HOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 433-C7485
|
|
- Minna Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kontiolahden kunta HOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 433-C
2
3 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Maastotyö Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Uhanalaisuusluokitus Maankäyttösuositukset ALUEEN NYKYTILA Alueen luonnonhistoria Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Pohjavesi Pintavedet Kasvillisuus Eläimistö UHANALAISET JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(A) LAJIT LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Kansallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet SUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Vierevänniemen alueen kasvillisuus Hovilan alueen kasvillisuus Vierevänniemen alueen arvokkaat luontokohteet ja uhanalaiset lajit Hovilan alueen arvokkaat luontokohteet Kuvat Suunnittelukeskus Oy Teksti Suunnittelukeskus Oy
4
5 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 Kuopio/J. Kärkkäinen C7485 KONTIOLAHDEN KUNTA HOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 1 JOHDANTO Tämä työ on Kontiolahden kaavoitusta palveleva luontoselvitys. Työn tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitysalueet sijoittuvat Kontiolahden kuntataajaman länsipuolelle (Vierevänniemi) ja eteläpuolelle (Hovila) (kuva 1). Vierevänniemen alueen pinta-ala on noin 66 ha ja Hovilan alueen pinta-ala noin 9 ha. Selvityksen laati Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi FK Jari Kärkkäinen. Kuva 1. Selvitysalueiden sijainti.
6 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Maastotyö 2.2 Lähtöaineisto 2.3 Kohteiden arvottaminen Maastokartoitus suoritettiin Alueet kuvioitiin kasvillisuuden perusteella. Maastossa kohteelta mm. - kirjattiin maiseman peruspiirteet (mm. maa- ja kallioperän rakenne) ja kasvillisuuden yleiskuva sekä eläimistöhavainnot - rajattiin arvokkaat luontokohteet - kohteilta kirjattiin muistiin mm. kohteen luonne, puustorakenne, kasvillisuusja eläimistöhavainnot sekä uhanalaiset lajit Koska maastotyö suoritettiin heinäkuussa, ei alueen linnustosta saatu luotettavaa kuvaa. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: - Antikainen, M., Lyytikäinen, A. ja Pihlaja, J. 2002: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Loppuraportti Joensuun seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut HERTTA -ympäristötietojärjestelmä - Pihlatie, M., Vesajoki, H., Lappalainen, A. ja Hottola, P. 1997: Höytiäinen. - Vesajoki, H. 1978: Höytiäisen kehitys jääkaudesta nykypäivään. Pohjois- Karjalan luonto. - Vesajoki, H. ja Kilpiäinen, A. 1992a: Höytiäisen saaristo. - Vesajoki, H. ja Kilpiäinen, A. 1992b: Kontiolahti Kontioniemi. Luonto Ympäristö maisema. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain
7 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 3 luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet 2.4 Uhanalaisuusluokitus 2.5 Maankäyttösuositukset Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Suosituksissa esitetään mahdolliset rakennusalueet ja luontokohteille maankäyttösuositukset.
