MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Jari Ahonen puh. 044 794 2527 e-mail: jari.ahonen@mikkeli.fi 41 RANTAKYLÄN OSAYLEISKAAVAN OSAN MUUTOS TIKKALAN ETELÄINEN TEOLLISUUSALUE SELOSTUS / EHDOTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU 22.7.2011 TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 19.9.2011 74 LAINVOIMAINEN
Suunnittelualueen sijainti kartalla 2
Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa mm. Tikkalan vanhan kaatopaikan alue lähialueineen teollisuusalueeksi, sekä poistaa yleiskaavasta tarpeettomaksi käynyt kaatopaikkavaraus. Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Liito-oravaselvitys (Enviro Oy 2011) (Liite 3). Tikkalan kaatopaikan lopettamissuunnitelman päivitys 2008 ( Rejlers Oy) (Liite 2). Lisäksi kaavatyössä on ollut käytettävissä Mikkelin seudun jätteiden loppusijoittaminen, YVA selostus ja selvitykset (ins.tsto Paavo Ristola Oy 2003 / Ramboll Finland Oy) 1. Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen sisältyy Mikkelin kaupungin kaavoitusohjelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 1) karttaliitteineen postitettiin asianosaisille 28.5.2010, ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä 2.7.2010 mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hankkeen taustoja esiteltiin Rantakylä-talolla pidetyssä asukastilaisuudessa 17.6.2010 (liite 4). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yleisötilaisuudessa useita suullisia mielipiteitä, jotka kirjattiin muistioon. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin 2.12.2010. Saatujen palautteiden ja alueen tulevan käytön perusteella laadittiin 8.3.2011 päivätty yleiskaavaluonnos, jonka suunnitteluperiaatteet tekninen lautakunta 15.3.2011 hyväksyi ja päätti asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville, kuulla lähialueen ja naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita, sekä pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot. Osayleiskaavan muutosluonnos karttaliitteineen postitettiin asianosaisille 4.4.2011, ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä 13.5.2011 mennessä. Lisäksi järjestettiin 18.4.2011 asukastilaisuus Rantakylätalolla (liite 5), jossa esiteltiin kaavahanketta ja 8.3.2011 päivättyä kaavaluonnosta. 1.2 Osayleiskaava Osayleiskaavan muutosalueella on voimassa 6.11.1995 vahvistettu Rantakylän osayleiskaava. (Liite 7). Osayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan muutoksella osoitetaan teollisuusaluetta voimassa olevan osayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle ja poistetaan osayleiskaavasta Tikkalan kaatopaikkavaraus. Yleiskaavassa on osoitettu asumisen reservialuetta Naarankijärven rannalle. Lisärakentaminen toteutetaan asemakaavalla. 1.3 Toteuttaminen Mikkelin kaupungin tulee asemakaavoittaa alue ennen rakennuslupien myöntämistä. Yleiskaavan pohjalta voidaan myöntää toimenpide- ja maisematyölupia kaavan toteuttamista valmisteleville toimenpiteille. 2. Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on suurelta osin maa- ja metsätalousaluetta. Alueen eteläosassa on Mikkelin maalaiskunnan lakkautettu ns. Tikkalan kaatopaikka. Alueelle on tieyhteys VT 5:ltä Tikkalan yksityistietä pitkin. 3
Kaava-alueen rajaus 2.2 Nykyiset toiminnot Alueella on kallionottoa ja kiviaineksen murskausta. Mikkelin Autokuljetus ottaa sopimuksen mukaisesti Mikkelin kaupungin alueelta kallioainesta. Alueen pohjoisosassa on kaksi maatilaa, joiden pellot ovat viljelykäytössä. Pysyviä asuntoja alueella on 5 ja loma-asuntoja on 12. 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne, maisemakuva Kaava-alue on vaihtelevamaastoinen metsäalue. Kalliomäkien väliin jäävät notkelmat ovat paikoin soistuneita. Järvet ja lammet puroineen lisäävät alueen monimuotoisuutta. Kallionoton ja entisen kaatopaikan takia alueen sisäinen maisema on ihmistoiminnan vahvasti muokkaamaa. Toiminnallisuus, nopeat muutokset ja jatkuva keskeneräisyys ovat ympäristölle ominaista. Ympärillä olevat metsät ovat vaihtelevan ikäisiä ja kasvusto on paikoin tiheää. Pohjoisosassa olevat peltoaukeat ovat viljelykäytössä muodostaen kauniin maisema-alueen. 2.3.2 Maaperä ja maastonmuodot Maastomuodoltaan alue on moninainen. Entisen kaatopaikan alue sijoittuu harjanteelle. Maasto laskee pohjoiseen päin Sammallampeen, josta maasto kohoaa maatilojen viljelysmaana pohjoiseen, maatilojen viljelysmaana. 2.3.3 Luonnonolot Alueella on melko tavanomainen seudulle tyypillinen kasvi- ja eläinlajisto. Vaihtelevien maastonmuotojen ja jyrkänteiden takia alueella on kuitenkin myös pienialaisia arvokkaita luontoalueita. 2.3.4 Luonnon monimuotoisuus Kaava-alueen suojaviheralueilla on tehty mm. liito-oravahavaintoja. 4
2.3.5 Pienilmasto Alueen pienilmasto on metsäalueelle tyypillinen pienilmasto lukuun ottamatta kallionottoalueen lähiympäristöä. 2.3.6 Vesistöt ja vesitalous Alue on osa Vuoksen vesistöä. Alueen pintavedet jakaantuvat Naarankiin ja Kallajärveen. Kallajärven vesistö laskee Linnajärven, Pitkäjärven ja Urpolanlammen kautta Saimaan Kaihunlahteen. Naaranki laskee Iso-Vuolingon ja Naistingin kautta Siekkilänjokea - Rokkalanjokea pitkin satamanlahteen. Lakkautetun kaatopaikan pintavedet johdetaan etelässä sijaitsevan Pahalammen suoalueen kautta Kallajärveen laskevaan ojaan. Kaava-alueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. 2.3.7 Maa- ja metsätalous Kaavamuutosalueesta valtaosa on metsätalouskäytössä olevia metsiä. 2.3.8 Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Kaava-alueelta on tehty havaintoja liito-oravasta. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Väestön rakenne ja kehitys Kaava-alueella on pysyviä asukkaita noin 20. Lähijärvien rannoilla on lukuisia loma-asuntoja. 2.4.2 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee etäällä taajama-asutuksesta ja palveluista. Lähin kunnallistekniikka on Vanhan Otavantien varressa Järvi-Suomen portin teollisuusrakennuksen läheisyydessä. 2.4.3 Asuminen Alueella on yksittäisiä 5 vakituisia asuinrakennusta ja 12 lomarakennusta. 5
