papanoita kahden kuusen alta. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 19 (38) Kuva 19. Liito-oravan elinaluetta urheilukentän laidalla. LII 3. Vanhan hautausmaan liito-oravametsä Pinta-ala: 2 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Eläimistökohde. Juvan vanhan hautausmaan alueella sekä hautausmaan välittömässä lähiympäristössä kasvaa runsaasti järeitä kuusia, haapaa sekä rauduskoivua. Alueella havaittiin kolme liito-oravan merkitsemää papanapuita. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 22. LII 4. Uuden hautausmaan liito-oravametsä Pinta-ala: 4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Eläimistökohde. Juvan uuden hautausmaan alueella kasvaa järeitä, yli satavuotiaita kuusia sekä etenkin alueen eteläreunalla varttuneita haapoja. Alueella havaittiin kolme liito-oravien merkitsemää papanapuuta. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 22. Ympäristökeskuksen uhanalaisrekisterin mukaan alueelta on liito-oravahavainto vuodelta 2005. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 20 (38) Kuva 20. Uuden hautausmaan haaparivistö on liito-oravien elinaluetta.. LII 5. Piikkilän liito-oravametsä Pinta-ala: 1,8 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: s-1 Eläimistö- ja kasvillisuuskohde. Juvan keskustan alueella, Savonlinnantien eteläpuolella kulkee varttuneiden kuusten reunustama kujanne kohti Piikkilän tilakeskusta. Alueella havaittiin kolme liito-oravan merkitsemää papanapuuta sekä mahdollinen pesäpuu, jossa oli risupesä. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 22. Elinalueen keskiosissa on tuoretta käenkaali-oravanmarja-tyypin (OMaT) lehtoa. Pääpuulaji lehtoalueella on harmaaleppä. Sekapuuna esiintyy kookasta kuusta sekä rauduskoivua. Pensaskerroksen muodostavat tuomi, pihlaja, punaherukka ja vadelma. Aluetta rajaa eteläpuolelta kiviaita, joka on todennäköisesti tehty Piikkilän alueen pelloilta raivatuista kivistä. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 21 (38) Kuva 21. Tuoretta lehtoa Piikkilän alueella. Kuva 22. Liito-oravan elinalueet LII 2 LII 5 Juvan keskustan alueella (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06) Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 22 (38) LII 6. Pattoin liito-oravametsä Pinta-ala: 7 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: s-1 Eläimistökohde. Pattoin perinnetilan ympäristössä on varttunutta lehtomaista (OMT) kangasmetsää. Alueella on muutamia erittäin järeitä kuusia, runsaasti haapaa, harmaaleppää sekä rauduskoivua. Metsäalue reunustaa laidunalueita. Alueella havaittiin neljä liito-oravan merkitsemää papanapuuta (kuva 23). Tilan pohjois- ja luoteispuolella on laajempi varttunut kuusivaltainen metsäalue. Kuva 23. Pattoin elinalueen (LII 6) sijainti (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06) 6.2 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat alueet 1. Pappilanjoen ja -ylämäen luonnonsuojelualueet (YSA 060719) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: lehtokorvet (EN) Pinta-ala: 7 ha Pappilanjoki virtaa Juvan keskustan Kuhalammelta Jukajärveen. Pappilanjoen luonnonsuojelualueeseen kuuluu Savonlinnantien eteläpuolinen osa jokialueesta. Joen uoma on tältä osin luonnontilainen ja reuna-alueet ovat lehtokorpimaiset. Alueella yleisenä esiintyviä kasvilajeja ovat käenkaali, hiirenporras, punaherukka ja tuomi. Pääpuulaji uoman reunoilla on harmaaleppä. Ympäröivä metsäalue on varttunutta käenkaali-mustikka-tyypin (OMT) lehtomaista Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 23 (38) kuusikangasmetsää. Mustikan ja käenkaalin ympäröivällä metsäalueella esiintyy korpi- ja metsäimarretta sekä vadelmaa. Alue on paikoin hyvin kulunut. Kuva 24. Pappilanjoen kangasmetsäaluetta. Pappilan ylämäki on varttunutta käenkaali-mustikkatyypin (OMT) sekä mustikkatyypin (MT) kangasmetsää. Alueella kasvaa runsaasti varttuneita, kilpikaarnamäntyjä sekä jonkin verran varttuneita kuusia. Lahopuuta on runsaasti. Pappilanjoen ja Pappilan ylämäen luonnonsuojelualueelta on liitooravahavainto vuodelta 2008 (Valtion ympäristöhallinto, Eliölajittietojärjestelmä). Vaikka luontotyyppi-inventointien yhteydessä liito-oravaa ei alueella havaittu, todennäköisesti sekä jokivarsi että Pappilan ylämäki kuuluvat yhä lajin elinalueeseen. Kuva 25. Pappilanjoen ja Pappilan ylämäen luonnonsuojelualueet (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06) Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 24 (38) 2. Ukonsaaren luonnonsuojelualue (YSA 060720) Pinta-ala: 6 ha Ukonsaaren luonnonsuojelualue on pieni, havupuustoinen saari, Juvan keskustan eteläpuolisella Jukajärvellä. 