8 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 4 3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen luonnonhistoria Noin vuotta sitten ilmasto alkoi nopeasti lämmetä. Mannerjää alkoi sulaa ja vetäytyi Salpausselkien tasalle. Ilmasto kylmeni nopeasti n vuotta sitten, jolloin ns. Bölling-Alleröd interstadiaali päättyi. Jäätikön sulaminen pysähtyi ja kylmä kausi (nuorempi dryas) kesti noin vuotta. Tällöin syntyivät Salpausselät. Ilmasto alkoi lämmetä noin vuotta sitten, jolloin jäätikkö vetäytyi nopeasti Salpausselkien tasalta. Höytiäisen eteläosilta, nykyisen Jaamankankaan linjalta, mannerjäätikkö alkoi vetäytyä runsaat vuotta sitten. Sulamisvesien kuljettamasta ja kasaamasta hiekasta, sorasta ja kivistä syntyivät Jaamankankaan ja Kontioniemen harjumuodostumat. Mannerjäätikön sulava reuna saavutti Höytiäisen pohjoispään noin vuotta sitten. Maankohoamisen seurauksena Höytiäinen kuroutui itsenäiseksi järveksi noin vuotta sitten. Kuroutumisen jälkeen maa kohosi luode - kaakkoissuunnassa siten, että järvialtaan luoteisosassa veden pinta vähitellen aleni. Hitaamman maankohoamisen puolella kaakossa vedenpinta sen sijaan kohosi ja rantaviiva perääntyi. Ennen järvenlaskua veden pinta oli alentunut järven pohjoispäässä 4-5 metriä ja järven eteläpäässä vesi oli noussut noin metriä Jaamankankaan rinteille. Höytiäisen ranta-asukkaat halusivat 1800-luvulla lisämaata Höytiäisen rannoilta järvenlaskun avulla. Samalla järvenlaskulla haluttiin päästä eroon toistuvista tulvista Viinijoella, jonka kautta Höytiäinen laski Viinijärveen. Höytiäisen laskukanavan kaivaminen aloitettiin Elokuussa 1859 murtuivat padot ja Höytiäisen veden pinta laski nopeasti 7,5 m, kunnes kanavan pohjasta paljastui kallio, johon purkaus pysähtyi. Seuraavana vuonna paikalle syntynyttä Puntarikoskea perattiin vielä, jonka takia vedenpinta laski kaikkiaan 9,5 m. Altaan vesimäärästä purkautui yli puolet, noin milj. m³. Höytiäisen pinta-ala pieneni veden pinnan laskun myötä noin kolmanneksella. Maata paljastui kaikkiaan hehtaaria. Höytiäisen vedenpinta aleni hitaasti aina Puntarikosken valjastamiseen saakka (1958). Höytiäisen järvenlasku on vaikuttanut voimakkaasti alueen luontoon. Höytiäisen sekä järvenlaskua edeltänyt että sen jälkeinen kehitys on nähtävissä Kontiolahden Vierevänniemen maaperän rakenteista.
9 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta Kallio- ja maaperä Kuva 2. Höytiäisen vanha ranta Vierevänniemellä. iden kivilaji on hienojakoinen kiilleliuske (kuva 3). Vierevänniemi on mannerjäätikön reunaan kasautunut sora- ja hiekkakerrostumista sekä peittävistä moreenikummuista koostuva muodostumakompleksi, jonka hiekkavaltainen aines on ollut altis rantavoimien kulutukselle. Alueella on eroosioterasseja. Vierevänniemen alueella maaperä on etupäässä moreenia, hiekkaa ja soraa. Häikän pohjukassa on hietamaata. Häikkä on kapea särkkä, joka on syntynyt rantavoimien kasaamista hiekkaaineksista. Vierevänniemen vedenpinnan laskun seurauksena syntyneelle "uudelle maalle" on tyypillistä maaperän huuhtoutuneisuus, mikä ilmenee runsaina lohkareikko-, kivikko- ja hiekkapintoina. Hovilan alueella maaperä on moreenia (kuva 4). Avokalliota on alueen itäosassa.
10 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 6 Kuva 3. Hovilan ja Vierevänniemen alueiden kallioperä on kiillegneissi (sininen rasteri). Kuva 4. Maaperä (pohjamoreeni = vaaleanruskea rasteri; sora = tummanvihreä rasteri; moreenia ja hiekkaa = vihreä viivoitus/vaaleanruskea rasteri; hieta = vaaleanvihreä rasteri).