Nykyinen rakennuskanta. Sinisellä on osoitettu lomarakennukset ja punaisella pysyvän asumisen rakennukset 2.4.4 Palvelut Lähipalvelut ovat Otavassa ja Rantakylässä. 2.4.5 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella ei ole maa- ja metsätalouden lisäksi työpaikkoja. Kallionotto työllistää nykyisellään muutaman henkilön. 2.4.6 Liikenne Alueelle ajetaan Mikkelistä valtatie 5:n kautta Tikkalan yksityistien kautta. Suurin tienkäyttäjä tällä hetkellä Tikkalan yksityistiellä on Mikkelin Autokuljetuksen kiviainesajoliikenne. 2.4.7 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita kohteita. 2.4.8 Muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja. Tikkalantien päässä Oulankijärven eteläpuolella sijaitsevat yli 10 000 vuotta vanhat kirkkokivet. Rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Matkaa kaava-alueelta kirkkokiville on noin 3 kilometriä. 6
2.4.9 Tekninen huolto Alueella ei ole järjestäytynyttä vesihuoltoa. 2.4.10 Erityistoiminnat Alueella tapahtuu kallionottoa ja murskausta. kuva kallionottoalueesta 2.4.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kalliokiviaineksen otosta aiheutuu alueella melua ja pölyämistä. Alueella on maisemoitu Tikkalan kaatopaikka, jonka vesistövaikutuksia seurataan päätöksen mukaisesti. kuva lopetetusta ja maisemoidusta kaatopaikasta Alueella on lopetettu autopurkamo, jonka maaperä on ilmeisesti pilaantunut. 2.4.12 Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalinen ympäristö on tyypillinen haja-alueen asuinympäristö. Alue tarjoaa elämyksiä ja monipuolisen toimintaympäristön monelle vakituiselle asukkaalle ja loma-asukkaille. 7
2.4.13 Maanomistus Kaava-alue on valtaosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Mikkelin kaupungin omistuksessa on Sokkalan tila 491-417-1-870, josta kaava-alueella on noin 60 ha. Mikkelin kaupungin maanomistus 8
2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavan mukaan Tikkala alue on osoitettu työpaikkojen ja palvelujen alueeksi Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta 2.5.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Rantakylän osayleiskaava, jonka Etelä-Savon ympäristökeskus (nykyinen ELY-keskus) on vahvistanut 6.11.1995. (Liite 7). 9
Ote Rantakylän osayleiskaavasta 2.5.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisosassa voimassa olevaan asemakaavaan. 2.5.4 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys. 2.5.5 Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana käytetään maastotietokantaa. 2.5.6 Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. 2.5.7 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Alueella on voimassa seuraavat maa-ainesluvat: Mikkelin Autokuljetuskunta lupa voimassa vuoden 2013 loppuun 2.5.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueen ympäristöön jää 6.11.1995 vahvistettu Rantakylän osayleiskaava. 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Mikkelin kaupungilla on tarve muuttaa vanhentunut kaavamääräys lakkautetun kaatopaikan osalta. Koska alue sijoittuu hyvien tieyhteyksien varrelle, on kaavatyön yhteydessä tarpeen tutkia myös kaatopaikan lähialueen soveltuvuutta teollisuudelle. 10
3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoshanke sisältyy kaupungin kaavoitusohjelmaan. 3.3 Osallistuminen, yhteistyö ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma karttaliitteineen postitettiin asianosaisille 28.5.2010, ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä 2.7.2010 mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hankkeen taustoja esiteltiin Rantakylä-talolla pidetyssä asukastilaisuudessa 17.6.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yleisötilaisuudessa useita suullisia mielipiteitä, jotka kirjattiin muistioon. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin 2.12.2010. Saatujen palautteiden ja alueen tulevan käytön perusteella laadittiin 8.3.2011 päivätty yleiskaavakaavaluonnos, jonka suunnitteluperiaatteet tekninen lautakunta 15.3.2011 hyväksyi ja päätti asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville, kuulla lähialueen ja naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita, sekä pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot. Osayleiskaavan muutosluonnos karttaliitteineen postitettiin asianosaisille 4.4.2011, ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä 13.5.2011 mennessä. Lisäksi järjestettiin 18.4.2011 asukastilaisuus Rantakylätalolla, jossa esiteltiin kaavahanketta ja 8.3.2011 päivättyä kaavaluonnosta. Kaavaluonnoksesta saatiin lähialueen asukkailta mielipiteet ja viranomaisilta lausunnot. Mielipiteet on ja lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa. Liitteenä 6 mielipiteet ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet. 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (tähän kuuluu Saimaa osana Vuoksen vesistöä). 3.4.2 Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 11
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 3.4.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueelle on suunnitelmien mukaan mahdollista toteuttaa työpaikka- ja teollisuustoimintoja, joiden ympäristövaikutukset ympäristöön ovat hallittavissa. 3.4.4 Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on lisätä hyvien liikenneyhteyksien varrelle teollisuusaluetta. Alueen kaavoittamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota, että mahdollisuuksia lähialueen asumiseen ja vapaa-aika-asumiseen ei vaikeuteta. Yleiskaavalla poistetaan Tikkalan kaatopaikka-alueen aluevaraus ja muutetaan ko. alue suojaviheralueeksi. Alueelle rakennettava jätevesiverkko mahdollistaa entisen kaatopaikan suotonvesien pumppaamisen ja käsittelyn Mikkelin jätevesipuhdistamolle. 3.4.5 Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden perusteella alueen lähiasukkaat eivätkä loma-asukkaat vastusta alueen kaavoitusta. Asukkaiden mielestä kaavoituksessa tulee huomioida mm lisääntyvä liikenne Tikkalan yksityistiellä. Lisääntyvä liikenne edellyttää yksityistien parantamista. 4. Osayleiskaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Kaavalla muodostetaan teollisuusaluetta entisen kaatopaikka-alueen ympäristöön. 4.1.1 Mitoitus Kaavaan osoitetulle teollisuusalueelle osoitetaan yhteensä n. 52 ha. Asumiselle on kaavassa esitetty n. 5 ha. Maa- ja metsätalouden aluevaraus on n. 115 ha. Teoreettinen rakennusoikeus on noin 215 000 k-m2, josta teollisuuden osuus on 210 000 k-m2. 4.1.2 Palvelut Teollisuuden sijoittaminen alueella ei lisää muiden palvelujen tarvetta alueella tai lähiympäristössä. Toiminta tukeutuu Otavan ja Rantakylän oleviin palveluihin. 4.1.3 Kaavan sisältöä ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tikkalan uudella teollisuusalueella pyritään vapauttamaan Mikkelin keskustan läheisyydessä olevaa teollisuutta mm. toimisto- ja liiketilaksi. Osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen ja täyttää yleiskaavoitukselle asetetut sisältövaatimukset. 12