3. Myllyjoen läntinen osuus Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Maankäyttösuositus: MY/VL Myllyjoki lähtee Iso Hirvijärvestä ja kulkee Vehmaan eteläpuolitse laskien vetensä Jukajärveen. Matalan ja virtaamaltaan vaihtelevan joen uoma on pääosin luonnontilainen. Joen alajuoksu on Myllyjoen lehtokorven suojelualuetta, jossa esiintyy mm. liito-oravaa (VU). Lajin esiintyminen myös joen läntisemmällä osuudella on mahdollista, joskaan papanapuita ei maastoinventoinneissa löydetty Valtatie 5:n länsipuolelta. Myllyjoen valuma-alueen pinta-ala on 80 km 2 ja järvisyys 8 %. Joen pituus ja pudotuskorkeus sekä uoman morfologia huomioiden Myllyjoki voisi tarjota järvitaimenen lisääntymisalueen (Hentinen ja Hyytinen 2008). Joessa on myös elinvoimainen ja arvokas rapukanta (Hentinen ja Hyytinen 2008). Kuva 26. Myllyoja (kohde 3) ja Myllyojan lehtokorpi (LKO060212)(vihreä rasteri) sekä Syrjälamminpuro (kohde 5) (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06). Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 25 (38) Kuva 27. Myllyjoki 6.3 Paikallisesti arvokkaat alueet 4. Itäsuon neva- ja rämealueet Pinta-ala: 20 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: lyhytkorsinevat (NT) Maankäyttösuositus: luo/vl Juvan keskustan pohjoispuolella sijaitsee laaja ja pääosin ojitettu Itäsuon neva- ja rämealue. Suon keskiosat jätevedenpuhdistamon pohjois- ja eteläpuolilla ovat yhä ojittamattomia ja yleisilmeeltään edustavia. Suoalueiden keskiosat ovat suotyypiltään pääosin rahkarämettä ja lyhytkorsinevaa. Ympäröivä ojitus on vaikuttanut myös keskiosien vesitalouteen ja alueet ovat muuttumia. Suon reunoilla esiintyy yhdistelmätyypin nevarämettä. Pääpuulaji alueilla on kitukasvuinen mänty, märimmät alueet ovat puuttomia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat tupasluikka, iso- ja pikkukarpalo, variksenmarja, juolukka, suomuurain ja suokukka. Pohjakerroksessa vallitsevat mätäspintojen ruskorahkasammal sekä puna- ja rämerahkasammal. Alueella havaittiin mm. valkohäntäpeuran ja hirven jälkiä. Paikallista lintulajistoa edustivat räkätti- ja punakylkirastas, peippo ja pajulintu. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 26 (38) kuva 28. Itäsuon ojittamattomat kohteet (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06). Kuva 29. Itäsuon nevarämettä. 5. Syrjälamminpuro Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 27 (38) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Maankäyttösuositus: MY Syrjälamminpuro virtaa Syrjälammelta Jukajärveen noin 1,5 km matkan. Pienen puron uoma on ainakin paikoin luonnontilainen. Osin uomaa on ruopattu. Uomaa ympäröivät metsäalueet ovat pääasiassa käsiteltyjä. Varttuneemman metsän alueella, puron alajuoksulla uomaa reunustavat metsäalueet ovat lehtokorpimaisia, pääpuulaji on kuusi. Yleisenä esiintyviä kasvilajeja ovat mm. mesiangervo, hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, vadelma, mustikka ja rentukka. Pensaskerroksen muodostavat tuomi ja pihlaja. Puro muodostaa tärkeän ekologisen käytävän selvitysalueen eteläosiin. Kuva 30. Syrjälamminpuro 6. Pellonpäänlammen korpi Pinta-ala: 3,5 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: ruohokorvet (EN), lehtokorvet (EN) Maankäyttösuositus: MY Taipaleen kylän alueella, Juvan keskustan kaakkoispuolella sijaitsee Pellonpäänlammen ruoho- ja lehtokorpialue. Alue erottuu ympäristöstään rehevyydellään. Pääpuulajeina alueella ovat keski-ikäinen hieskoivu ja haapa. Sekapuuna esiintyy runsaasti harmaaleppää sekä vähän kuusta. Paikoin puuyksilöt ovat varttuneempia. Pensaskerros on runsas ja muodostuu lähinnä pihlajasta, kiiltolehtipajusta, lehtokuusamasta ja tuomesta. Myös vadelma on paikoin runsas. Kenttäkerroksen runsaimpia lajeja ovat mesiangervo ja metsäkorte. Muita lajeja ovat hiirenporras, lillukka, metsäalvejuuri, huopaohdake, suoorvokki, oravanmarja ja suokeltto. Sammalkerros on aukkoinen ja muodostuu lähinnä metsäliekosammalista. Alueella havaittuja lintulajeja olivat mm. tali-, hömö- ja sinitiainen. Alue on todennäköisesti merkittävä pesimäympäristö eri lehtolintulajeille. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 32. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 28 (38) Kuva 31. Lehtokorpea Pellonpään alueella. 7. Koivurinteen saniaislehto Pinta-ala: 1,5 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: luo/my Koivurinteen lehtoalue sijaitsee Taipaleen kylässä. Lounaaseen ja etelään aukeava rinnelehto on tyypiltään kosteaa saniaislehtoa. Pääpuulaji on keskiikäinen/varttunut rauduskoivu. Pensaskerroksessa runsaina esiintyvät pihlaja, tuomi, vadelma, terttuselja ja punaherukka. Kenttäkerroksen valtalaji on hiirenporras. Muita lajeja ovat mm. mustakonnanmarja ja nurmitädyke. Alueella on jonkin verran lahoa maapuuta. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 32. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 29 (38) Kuva 32. Pellonpäänlammen korpi (6) ja Koivurinteen saniaislehto (7). Selvitysalueen rajaus kuvan alalaidassa punaisella (pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro: 579/KP/06). Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 30 (38) Kuva 33. Koivurinteen saniaislehtoa. 7 MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden sijainti on esitetty kuvassa 39. M1. Pattoin perinnetilan alue Pattoin perinnetilan kulttuurimaisema-alue sijoittuu Pattoon kylään selvitysalueen eteläosiin. Pattoin perintötalo on Juvan kunnan ylläpitämä talomuseoalue Ollikkalan kylässä, n. 8 km Juvan kirkolta; valtatielle 5 museosta on matkaa n. 3,5 km (Etelä-Savon paikallismuseot 2011). Alueelle johtaa kivi- ja riukuaitojen reunustama hiekkatie. Pihamaalla avautuvat laajat niitty- ja laidunalueet. Pohjoisreunan metsäalueen puusto on varttunutta ja valoisaa havupuuvaltaista kangasmetsää. Pihapiirissä on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, vanhoja rakennuksia. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 31 (38) Kuva 34. Pattoin perinnetilalle johtava tie M2. Piikkilän järvi- ja viljelymaisema Juvan keskustan eteläpuolella, Savonlinnantieltä etelään avautuu Piikkilän tilan ja Jukajärven suuntaan pelto- ja järvimaisema. Tilalle johtaa varttuneiden kuusten ja kiviaidan reunustama hiekkatiekujanne. Tilakeskuksen ympäristössä on riukuaidoin rajattuja laidunalueita sekä vanha kivinavetta. Kuva 35. Piikkilän tilan kulttuurimaisemaa M3. Pappilan Ylämäki Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 32 (38) Pappilan Ylämäen valoisa harjurinne kohoaa keskustan kaakkoispuolella Pappilan Ylämäen luonnonsuojelualueen tuntumassa. Varttuneiden mäntyjen väleistä pilkottaa näköala Jukajärvelle. Alue on asukkaiden virkistyskäytössä ja harjualueella risteilee useita polkuja. Kuva 36. Pappilan mäntyharjua M4. Ryönänniemi Ryönänniemen maisema-alue sijaitsee noin 1,5 km päässä Juvan keskustan kaakkoispuolella. Niemen alueella on ollut ennen leirintäalue. Rantojen valoisa ja varttunut mäntypuusto, rantakalliot ja Salajärvelle aukeava järvimaisema tekevät alueesta maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Alueella kulkee retkeilyreitti, Gottlundin kierros. Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx

FCG Finnish Consulting Group Oy Keskustan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 33 (38) Kuva 37. Ryönänniemen järvimaisemaa M5. Hiisimäki/Kaihunmäki Hiisimäen Kaihunmäen kulttuurimaisema sijaitsee alle kilometrin päässä keskustan luoteispuolella. Joroistentie kulkee ympäröiviä alueita selvästi korkeammalle Kaihunmäelle, josta avautuvat peltomaisemat Juvantien, Ilokallion ja Hiisimäensuon suuntaan. Kuva 38. Peltomaisemaa Kaihunmäeltä Q:\Oul\P152\_Juvan_keskustan_osayleiskaava\Työaineisto\luontoselvitys\Juvan kunta Luontoselvitys.docx