11 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta Maisema 3.4 Vesiluonto Pohjavesi Vierevänniemi on männiköiden peittämä niemi, jossa paikoin kuusikot ja lehtipuuvaltaiset metsiköt sekä avoimet hiekkakentät tuovat vaihtelevuutta metsämaisemaan. Metsämaisemallisesti ja myös virkistyskäytön kannalta alueen varttuneet männiköt ovat arvokkaita. Ne sijoittuvat vanhan rantaviivan yläpuolelle. Rantametsät ovat vaihtelevan ikäisiä männiköitä. Rantaviivan tuntumassa on vanhempaa puustoa, mutta muualla vesijättömaalla puusto on paikoin nuorta. Maisemaa leimaavat paikoittain jäkälikkökankaat ja lokarevyöt sekä kivikot. Vierevänniemellä risteilee useita teitä ja polkuja. Alueen itäosassa on maisemallisesti merkittävä peltoalue, jonka keskellä on kotiseutukeskus. Vierevänniemen hietikkoranta erottuu hyvin vesimaisemassa. Hovilan alueen maisema on metsäpeitteinen. Metsät ovat varttuneita koivikoita tai kuusikoita. Mäntyvaltaista metsää on vain alueen itälaidalla ja hieman lounaisnurkalla. Idässä alue rajautuu valtatiehen 6 ja lännessä sähkölinjaan. Vierevänniemen alueelle sijoittuu Vierevänniemen pohjavesialue ( ), jonka kokonaispinta-ala on 1,13 km 2 ja muodostumispinta-ala on 0,73 km 2. Pohjavesialueen kokonaisantoisuus on 350 m 3 /d. Vierevänniemen pohjavesialue kuuluu luokkaan 2, veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Kuva 5. Suurin osa Vierevänniemestä on pohjavesialuetta.
12 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta Pintavedet 3.5 Kasvillisuus Vierevänniemi rajautuu Höytiäiseen, joka on Suomen 15. suurin järvi, (283 km 2 ). Höytiäisen veden laatu Kontiolahden puolella on eriomainen. Vierevänniemen selvitysalueen pohjoisosassa on Koivuaholta tuleva puro, joka on perattu. Toinen puro on alueen itäosassa. Puro laskee Häikän itäpuolelta Höytiäiseen ja se alkaa Kotiseutukeskuksen pohjoispuolelta suolta. Hovilan alueen länsiosassa on perattu puro, joka tulee eteläpuolelta. Toinen puro tulee alueelle pohjoispuolen kosteikolta. Purot yhtyvät alueen keskiosassa. Purot ovat pääosin perattuja. Kontiolahti kuuluvat eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen alaalueeseen, ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Vierevänniemen alueella vallitsevana ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät. Höytiäisen vanhan rannan yläpuolella olevat metsät ovat valtaosin kuivahkon puolukkatyypin kankaita, mutta vanhan rannan alapuoliset metsät ovat karuja ja kuivia jäkälätyypin tai kanervatyypin kankaita. Karuilla kankailla kasvillisuuden tunnuslajit ovat variksenmarja, vanamo, puolukka ja poronjäkälät. Vesijättöalueella puusto on erikäistä. Rannan tuntumassa on paksurunkoisia mäntyjä. Vesijättömaalla kulutuskestävyys on hyvin heikko tai erittäin heikko. Kuva 6. Paikoin Vierevänniemellä kasvillisuus on hyvin karua. Hiekkakentän lajistoon kuuluvat metsälauha, tuoksusimake, kangasmaitikka, sianpuolukka sekä hirven- ja poronjäkälät.