4.1.4 Aluevaraukset A 2081 14737 6755 2408 3160 4578 3398 8046 5307 yht. A yht 50470 T 520709 MY 44001 84658 MY yht 128659 EV 399233 M 261506 308566 420498 5544 27777 2389 M yht 1026280 W 23268 52462 238589 W yht 314319 yks tie 16749 LT 4071 yht 2460490 13
4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa on vertailtu kaavan toteuttamisen aiheuttamien muutosten vaikutusta ympäristöön suhteessa tavoitteisiin ja voimassa olevaan osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksiin. Arvioinnissa on tuotu esille myös kielteisiä vaikutuksia niiden vähentämisen keinoja. Arvioinnin tukena on käytetty laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. 4.2.1 Vaikutukset maakäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja virkistykseen Kaava-alueen ympäristö on metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Teollisuuskäyttöön varattu alue on maastonmuodoltaan haastava. Kallion muodot tulee tasata ennen kuin alue soveltuu teollisuusrakennusten sijaintipaikoiksi. Alueen tulevat käyttäjät ovat ensisijaisesti yrityksiä, jotka pystyvät hyödyntämään alueen kallioaineksia. Alue sijaitsee etäällä muusta yhdyskuntarakenteesta, eikä sitä voida pitää todennäköisenä asumisen taajamarakentamisen laajenemisalueena. Kaavalla ei aiheuteta sellaista haittaa olemassa olevalle maankäytölle ja rakentamiselle, että alueiden tai rakennuksien käyttö olisi terveydelle vaarallista tai kiinteistöjen arvo heikkenisi. 4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Teollisuusalueen toteuttaminen luo arviolta 60-80 uutta pysyvää työpaikkaa Tikkalaan. Lisäksi hanke työllistää alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita, kuten kuljetusyrittäjiä. Rakentaminen työllistää rakennusurakoitsijoita ja heidän alihankkijoitaan yli viiden vuoden ajan. Kaavalla ei ole vaikutusta ympäröivään maa- ja metsätalouteen. 4.2.3 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Liikennöinti alueelle tapahtuu VT 5:ltä ja Tikkalan liittymästä lähtevää Tikkalan yksityistietä pitkin. Uuden teollisuusalueen etäisyys valtatiestä on noin 1,5 kilometriä. Teollisuusalueelle tulevasta liikenteestä osa on työpaikkaliikennettä ja osa on raskasta liikennettä. Rakentamiseen tulevaan käyttöön liittyvät kuljetukset lisäävät oleellisesti raskaiden ajoneuvojen määrää. Kaavan vaikutuksia liikenteen määrän kasvuun on vaikea arvioida kokonaisuudessaan. Lisääntyvä liikenteen vuoksi tulee Tikkalan yksityistien ajorataa leventää vähintään seitsemän metriseksi ja molemmin puolin puolentoista metrin pientareet. Tien pysty ja vaakageometriaa tulee parantaa. Lisääntyvä liikenne luo painetta erillisen kevyenliikenteen järjestämiseen Tikkalan yksityistien varteen. Yleiskaavassa on osoitettu myös kevyenliikenteen yhteystarve Kallajärven yksityistielle. 4.2.4 Vaikutukset tekniseen huoltoon Teollisuusalueelle on rakennettava vesi- ja jätevesiverkko, jota voidaan hyödyntää mm. nykyisen asutuksen käyttöön. Kaupungin vesi- ja jätevesiverkko on nykyisellään Vanhan Otavantien varressa. Jätevesiverkkoa voidaan hyödyntää mm. Tikkalan entisen kaatopaikan suotonvesien pumppaamiseen Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. Suotonvesien ohjaaminen jätevedenpuhdistamolle vähentää lopetetun kaatopaikan rasituksia alueen ympäristöön ja lähivesiin. 4.2.5 Vaikutukset maisemaan Tikkalan kallionottoalueen maisema on osittain voimakkaasti ihmisen toiminnan muokkaama. Entinen kaatopaikka-alue on maisemoitu ja on avoin maisematila. Uudella teollisuusalueella maisema muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Alueen yleisilme selkiytyy rakennustoimien valmistuttua ja toimintojen vakiintuessa paikoilleen. Alueen sisäiset kulkuyhteydet on linjattavissa siten, että toiminnat ovat selkeästi hahmotettavissa. 4.2.6 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön tai muinaismuistoihin. 14
4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaavan toteuttaminen aiheuttaa ympäristöhäiriöitä mm. teollisuusalueen rakentamisvaiheessa, koska alueella myös louhitaan ja käsitellään kiviainesta esirakentamisen yhteydessä. Merkittävimmät häiriötekijät ovat melu, pöly, haju, raskas liikenne ja pilaantuneet maat. Yleiskaavan mukainen toiminta on toteutettavissa alueella siten, että ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöiden vähentäminen tai poistaminen voidaan huomioida. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa suuresti toiminnan aiheuttamiin ympäristöhäiriöihin mm. meluavien toimintojen sijoitteluun sekä melulähteiden vaimennustoimenpiteisiin, jos niihin todetaan olevan tarvetta. 4.2.8 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön, ihmisten elinoloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Hankkeella on ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Rakennuspaikkojen viihtyvyydellä on suuri vaikutus sosiaaliseen ympäristöön. Suoria vaikutuksia merkittävämmäksi hankkeessa nousevat mm. liikenteen lisäys Tikkalantiellä. Teollisuustoimintaan osoitetun alueen ympärille on varattu suoja-alueet vähentämään toiminnasta aiheutuvaa melu- yms. haittaa. Kaava on toteutettavissa niin, että siitä ei aiheudu elinolojen laadun eikä terveellisyyden ja turvallisuuden vähenemistä alueella. 4.2.9 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan aluevarauksien toteuttamisen takia alueen puustoa on poistettava rakenteiden tieltä ja maaperää on muokattava ja tämä muuttaa paikoitellen vahvasti alueen nykyistä luonnon tilaa. Kaavan aiheuttama muutos voimassa olevaan yleiskaavan vaikutuksiin on kuitenkin vähäinen. 4.2.10 Vaikutukset, pohjavesiin, vesistöihin ja vesitalouteen Kaava-alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Entisen kaatopaikka vesien keskitetty kerääminen ja poispumppaaminen Mikkelin jätevesipuhdistamolle vähentää ympäristön kuormitusta. 4.2.11 Vaikutukset talouteen Kaavan toteuttaminen teollisuusalueena edellyttää kymmenien miljoonien investointeja. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvan teollisuustoiminnan laajuus huomioon ottaen vaikutuksia yritys- ja kunnallistalouteen voidaan pitää merkittävinä. Kaavalla on positiivisia kunnallistaloudellisia vaikutuksia, kuten yritystoiminnan ja työllisyyden kasvusta johtuvien verotulojen lisääntyminen. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Osayleiskaavassa alueelle osoitetusta maankäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia on arvioitu kohdassa 4.2 Kaavan vaikutukset. 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä 4.5 Nimistö Kaavalla ei muodosteta uutta nimistöä. 5. Osayleiskaavan toteutus 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava-alue toteutuu asemakaavoituksen kautta lähivuosina. Teollisuusalueelle laaditaan asemakaavaa samanaikaisesti yleiskaavatyö kanssa. 15
LIITE 1.2
TIKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET 2010 2011 Markku Nironen 2011
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. LUONNON NYKYTILA... 5 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA MERKITTÄVÄT LAJIESIINTYMÄT...16 4.1 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIT...16 4.2 MUUT ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET...19 5 KIRJALLISUUS...21 Kansi: Sammallammen länsiranta. Raportin valokuvat Markku Nironen. 2
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. 1 JOHDANTO Mikkelin Tikkalan entisen kaatopaikan alueelle tehdään osayleiskaavaa. Kaavoitustyötä varten Mikkelin kaupunki tilasi kesällä 2010 valtatien 5 eteläpuoliselta noin 268 ha alueelta (kuva 1) luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työtä täydennettiin keväällä 2011 tehdyllä liito-oravaselvityksellä. Tikkalan vanhan kaatopaikan ympäristöstä (noin 65 ha) on aiemmin tehty luontoselvitykset Mikkelin jäteaseman ympäristövaikutusten arviointityön yhteydessä vuonna 2002 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2002). Asemakaavatyöt varten tehtiin liito-oravaselvitys noin 55 ha alueelta (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2008). Tässä raportissa esitellään Tikkalan selvitysalueen luonnonolot ja arvokkaat luontokohteet sekä suojeltavien lajien siintymät. Raportissa on käytetty vuoden 2002 ja 2008 selvitysten luonnonolojen kuvauksia, joita on täydennetty vuoden 2010 maastotöissä ja kevään 2011 liito-oravaselvityksessä kertyneillä tiedoilla. Työn on tehnyt FM Markku Nironen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Aiemmat luontoselvitykset Tikkalan alueen luonnonoloja on selvitetty aiemmin Rantakylän osayleiskaavatyön yhteydessä (Nironen ja Suominen 1990) sekä kaatopaikan ympäristöselvityksen ja laajennussuunnitelman yhteydessä (Luontotutkimus Enviro Oy 1991). Tikkalan kaatopaikka-alueelta (noin 65 ha) tehtiin keväällä ja kesällä 2002 linnusto- ja liito-oravaselvitys sekä kasvillisuus- ja luottotyyppiselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2002). Kevään 2002 linnustoselvityksessä todettiin, että lintureviirit sijaitsivat alueella melko tasaisesti, eikä alueelta voitu osoittaa linnustollisesti arvokkaita kohteita. Kevään 2002 liito-oravaselvityksessä löydettiin kahdesta metsiköstä liito-oravan jätöksiä (kts. luku 4.1). Liito-oravien lisäksi selvitysalueelta todettiin kolme arvokasta luontokohdetta (kts. luku 4.2). Keväällä 2008 Tikkalan alueelta (noin 55 ha) tehtiin liito-oravaselvitys. Selvityksessä todettiin yksi liito-oravan asuttama metsä (kts. luku 4.1) 3
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. Kuva 1. Tikkalan selvitysalue. Selvitysalueen raja = musta viiva. Vuoden 2010 luontoselvitys Selvitysalueen luontotiedot tarkistettiin Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluista. Lisäksi käytössä oli Mikkelin kaupungin metsäsuunnitelman kuviotietoja. Maastotyöt kohdennettiin alueille, joita ei ole inventoitu aiempina vuosin. Lisäksi tarkistettiin aiemmissa selvityksissä arvokkaiksi luontokohteiksi todetut 4
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. alueet. Inventoiduilta alueilta tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys heinä elokuussa 2010. Maastotöitä tehtiin yhteensä 4 työpäivää. Samalla selvitettiin vesilain 1 luvun 15a ja 17a :n tarkoittamien kohteiden (suojellut pienvedet), metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin erityisesti suojeltavien, uhanalaisten ja muiden merkittävien lajien mahdollisiin elinympäristöihin sekä uhanalaisiin luontotyyppeihin. Liito-oravaselvitys 2011 Huhti- ja toukokuussa 2011 kaava-alueelle tehtiin liito-oravaselvitys Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Aiempien selvitysten perusteella liito-oravien elinympäristöiksi soveltuvat metsät käveltiin kattavasti läpi ja liito-oravan jätöksiä etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut, kookkaat haavat, lepät ja koivut sekä suuret kuuset. Havaintopaikat ja kohteet paikannettiin GPS-paikantimella (Garmin 60Cx). 