13 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 9 Kuva 7. Höytiäisen vanha rantaterassi on hyvin havaittavissa maastossa. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia. Vanhan rannan yläpuolella olevat männiköt ovat varttuneita, ja kuivahkon kankaan lisäksi männiköiden kasvillisuus on paikoin tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kuusivaltaisia metsiä on niukasti (noin 3 ha). Kuusikkokuviota on alueen keskiosassa rinteellä ja alueen kaakkoisosassa. Kasvillisuudeltaan ne ovat tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Alueella on myös muutama taimikkoalue. Kotiseutukeskuksen peltoihin rajautuu siemenpuuhakkuuala ja alueen keskellä on ala, joka on hakattu noin kymmenen vuotta sitten. Lehtokasvillisuutta on vain Häikän puronvarressa ja Kivelän alueella puronvarressa. Lehdot ovat pääasiassa suurruohovaltaisia tai saniaisvaltaisia lehtoja. Lisäksi on tuoretta lehtokasvillisuutta. Ranta- ja vesikasvillisuus on pääosin niukkaa, mutta Häikän pohjukassa on laajahko järvikortevaltainen kasvillisuuskuvio. Se rajautuu rannassa sara- ja metsäluhtaan. Hovilan alueen kasvillisuus on suurelta osin koivuvaltaista tai kuusivaltaista kangasta. Keskiosan koivikko on kasvillisuudeltaan tuoretta ja lehtomaista kangasta, mutta paikoin on myös korpikangasta. Kuusikot keskittyvät alueen länsireunalle ja kaakkoisosaan. Kuusikot ovat tuoreita kankaita. Mäntyvaltaista puolukkatyypin kangasta on alueen itäreunalla. Alueen keskiosassa on ohutturpeinen ja koivuvaltainen korpikuvio, jossa kasvillisuutta leimaa metsäkorte, puolukka, mustikka, korpikastikka ja
14 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta Eläimistö kurjenpolvi. Lisäksi kasvaa paikoin mm. katajaa, rätvänää ja raatetta. Valtaosin kasvillisuutta voi luonnehtia kangaskorveksi ja metsäkortekorveksi. Alueen lounaisnurkalla on kangasräme. Alueen pohjoisosassa on vanha pelto tai niitty, missä kasvillisuus on suurruohojen kuten maitohorsman, vadelman, mesiangervon ja nokkosen luonnehtimaa. Lisäksi ruohojen joukossa kasvaa mm. juolavehnää, nurmilauhaa, koiranheinää ja timoteitä. Hovilan luodenurkalla on lehtivaltainen ja kulttuurivaikutteinen lehtoniitty. Kohde on ollut laidunniittynä, joka on nyt pitkälti metsittynyt ja niityn arvot ovat lähes hävinneet. Kasvillisuus on mesiangervovaltaista lehtoa ja suuruohoniittyä. Vierevänniemen alueen eläimistöstä on niukat tiedot. Alueen eläimistöön kuuluu mm. liito-orava, räkättirastas, pajulintu ja jänis. Samettimuurahaiset ovat tunnusomaisia vesijättömaan hiekkakentillä. Hovilan alueelta ei juuri ole eläimistötietoja. 4 UHANALAISET JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(A) LAJIT Liito-orava (Pteromys volans) Liito-oravan elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut. Lajin luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Liito-oravametsissä puusto on tyypillisesti eri-ikäistä ja latvuskerroksia on useita. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Viime vuosina liito-oravan on todettu elävän myös tasaikäisissä varttuneissa kuusikoissa, mikäli lehtipuuvaltaista ruokailumetsää on vieressä. Liito-oravat pystyvät käyttämään ruokailuun ja liikkumiseen nuoria metsiä sekä siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita. Aikuiset liito-oravat elävät samassa metsässä vuosia. Naarailla elinympäristön suuruus on 1-3 ha, koirailla suurempi. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49 ). Lajin kannan taantumisen syynä ovat metsätalouden aiheuttamat elinympäristömuutokset. Laji on kärsinyt mm. kolopuiden vähenemisestä ja elinympäristöjen pirstoutumisesta. Vuosina tehdyn ympäristöministeriön rahoittaman kartoitustyön mukaan Suomessa elää noin naaraspuolista liito-oravaa. Laji on uhanalainen (vaarantunut). Vierevänniemen alueella on ilmeisesti 2-3 liito-oravan lisääntymisaluetta, jotka muodostavat yhtenäisen liito-oravan elinpiirin. Se muodostuu lisääntymisalueista ja ruokailualueista sekä niiden välisestä mäntyvaltaisesta metsästä. Ruokailualueina toimivat harmaaleppävaltaiset puronvarsimetsät ja notkopaikoissa olevat kosteat juotit. Alueelta löydettiin kymmenen papanapuuta, joista kaksi sijaitsi liito-oravan lisääntymisalueiden ulkopuolella.