3. LUONNON NYKYTILA Tikkalan selvitysalue sijaitsee valtatien 5 eteläpuolella ja on vajaan kilometrin levyinen ja noin 2,8 kilometriä pitkä alue (kuva 1). Kaava-alueen länsiosassa on Pieni-Naaranki ja Naaranki-nimiset järvet, jotka ovat käytännössä samaa järviallasta, sillä niiden välissä on kapeimmillaan 50 metriä levyinen salmi. Selvitysalueella on kaksi lampea, Sammallampi (noin 5,6 ha) ja Hyyrlampi (noin 2,2 ha), sekä entisen kaatopaikan valuvesien tasausaltaaksi aikanaan muutettu Pahnalampi. Kaava-alueen eteläosassa on pieni ja lähes kokonaan umpeenkasvanut suorantainen lampi ja itärajalla soiden ympäröimä Muurainlampi. Kaava-alueen itäraja leikkaa myös Kallaveteen kuuluvan Levälahden itärantaa. Kaava-alueen pohjoisosassa on kaksi tilakeskusta peltoineen. Pieni-Naarankija Naarankijärven rannalla on loma-asutusta. Entisen kaatopaikka-alueen pohjois- ja itäosassa on kallioaineksen ottoalueet. Kaava-alue on jaettu 14 osa-alueeseen (kuvat 2 ja 4), joiden luonnonolot esitellään seuraavassa. Sirkolan ja Kuuselan tilakeskusta ja rakennettuja alueita sekä peltoja ei inventoitu tarkemmin, joten niistä ei ole osa-aluekuvausta. 1. Kaava-alueen pohjoisosa Tikkalantieltä itään aina kaava-alueen itärajalle saakka on pääosin metsää. Tikkalantien ja pellon välinen metsä on mustikkatyypin nuorta varttuvaa kuusikkoa. Kasvillisuus on tavanomaista lajistoa, mm. mustikka, metsäalvejuuri, metsätähti ja käenkaali. Sähkölinjan itäpuolella on jyrkkärinteinen kalliokumpare, jonka puustossa on varttuneita mäntyjä ja alikasvoksena nuorta kuusta. Kallion laella on mustikkatyypin kasvillisuutta, mm. yövilkkaa. Pellon reunalla on kalliopaljastuma ja vanha kiviaita. Pellon reunalla on mm. raitoja, puumaisia pihlajia, katajia sekä 5
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. vanhoja koivuja. Valtatien liittymän lähellä on nuorta metsää. Kalliokumpareelta itään on laajalti nuorta metsää ja taimikkoa. Osa-alueen pohjoisosa ja Sirkolan pelloilta itään metsät ovat mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin nuoria ja varttuvia metsiä. Pohjoisosassa on myös mustikkatyypin varttunutta männikköä. Osa-alueen itäosassa on leveä oja. Ojan länsipuolella on pensoittunut ja puustoutunut entinen pelto. Valtatien eteläpuolella oleva kapea ja pienialainen suo on ojitettu ja se on turvekangasta. 6
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. Kuva 2. Tikkalan selvitysalueen pohjoisosa. Osa-alueiden rajat = sininen viiva. Liito-oravan jätöshavainto = punainen neliö. 2. Tikkalantien ja Pieni-Naarankijärven välisellä alueella on kaksi taloa pihapiireineen. Pihojen välinen metsä on mustikkatyypin varttuvaa varttunutta kuusi-koivusekametsää. Kasvillisuudessa on tavanomaista mustikkatyypin lajistoa. Alarinteellä on korpirahkasammallaikkuja ja metsäkortetta. Pieni- Naarangin rantapuustossa on mäntyä, kuusta, koivua ja tervaleppää. Rantametsä on osin soistunutta tuoretta kangasta, ja kasvilajistossa on mm. pallosaraa ja metsäkortetta. Rannassa on kapealti tavanomaista rantakasvillisuutta, mm. jouhisaraa, suopursua, paatsamaa ja suomyrttiä. Rannan edustalla kasvaa kapealti järviruokoa, jouhi- ja pullosaraa, järvikortetta ja hieman kauempana ulpukkaa. Eteläosan piha-alueen pohjoispuolella on pienialainen järviruokoluhta jota on kaivettu. Kasvillisuudessa on järviruo on lisäksi mm. suopursua, suomyrttiä, kurjenjalkaa, jouhisaraa, okarahkasammalta ja suoputkea. Tikkalantien länsipuolella on kallion lakiosassa pieni pelto. Kallion länsirinne on jyrkänteinen. Kallion pohjoisosassa on seinäsammal- ja jäkälävaltaista kalliokasvillisuutta ja rinteellä vanhoja kalliomäntyjä. Pellon eteläpuolella on mustikkatyypin sekametsää. Puustossa on myös haapaa. Jyrkänteen alla on mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Puustossa on nuoria varttuneita haapoja. Rannassa on noin viisi metriä leveä suomyrttivaltainen rantaluhta. Osa-alueen pohjoisosan rantalajiston lisäksi luhdalla kasvaa mm. keltakurjenmiekkaa, ranta-alpia, kurjenjalkaa, viitakastikkaa ja vehkaa. Osa-alueen eteläosassa on sähkölinja. Sähkölinjan ja rannan välinen niemi on puolukkatyypin ja kangasrämeen varttunutta männikköä. Kasvillisuudessa on mm. juolukkaa ja suopursua. Sähkölinjan ja etelärajalla olevan mökkitien välinen metsä on ylärinteellä nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Alarinteellä on käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Painanteissa kasvaa korpirahkasammallaikkuja, hiirenporrasta ja korpi-imarretta, mutta varsinaista saniaislehtoa ei ole rajattavissa. 3. Tikkalantien ja järven välisen alueen pohjois- ja etelärajoina ovat mökkitiet. Rannassa on neljä loma-asuntoa pihapiireineen. Pieni-Naarangin ja Naarangin välissä on kapeimmillaan noin 50 metriä leveä salmi. Rantakasvillisuus on melko niukkaa ja lajisto tavanomaista, mm. suomyrttiä, siniheinää ja suoputkea. Osa-alueella on useita jyrkänteisiä kallioita. Lähellä Tikkalantietä, ja osin piha-alueeseen rajoittuvan kallion lakiosassa on metsälauhavaltaista kasvillisuutta. Lakiosassa kasvaa varttuvia mäntyjä, katajaa ja pihlajaa. Kallion itäpuolella ja piha-alueen rajalla on puustossa varttuneita kuusia ja koivuja sekä nuorta haapaa, raitaa ja puumaisia pihlajia. Osa-alueen pohjoisosan jyrkkärinteisen kallion juurella on mökkitie ja sähkölinja. Kallion rinteet on pääosin puolukka- ja mustikkatyypin kasvillisuutta ja puustossa on varttuneita mäntyjä. Pohjoisrinteellä on kangasrahkasammallaikkuja. Kallion lakialueen eteläosa on kanervatyypin nuorta männikköä. Kallion länsi- ja itä- 7
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. rinteellä on mustikkatyypin varttuvaa kuusikkoa. Länsijyrkänteellä kasvaa vanhoja mäntyjä. Metsäalueen keskellä on pohjois-eteläsuuntainen kapea suo. Suon pohjoisreunalla on mökkitie ja pohjoisosan läpi menee sähkölinja. Sähkölinjan molemmin puolin suo on nevarämettä, jossa kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja sekä mm. jouhi- ja pullosaraa, raatetta, terttualpia, suomyrttiä, jouhivihvilää ja vaiveroa. Alueelta on mahdollisesti otettu aikoinaan turvetta. Nevarämeen eteläpuolella on pieni alue nuorta kuusta kasvavaa kangaskorpea. Tästä etelään on pienialainen saraneva, jossa kasvaa pullosaraa, raatetta, isokarpaloa, kurjenjalkaa ja reunoilla vaiveroa, juolukkaa, suomyrttiä. Neva-alueelta etelään on varttunutta mäntyä kasvava isovarpuräme, jossa vallitsee suopursu, vaivero, juolukka ja lakka. Suon eteläosassa on harvennetun männikön alla tiheä vesakko sekä nuorta mäntyä ja koivua. Suon länsipuolella on mustikkatyypin varttunutta mänty-kuusisekametsää. Kasvillisuus on metsäkastikka- ja mustikkavaltaista. Lähellä suota kasvavan varttuneen haavan tyvellä oli liito-oravan jätöksiä (kts. luku 4.1). Suon länsipuolella olevan kallion jyrkkä länsirinne ulottuu lähelle rantaa. Kallion korkeimmalla kohdalla on vanhoja kalliomäntyjä sekä poronjäkäläsammalvaltaista kasvillisuutta (kuva 3). Kallion pohjoispuolella olevan matalan kallion laella on puolukkatyypin kasvillisuutta ja reunoilla kasvaa nuorta haapaa. Osa-alueen keskellä on laajahko nuorta metsää kasvava alue. Nuoren metsän ja pellon välissä on mustikkatyypin varttunut kuusikko. Osa-alueen eteläosassa, lähellä Tikkalantietä on myös varttunutta mustikkatyypin männikköä. Osa-alueen eteläosassa on kaksi pientä kalliota ja niiden tyvellä kesämökit. Kalliokasvillisuus on pikkukallioille tyypillistä kangasmetsälajistoa sekä poronjäkälä- ja sammallaikkuja. Kuva 3. Naarangin ja Pikku-Naarangin välisen salmen kallion lakea. 8
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. 4. Tikkalantien ja Naarankijärven välinen metsäalueen keskellä oleva kallio kohoaa noin 30 metriä Naarankijärveä korkeammalle. Kallioalueen itäosassa Tikkalantien lähellä on masto, jonka ympärillä on nuorta metsää. Osaalueen etelärajana olevalta Tikkalantieltä erkanee mökkitie pohjoiseen. Rannalla on neljä kesämökkiä. Osa-alueen pohjoisosassa on ojitettu, ohutturpeinen suo. Suo on muuttumaa turvekangasta ja siinä kasvaa mm. maariankämmekkää, suopursua, lakkaa, raatetta, pullosaraa ja rätvänää. Puusto on nuorta mäntyä ja koivua. Osa-alueen pohjoisosan metsä on pääosin mustikkatyypin varttuvaa varttunutta kuusikkoa, jossa sekapuina kasvaa mäntyä ja vähän koivua. Kasvillisuudessa on tavanomaista kangasmetsälajistoa, mm. mustikkaa, metsälauhaa, metsätähteä, metsäalvejuurta ja vanamoa, sekä paikoin korpirahkasammallaikkuja. Kallioalueen lakiosat ja rinteet ovat taimikkoa nuorta metsää. Länsijyrkänteen reunalla on vanhoja mäntyjä. Kalliokasvillisuudessa on tavanomaisia lajeja mm. kallioimarretta. Kalliojyrkänteen länsipuolen metsä on mustikkatyypin ja käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusimäntysekametsää. Kalliorinteellä on kaksi vanhaa haapaa, vanhoja raitoja ja isoja katajia. Kallioalueen eteläosasta länteen on notkelma, jonka pohjalla on kausikuiva purouoma. Uoman varrella kasvaa tavanomaisen mustikkatyypin lajiston lisäksi okarahkasammalta, hiirenporrasta ja suo-orvokkia. Saniaislehdon kasvillisuus ei ole yhtenäinen, joten sitä ei ole rajattu erityiskohteeksi. Osa-alueen pohjoisosassa on kallioiden välinen rinne rantaan. Rinne on mustikkatyypin varttunutta mänty-kuusisekametsää. Rinteessä on pieni alue saniaislehtoa/saniaislehtokorpea, jossa kasvaa isoalvejuurta, hiirenporrasta ja metsäimarretta, korpirahkasammalta, korpikarhunsammalta ja rantaalpia. Mökkitien ja rannan välissä on rantakallio, jonka laella kasvaa nuorta mäntyä ja koivua. Osa-alueen eteläosassa on nuorta metsää - taimikkoa. Kallion etelärinteeltä on otettu maa-aineksia. Mökkitien ja rannan välissä on avohakkuu ja varttuvaa kuusikkoa. Rannat mökkirantojen välissä on pääosin moreenirantoja ja paikoin kalliorantaa. Rantakasvillisuutta on vähän, mm. suomyrttiä, kurjenjalkaa, rantaalpia ja siniheinää. Vedessä kasvaa harvakseen järviruokoa. 5. Tikkalantien itäpuolella, entiselle kaatopaikalle vievältä tieltä pohjoiseen on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Puustoa on harvennettu ja lehtipuustoa on niukasti. Kasvillisuudessa on tavanomaista tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajistoa. Notkelman pohjalla oleva korpi on ojitettu. Ojan reunalla on kolohaapa, jonka tyveltä on aiemmin löydetty liito-oravan jätöksiä (kts. luku 4.1). Kuusikon pohjoispuolella on pelto. Pellon ja Tikkalantien välinen metsä ja pellon pohjoispuolinen metsä on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin harvennettua varttuvaa kuusikkoa. Lammen lähellä kasvaa myös varttuneita kuusia ja mäntyjä. Rinteen alaosa on paikoin soistunutta. Kuusikosta pohjoiseen on kapeita entisiä peltosarkoja. Ojien varsille on noussut lehtipuustoa ja pensaikkoa. Kasvillisuudessa vallitsee entisille pelloilla tyypilliset suurruohot, mm. mesiangervo, nokkonen, vadelma, maitohorsma, huopa- 9
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. ohdake ja nurmilauha. Osa-alueen pohjoisosassa on pääosin nuorta varttuvaa lehtipuuvaltaista metsää sekä nuorta mänty-koivu sekametsää. Kasvillisuus on entisille laitumille tyypillisesti rehevää, lähinnä lehtomaisen kankaan tavanomaista lajistoa. Paikoin on suurruohoista kasvillisuutta mm. vadelmaa, mesiangervoa, ojakellukkaa, metsäkortetta sekä suo- ja huopaohdaketta. Puuston alla on runsaasti lehtipuuvesaa, pihlajaa ja paikoin paatsamaa ja muutama koiranheisi. 6. Sammallampea reunustaa 2 10 metriä leveä luhtareunus, jossa kasvillisuus on järviruokoluhtaa ja luhtanevaa (kts. kansikuva). Luhtakasvillisuudessa on tavanomaista lajistoa, mm. vehkaa, pullo- ja jouhisaraa, kurjenjalkaa, suoputkea, isokarpaloa, pyöreälehtikihokkia, luhtarölliä, luhtavuohennokkaa, rantakortetta, hapra-, oka- ja rämerahkasammalta sekä rantapuuston alla mm. suopursua, vaiveroa, juolukkaa ja suomyrttiä. Vedessä kasvaa mm. rantapalpakkoa ja ulpukkaa. Sammallammen länsipuolen rantametsä on osin tulvanalaista, osin soistunutta lehtomaisen kankaan ja suurruoholehdon välimuotoa. Sammallammen pohjoisosan niemessä on kaksi matalaa mäkeä. Niemi on mustikkatyypin varttuvaa mäntyvaltaista sekametsää. Rannan tuntumassa on varttuvia hieskoivuja ja nimessä muutama vanha rauduskoivu. Kasvillisuus on tavanomaista mm. lillukkaa. mustikkaa ja metsäkastikkaa. Kallajärventien ja Sammallammen välissä on kaksi kalliota, joissa on länsijyrkänne. Kallioiden välinen metsä, rantaan saakka on mustikkatyypin yli 100-vuotiasta kuusi-mäntysekametsää. Moottorikelkkareitiltä etelään tienvarren metsä on varttunutta mustikkatyypin kuusikkoa. Pienen ja jyrkkärinteisen kalliomäen rinteellä on varttuvaa haapaa ja laella puolukkatyypin