15 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 11 5 LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET 5.1 Kansallisesti arvokkaat kohteet 1. Vierevänniemen liito-oravametsä Pinta-ala: 23,0 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Maankäyttösuositus: VL/s (lisääntymisalueet) Alueen keskiosan kuusikkokuvioiden eläimistöön kuuluu liito-orava. Liito-oravan papanapuita todettiin kolmelta kuusikkokuviolta. Lisäksi papanoita löydettiin kahden järeän kuusen alta, jotka sijaitsevat näiden kuusikoiden ulkopuolella. Kuusikot ovat järeäpuustoisia ja luonteeltaan talousmetsiä, joissa on niukasti lehtipuuta. Ruokailuun sopivia alueita on näiden kuusikoiden lähellä. Nuorta lehtipuuta kasvaa erityisesti alueen eteläosan taimikolla ja Vierevänniemen puronvarressa. Lisäksi notkopaikoissa kasvaa runsaasti nuorta harmaaleppää. Kuusikoita ympäröivät mäntyvaltaiset metsät, jossa kasvaa siellä täällä järeitä kuusia. Näistä puista laji löytää suojapaikkoja. Lisääntymisalueiden (kuusikkokuviot) kokonaispinta-ala on 2,2 ha. Kuva 8. Liito-oravan papanakuusi.
16 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta Maakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat kohteet 2. Vierevänniemen lehto Pinta-ala: 6,1 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Maankäyttösuositus: VL/S Vierevänniemen lehtokohde muodostuu puronvarsilehdosta, siihen liittyvästä lehtipuuvaltaisesta lehdosta ja tuoreesta kuusilehdosta. Lisäksi kohteeseen kuuluu Häikän luhtainen ranta ja kortteikko sekä vanha lehtomainen männikkö ja kuusikko. Puronvarressa puusto on lehtipuuvaltaista ja suurelta osin se on nuorta. Puronvarren pohjoisosassa kasvillisuus on saniaisvaltaista lehtoa ja osittain tuoretta lehtoa. Valtalajina on hiirenporras, metsäalvejuuri ja isoalvejuuri. Puron eteläosassa ja keskivaiheella kasvillisuus on suurruohovaltaista lehtoa, missä kasvillisuutta luonnehtivat mesiangervo, nokkonen, hiirenporras, velholehti sekä suokeltto. Ennen rantaa on kapea metsäluhta-tulvametsävyöhyke, joka muuttuu saraluhdan kautta kortteikoksi. Saraluhdan valtalajina on pullosara. Tulvametsän rajalla on rehevää rantalehtoa. Alueellisesti arvokas kohde. Kuva 9. Vierevänniemen lehto on paikoin vaikeakulkuista lehtipuuryteikköä.
17 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 13 Kuva 10. Häikän pohjukan rantalehtoa. Alueen poikki menee luontopolku. 3. Vierevänniemen alue Pinta-ala: 41,0 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Maankäyttösuositus: VL Vierevänniemi on geologisesti arvokas ja alueen luonnolle ovat ominaista äärevät olosuhteet. Vesijättömaa on luonteeltaan hyvin karua, kun taas puronvarressa ja Häikän pohjukassa kasvillisuus on hyvin rehevää. Geologisesti arvokkaimmat osat ovat Höytiäisen vanha ranta ja hietikko sekä maaperägeologinen rakenne. Höytiäisen vanha ranta on syöpynyt reunamuodostuman rinteeseen jyrkäksi 5-8 metrin korkeaksi törmäksi, jonka tyveä reunustaa jään työntämä lohkareiden muodostama lohkarevyö. Sen edustalla on metriä leveä kivikkoterassi. Vierevänniemen hietikko on veden laskun seurauksena paljastunut hiekkakerrostuma (kasautumisterassi). Avointa hiekkakenttää on alueen eteläosassa uimarannan länsipuolella. Vesijättömaalla kasvillisuus on valtaosin karua jäkäläkangasta. Rannan tuntumassa kasvillisuus on hieman rehevämpää. Paikoin rannan tuntumassa on laajoja oravanmarjakasvustoja. Vierevänniemi edustaa alueellisesti arvokasta luontokokonaisuutta.