varttuvaa männikköä. Kallion pohjoispuolella on nuorta kuusikkoa. Eteläisemmän kallion matalahko jyrkänne jyrkkä rinne on noin 150 metriä pitkä. Kallion ja rannan välissä sekä kallion lounaispuolella on tuoreen kankaan yli 100-vuotiasta männikköä. Kallion ja rannan välissä kasvaa myös nuorta varttuvaa koivua ja nuorta tervaleppää ja pihlajaa. Kallion laki on kanerva- ja puolukkatyypin varttuvaa kalliomännikköä. Kalliolla ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa kalliokasvillisuutta. Kallion länsipuolella olevan lahden pohjukassa on kapealti kangasrämettä ja pienialainen luhtaneva. Etelästä tulee oja lahden pohjukkaan. Ojasta länteen on käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa ja niemen kallioisen harjanteen laella puolukkatyypin nuorta männikköä. Katajaa on runsaasti. Kallioharjanteelta lounaaseen Sammallammen laskevan rinteen metsä on mustikkatyypin varttunutta mänty-kuusisekametsää 7. Kallajärventien itäpuolella on varttunutta kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuina mäntyä ja muutama varttunut haapa. Kuusikosta pohjoiseen tien ja rannan välissä on nuorta männikköä ja taimikkoa. Leväänlahden lounaisosaan tulee oja. Ojasta pohjoiseen on pienehkö rantaluhta, jossa kasvaa mm. suomyrttiä, pullo- ja jouhisaraa, kurjenjalkaa, isokarpaloa, luhtavilla ja raatetta. Luhdan reunalla ja siitä pohjoiseen rannassa on pullo- ja jouhisaravaltainen reunus. 10
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. 8. Osa-alueen pohjoisosassa on entinen metalliromuvarasto, entisen kaatopaikan pohjois- ja itäpuolella on kallion louhinta-alue ja kalliomurskeen välivarastointia, vanhan kaatopaikan eteläpuolella on kaatopaikan puhdistusallas. Entisen romuvaraston alueen reunalla on osin pystyssä oleva aita. Aidan sisäpuolella on romua ja varastorakennuksen jäänteitä. Alueella on vesakkoa ja nuorta koivua ja haapaa. Kasvillisuudessa on yleistä joutomaalajistoa. Maalla peitetyn kaatopaikan reuna-alueilla on nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Vanhan kaatopaikan eteläpuolen suosta ja suoreunaisesta lammesta (Pahalampi) on tehty kaatopaikkavesien puhdistusallas. Altaan reunoilla on vaihtelevasti pajuluhtaa ja luhtanevaa sekä keskellä nevarämettä ja isovarpurämettä. Kasvillisuudessa on tavanomaisia soiden ja rantojen lajeja kuten jouhi- ja pullosaraa, kurjenjalkaa, jouhivihvilää, ranta-alpia ja vaiveroa. Altaiden reunoilla kasvaa vähän leveäosmankäämiä. Altaat päättyvät pohjoisessa penkereeseen, josta vedet jatkavat ojaa myöten pohjoiseen päätyen Kallajärven Leväänlahteen. 11
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. Kuva 4. Tikkalan selvitysalueen eteläosa. Osa-alueiden rajat = sininen viiva. Liito-oravan jätöshavainto = punainen neliö. Arvokas luontokohde = vaalean vihreä viiva. 9. Osa-alueeksi on rajattu kaatopaikka-alueen länsipuolinen alue. Vanhan kaatopaikan kohdalla kalliot kohoavat enimmillään hieman yli 20 metriä Naarankia korkeammalle. Osa-alueen metsät ovat pääosin taimikkoa ja vesakkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Metsien kasvillisuus vaihtelee kalliolakien 12
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. kanerva- ja puolukkatyypistä rehevämpään käenkaali-mustikkatyyppiin. Pohjoisosassa on nuorta varttuvaa kuusivaltaista metsää ja pienen mäen laella nuorta männikköä. Ojitukset, hakkuut ja ajourat ovat vaikuttaneet kallioalueiden välissä oleviin pienialaisiin soihin kuivattamalla niitä. Suot ovat mustikkaturvekangasta tai korpimuuttumia. Kasvillisuudessa on mm. tähtisaraa ja maariankämmekkää. Osa-alueen pohjoisosassa, kaatopaikkaalueelle menevän tien vieressä oleva suopainanteessa puusto on osin kuollut. Kasvillisuus on sararämemuuttumaa, jossa kasvaa mäntyä, koivua, virpapajua, viitakastikkaa, juolukkaa, pullosaraa, terttualpia ja tupasvillaa. Korpikarhunsammalta on laajahkoina kasvustoina. 10. Hyyrlampi on rakentamaton noin 400 metriä pitkä ja 50 metriä kapea järvi (kuva 5). Hyyrlammen lasku-uoma on perattu ja se lähtee pohjoisrannasta päätyen Sammallampeen. Hyyrlammen rannalla on kapealti järviruokoa ja järviruokovaltaista luhtaa. Länsirannalla on paikoin niukasti rantakasvillisuutta. Rantaluhdalla kasvaa mm. vaiveroa, suomyrttiä, jouhi- ja pullosaraa, siniheinää, raatetta, suoputki, kurjenjalkaa ja isokarpaloa. Ulpukka kasvaa 3 10 metrin levyinen vyöhyke. Rantapuusto on koivu- ja tervaleppävaltaista ja pensaina kasvaa mm. pajuja ja paatsamaa. Hyyrlammen pohjoisrannassa on kapealti lehtipuustoa ja sen pohjoispuolella peltoa. Itärannan metsä on pääosin yli satavuotiasta männikköä. Kasvillisuus on pääosin mustikkatyyppiä. Rannan läheisyydessä kasvillisuuteen tulee melko runsaasti juolukkaa ja suopursua. Kallion laella kasvillisuus on puolukka- ja kanervatyyppiä. Kalliopaljastumat ovat pienialaisia. Hyyrlammen länsipuolen metsä on käenkaali-mustikkatyyppiä ja osin tuoretta lehtoa. Kasvillisuus on puuston harvennuksen jäljiltä heinävaltaista. Lajistossa on tavanomaisia lajeja mm. nurmilauhaa, vadelmaa, sananjalkaa, metsäkastikkaa, mesiangervoa, vadelmaa ja kieloa. Puustossa on nuoria varttuneita koivuja, mäntyjä, harmaaleppää ja kuusta sekä paikoin puumaisia pihlajia ja raitaa. Kuva 5. Hyyrlampi. 13
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. 11. Osa-alueen pohjoisosassa on kolme pientä peltoa. Tikkalantien on osin aivan Naarangin rannassa. Pohjoisosassa tien ja rannan väli on rakennettu. Hyyrlammen ja Naarangin välisen kallion lakiosan pohjoisosassa on kaksi omakotitaloa pihapiireineen. Naarangin eteläisen lahden rantamatala on hiekkapohjainen. Vedessä kasvaa harvakseen järviruokoa, järvikaislaa, järvikortetta ja rannassa mm. jouhivihvilää ja suoputkea, ranta-alpia ja paatsamaa. Lahdenpohjukasta pohjoiseen Naarangin rannassa on melko niukasti rantakasvillisuutta. Osa-alueen metsät ovat laajalti taimikoita tai nuoria talousmetsiä (kuva 6). Seuraavassa kuvataan varttunutta puustoa kasvavat metsiköt. Rannasta etelään, Tikkalantien ja rannan välinen metsä on entistä laidunta, jonka kasvillisuudessa on mustikkatyypin ja käenkaali-mustikkatyypin tavanomaista lajistoa. Puusto on varttuvaa koivua, mäntyä sekä paikoin kuusta, harmaaleppää ja raitaa Hyyrlammen länsipuolisen kalliomäen ylärinne ja laki on mustikkatyypin varttuvaa mänty-koivusekametsää. Kasvillisuudessa on kieloa, lillukaa, metsäkastikkaa, ahomansikkaa ja paimenmataraa. Aukkopaikassa kasvoi ukontulikukkaa. Puustossa on vanhoja koivuja ja rinteessä kiviaita. Rinne aina Hyyrlammen rantaan saakka on ollut aikoinaan laitumena. Kallion länsirinteellä on jyrkänne. Jyrkänteen ja Tikkalantien välissä on varttuvaa puustoa ja jyrkänteellä vanhoja mäntyjä. Kalliolla ei erityistä kalliokasvillisuutta. Hyyrlammen eteläpuolella on ojitettu korpi mustikkatyypin metsä. Puusto on varttunutta männikköä ja mänty-kuusisekametsää. Ojitetun alueen itäreunalla on pieni kallio, jonka länsi- ja itäsivuilla on jyrkänteet. Kallion laella on puolukkatyypin kasvillisuutta ja puusto varttunutta mäntyä. Länsijyrkänteen alla on mustikkatyypin varttuvaa sekametsää. Jyrkänteestä etelään, rinteessä on kolohaapa. Kallion itäpuolella, rinteessä on varttuvaa mustikkatyypin kuusikkoa ja kalliosta koilliseen ojitettu suo, joka on nykyisin varttunutta mäntyä, kuusta ja hieskoivua kasvava turvekangas. Kallion eteläpuolella on mustikkatyypin varttunut männikkö ja tilanrajan itäpuolella nuori männikkö. Laajojen kallioalueiden välinen notkelma on ojitettu ja nykyisin turvekangasta. Harvennetun puuston alla on tiheä vesakko. Ojitetun alueen reunametsissä on muutama haapa. 14
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. Kuva 6. Hyyrlammen eteläpuolella olevaa metsää. 12. Osa-alueena on laaja kallio- ja metsäalue. Pääosa metsistä on nuoria talousmetsiä ja taimikoita. Entisen romuvaraston pohjoispuolella on nuorta mustikkatyypin kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuina haapaa ja koivua. Pienen kallion lakiosa on nuorta mänty-kuusisekametsää. Kallion koillispuolella on taimikkoa. Entisestä romuvarastosta noin 100 metriä itään on pohjois-eteläsuuntainen kallioharjanne. Kallioharjanteen länsirinteellä on varttunutta puustoa mm. vanha haapa. Kallion lakiosat on nuorta puolukka- ja mustikkatyypin sekametsää. Kallion itärinteellä on jyrkänne, joka on korkeimmillaan noin 8 10 metriä. Jyrkänteen ja taimikon välissä sekä jyrkänteeltä etelään on varttunutta käenkaali-mustikkatyypin ja mustikkatyypin kuusivaltaista metsää. Muutamin paikoin kasvaa varttuneita haapoja, puumaisia pihlajia sekä noin 3 metriä korkea metsälehmus. Sammallammen itäpuolinen metsä on mustikkatyypin varttunutta mänty- ja kuusivaltaista metsää. 13. Osa-alueeksi on rajattu kallioalueiden välisiin kapeisiin painanteisiin syntyneet suot. Suot on ojitettu ja ne ovat pääosin turvekankaita tai eri korpityyppien muuttumia. Kaatopaikan suotovedet virtaavat osa-alueen kautta. Osa-alueen eteläosassa suotovesien ravinteet ja kaatopaikan läheisyys ovat vaikuttaneet kasvillisuuteen. Ojan varrella ja kosteimmilla kohdilla kasvaa mm. rentukkaa ja mesiangervoa. Puusto on nuorta ja lehtipuuvaltaista, mm. koivua, harmaaleppää, haapaa ja raitaa. Hieman pohjoisempana puustossa on myös nuorta kuusta ja mäntyä. Tuulen kaatamat rydöt vaikeuttavat liikkumista. Rinteellä kasvillisuus on metsäkastikkavaltaista käenkaalimustikkatyyppiä. Osa-alueen koillisosan ojitetut suot ovat hakattu tai ne ovat taimikoiden keskellä. 15
Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011. 14. Selvitysalueen itä- ja kaakkoisosassa on laaja kallio- ja metsäalue. Kallioiden lakiosissa on kalliopaljastumia, joiden kasvillisuus on karua jäkälä-, seinäsammal- ja kanervavaltaista. Kallioiden itä- ja länsireunoilla on jyrkänteitä. Pääosa metsistä on taimikkoina tai nuoria mustikka- ja puolukkatyypin männiköitä tai sekametsiä. Muutamin paikoin on jäljellä varttunutta puustoa kasvavia kuvioita. Muurainlammesta etelään Kallajärventien länsipuolella on jyrkkä rinne ja siitä länteen on pienehkö alue mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Sekapuina kasvaa varttuneita mäntyjä ja koivuja sekä muutama haapa. Kalliohyllyillä kasvaa nuokkuhelmikkää ja kallioimarretta. Osa-alueen suot ovat pienialaisia ja ne on ojitettu. Suot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta turvekankaita tai korpi- ja rämemuuttumia. Parhaiten on säilynyt Muurainlampea ympäröivä suo ja osa-alueen eteläosan pientä lampea ympäröivä suo. Kallajärventien itäpuolella oleva pieni Muurainlampi ja sitä ympäröivä suo on rajattu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (kts. luku 4.2). Toinen paikallisesti arvokas luontokohde on osa-alueen eteläosassa, jossa on pieni suoreunainen lampi (kts. luku 4.2). Muurainlammen pohjoispuolella ojitetun suon reunalla on lähde (kts. luku 4.2). 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA MERKITTÄVÄT LAJI- ESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Selvitysalueelta on löydetty keväällä 2011 kaikkiaan 12 metsäkuviolta merkkejä liito-oravasta (kts. luku 4.1). Lisäksi liito-oravan papanoita on löytynyt selvitysalueen lounaispuolelta. Kuvaan 2 ja 4 (sivut 6 ja 12) on merkitty liitooravahavainnot. Liito-orava on uhanalainen laji (Rassi ym. 2010) ja se on mainittu luontodirektiivin liitteessä IV (a). Luonnonsuojelulain 49 kieltää EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen. Lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat liito-oravan käyttämät kolopuut ja risupesät. Liito-oravahavainnot on kuvattu osa-alueittain. Arvokkaiksi luontokohteiksi on rajattu kaksi suoreunaista lampea ja yksi lähde (kts. luku 4.2). Kuvaan 4 (sivu 12) on merkitty luontokohteiden rajaukset. 4.1 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIT Osa-alue 1 Osa-alueen 1 etelälounaisosan (kuva 2, sivu 6) pellon reunametsät ovat lehtipuuvaltaisia mm. koivua, harmaaleppää, haapaa ja raitaa, joten niissä on runsaasti liito-oravalle soveltuvaa ruokailupuustoa. Liito-oravan jätöksiä löytyi kahdesta paikasta. Pohjoisempi on varttunut haapa, jonka tyvellä oli pari papanaa. Eteläisemmällä paikalla on kolme varttunutta haapaa, jossa ainakin yhdes- 16