18 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 14 Kuva 11. Vierevänniemen hietikko. 5.3 Paikallisesti arvokkaat kohteet 4. Kivelän lehto Pinta-ala: 0,1 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Maankäyttösuositus: VL/s Hieman vaatimaton puronvarsilehto. Puro on perattu. Puronvarren kasvillisuutta leimaa karjalanruusu, hiirenporras, käenkaali, suokeltto, vadelma, mesiangervo, nokkonen ja metsäalvejuuri. Puusto on koivuvaltainen. Koivujen joukossa kasvaa tuomea ja harmaaleppää. 5. Hovimäen lehto ja niitty Pinta-ala: 0,3 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Maankäyttösuositus: VL/s Hovilan luodenurkalla on lehtipuuvaltainen ja kulttuurivaikutteinen lehtoniitty. Kohde on ollut laidunniittynä, joka on nyt pitkälti metsittynyt ja niityn arvot ovat lähes hävinneet. Alue on puoliavoin. Niittymäisillä kohdilla kasvillisuus on suurruohovaltaista niittyä ja hieman heinäniittyä. Puronvarressa kasvillisuus on mesiangervovaltaista lehtoa. Kohteen kasvistoon kuuluu mm. hiirenporras, käenkaali, nokkonen, mesiangervo, punaherukka, vadelma ja nurmilauha. Puusto on koivu- ja harmaaleppävaltainen.
19 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 15 Kuva 12. Hovimäen lehto. 6 SUOSITUKSET Vierevänniemen alueelle ei juuri suositeta rakentamista heikon kulutuskestävyyden ja luontoarvojen takia (geologia, liito-orava ja lehtokasvillisuus). Alueella on myös virkistyskäyttömerkitystä. Mahdollisia rakennusalueita on osoitettu vanhan rantaviivan yläpuolelle, missä kasvillisuus on etupäässä kuivahkoa - tuoretta kangasta. Suurelta osin alue toimii parhaiten lähivirkistysalueena. Hovilan alue on valtaosin luonteeltaan tavanomaista kasvillisuutta. Arvokkain luontokohde jää Hovilan asemakaava-alueen ulkopuolelle.
20 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 16 Kuva 13. Vierevänniemen alueen maankäyttösuositus. Kuva 14. Hovilan alueen maankäyttösuositus.
21 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 17 Suunnittelukeskus Oy Hyväksynyt: DI Timo Leskinen Laatinut: FK Jari Kärkkäinen LÄHTEET Antikainen, M., Lyytikäinen, A. ja Pihlaja, J. 2002: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Loppuraportti Joensuun seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut 259. Pihlatie, M., Vesajoki, H., Lappalainen, A. ja Hottola, P. 1997: Höytiäinen. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Vesajoki, H. 1978: Höytiäisen kehitys jääkaudesta nykypäivään. Pohjois-Karjalan luonto. Vesajoki, H. ja Kilpiäinen, A. 1992a: Höytiäisen saaristo. Vesajoki, H. ja Kilpiäinen, A. 1992b: Kontiolahti Kontioniemi. Luonto Ympäristö maisema. Britschgi, R. ja Gustafsson, J. (toim.) 1996: Suomen luokitetut pohjavesialueet. Suomen ympäristö 55. Internet -sivut:
22
23
24
25
26
27
28
29
30
HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotHIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Luonto- ja liito-oravaselvitys 204-D1011 8.9.2008 FCG Planeko Oy Luonto- ja liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402
ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402 21.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 21.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotTikkalan luontoselvitys
Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotRAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
FCG Suunnittelukeskus Oy SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C8916 5.10.2007 FCG Suunnittelukeskus Oy I 5.10.2007 Rajalan teollisuusalueen ak muutos
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS PAKSUNIEMESSÄ. Vastaanottaja Rääkkylän kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys
Vastaanottaja Rääkkylän kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.12.2014 RÄÄKKYLÄN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS PAKSUNIEMESSÄ Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotJAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI
FCG Finnish Consulting Group Oy UPM-Kymmene Oyj JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI Luonto- ja maisemaselvitys 11.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 11.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotStorbötetin tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Storbötetin tuulivoimapuisto Luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20973 Luontoselvitykset 1 (29) Sallinen Paavo Sisällysluettelo
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotVatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2
LisätiedotKAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys
FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014
LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotTAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190
FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
Lisätiedot