Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 1 / 1 620/10.02.02/2013 172 Saariston osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue 830500 Valmistelijat / lisätiedot: Marja Axelsson, puh. 046 877 3742 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 10.11.2015 päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 2 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot, 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi ja. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 25.11.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 25.11.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 1 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 2 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 3 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 4 - Saariston osayleiskaava, kaavamääräykset - Saariston osayleiskaava, kaavakartta ja merkinnät - Saariston osayleiskaava, selostus - Saariston osayleiskaava, selostuksen liitteet 1-13 - Saariston osayleiskaava, selostuksen liitteet 14-18
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 2 / 2 Selostus Kaavaluonnos osoittaa saariston maankäytön periaatteet ja määräykset lomarakentamista varten. Kaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ja se korvaa näin asemakaavoituksen. Poikkeuksena tästä Westendin edustan kolmen saaren kohdalla rakentaminen edellyttää kuitenkin asemakaavan laatimista. Nyt esitetään laaditun kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Näin saariston maanomistajilla, asukkailla, eri viranomaistahoilla ja järjestöillä on tilaisuus ilmaista mielipiteensä jatkosuunnittelua varten ja edelleen kaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa vuonna 2009. Osayleiskaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.11.2009, tarkistettu 13.8.2015. Suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla: Alueen kuvaus Suunnittelualue käsittää kolme erillistä aluetta: itäsaaristo, länsisaaristo ja eteläsaaristo. Yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4 670 hehtaaria. Maapinta-alaa on noin 500 hehtaaria ja loput vesialuetta. Rakennuksia alueella on nyt noin 1 000 ja noin 400 näistä on loma-asuntoja. Rakennettu kerrosala alueella on nykyisellään noin 25 000 k-m 2. Rantaviivaa on yhteensä noin 75 kilometriä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 3 / 3 Itäsaaristo Suunnittelualue rajautuu rannikolla Matinkylän, Haukilahden ja Westendin alueiden asemakaavoihin. Suunnittelualueeseen kuuluvat Matinkylän ja Tapiolan suuralueiden Länsiväylän eteläpuoliset saaristoalueet, jotka jäävät Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavan ja Helsingin saariston osayleiskaavan väliin. Alue koostuu noin 70 saaresta sekä niitä ympäröivästä vesialueesta. Alueen pinta-ala on noin 2 200 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 240 hehtaaria. Alueella sijaitsevat saaret ovat pääosin virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Alueen saarissa on lähes 700 rakennusta, joista loma-asuntoja alueella on noin 160, näiden lisäksi Varsasaaressa on lähes 250 Helsingin kaupungin omistuksessa olevaa kesämajaa. Puolustusvoimien käytössä on laaja alue Miessaaren ympäristössä. Alueella on useita luonnonsuojelualueita. Käärmesaaren läheiselle merialueelle on myönnetty maankäyttölupa merituhkauksia varten. Suurimmat Espoon kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet sijaitsevat Isossa Vasikkasaaressa, Tvijälpissä, Käärmesaaressa, Korkeasaaressa ja Torra Lövössä. Helsingin kaupunki omistaa Varsasaaren ja valtio omistaa puolustusvoimien käytössä olevat Miessaaret. Loput saaret ovat yksityisessä omistuksessa. Saarissa olevia tiloja on 193 (13.5.2009). Vesialueet ovat pääasiassa kylien yhteisiä. Lisäksi saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita ja vesipalstoja. Vasikkasaareen on vesi- ja viemärijohdot. Länsisaaristo Alue koostuu noin 13 saaresta, joista suurimmat ovat Pentala ja Stora Herrö. Alue on vesialueineen noin 840 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 240 hehtaaria. Alueella sijaitsevat saaret ovat pääosin virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Rakennuksia alueella on noin 260, joista noin 90 vapaa-ajan asuntoja. Espoon kaupunki omistaa kiinteistöjä Pentalassa ja Stora Herrössä sekä lisäksi pienempiä saaria. Saarissa olevia tiloja on 110 (13.5.2009). Vesialueet ovat Suvisaariston kylän yhteisiä. Lisäksi saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita. Osalla saarista, mm. Pentalassa on kesällä toimiva vesi ja -viemäriverkosto, joka pumpataan tyhjäksi joka syksy. Johdot on vedetty Amiraalinsatamasta ja saarissa ne ovat pintavetoina. Eteläsaaristo Alue on vesialueineen noin 1 660 hehtaaria ja maapinta-alaa vain noin 25 hehtaaria. Alueen suurin saari on Kytö. Saari on noin 16 hehtaarin kokoinen, metsäinen ja korkeimmalta kohdaltaan vähän yli 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Vanha pääväylä Helsinkiin kulki saaren pohjoispuolitse. Röda Kon on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaikki muut saaret ja luodot ovat tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Vesialueet ovat Suvisaariston kylän yhteisiä. Saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 4 / 4 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Saariston osayleiskaavaa koskevat erityisesti (eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristön laatuun sekä) kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin ja luonto ja kulttuuriympäristöinä erityisiin alueisiin liittyvät tavoitteet. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan 30.10.2014. Siinä saariston osayleiskaava-alueelle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. http://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/hyvaksytyt_maakuntakaavat/ 2._vaihekaava Maakuntakaavassa kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen. Rajauksen sisäpuolella olevat virkistykseen soveltuvat yhtenäiset ja riittävän laajat rakentamattomat maa-alueet varataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa virkistykseen, jollei erillisellä aluevarausmerkinnällä ole muuta osoitettu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on rajauksen sisäpuolella selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista. Maakuntakaavassa on erillisellä virkistysaluemerkinnällä on osoitettu ne saaret, joilla on erittäin tärkeä merkitys virkistysalueina. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnos valmistui syksyllä 2014 ja on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2015. Kaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2016 alussa. Saariston osalta maakuntakaavoitukseen on mahdollisesti odotettavissa joitakin muutoksia. Espoon saariston osalta rannikko- ja saaristovyöhyke pysyy ennallaan, mutta sen suunnittelumääräystä tarkistetaan sisältämään matkailun ja asutuksen täydentymisen edellyttämä rakentaminen, sekä myös kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen sekä arvokkaiden luonto-olosuhteiden säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnoksessa ehdotetaan muutoksia virkistysmerkinnän käyttöön saaristossa. Verrattuna toisen vaiheen maakuntakaavaan Eteläsaaristosta Kytö ja Itäsaaristosta Tvijälp, Varsasaari ja Småholm on poistettu virkistysaluemerkinnän piiristä. Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajausta on laajennettu koskemaan Herrön saaret ja Stora Herrö on osoitettu virkistyssaareksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 5 / 5 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoima 2010) lukuun ottamatta itäsaaristossa Lilla Julholmen saarta, jolle esitetty virkistyskäyttömerkintä V kumoutui valituksen johdosta. Rakennusjärjestys Espoon kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Määräyksiä sovelletaan myös kaavoitetuilla alueilla, mikäli kaava ei muuta määrää. Kaupunginhallituksen päättämät tavoitteet 29.3.2010 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat osoitetaan kaavakartalla. 1.2 Pyritään noudattamaan yhtenäisiä mitoitusperusteita kiinteistökohtaisesti. Rakennusoikeuden tasapuolista mitoittamista varten käytetään mm. emätilatarkastelua, jossa tarkastellaan poikkileikkausajankohdan jälkeisen rakentamisen kehittymistä tilakohtaisesti. 1.3 Osayleiskaavassa määritellään lomarakennusalueet sijainnin, rakennettavuuden, yhdyskuntatekniikan sekä maisema- ja luontoarvojen perusteella. Lomarakennusalueiden mitoitusnormit voivat poiketa toisistaan. 1.4 Kaavaan lisätään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Rakennuksen alimman lattiatason korkeusaseman on oltava vähintään + 3 metriä keskiveden korkeudesta. 1.5 Alue kaavoitetaan lähinnä virkistystä, vapaa-ajan toimintoja ja loma-asumista varten ja alueelle osoitetaan myös puolustusvoimien toimintaa. Virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä turvaamaan osoitetaan mm. venereitit, satamat ja sekä rantapalvelut ja uimarannat. 1.6 Alueen luonto-, maisema ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan luoden Espoon osalta mahdollisuudet yhtenäisesti toteutettavan laajan virkistysalueen perustamiselle Helsingin kanssa. Viranomaisneuvottelu ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 4.2.2010. Viranomaisneuvottelun keskeisinä johtopäätöksinä todettiin, että osallisuus- ja arviointisuunnitelmaa on
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 6 / 6 täydennettävä vaikutusten arvioinnin osalta. Etenkin muutosten vaikutuksista merialueiden tilaan, vaihtoehtoisten maankäyttömallien tutkiminen sekä kulttuurihistoriallisten selvitysten ja luontoselvitysten täydentäminen todettiin tarpeelliseksi. Aloitusvaiheen tiedotustilaisuus järjestettiin 15.2.2010. Espoon saariston osayleiskaavaan liittyen järjestettiin alkuvaiheessa, ennen vuotta 2012 erilaisia vuorovaikutustilaisuuksia. Vuorovaikutustilaisuudet on koottu omaksi selvityksekseen nimeltä Saariston osayleiskaavaan liittyvät vuorovaikutustilaisuudet (2014). Selvitys on saatavilla Saariston osayleiskaavan internet-sivuilta. Kaavaluonnoksen valmistelu Saariston osayleiskaavaluonnos on laadittu tarkemmaksi kuin Espoon eteläosien yleiskaava ja vahvistuessaan osayleiskaava kumoaa Espoon eteläosien yleiskaavan. Osayleiskaavatyötä varten alueelle on tehty emätilatarkastelu vuosilta 1959,1978 ja 2009. Poikkileikkaus ajankohtana on käytetty vuotta 1959 (1.7.1959 Rakennuslain voimaatulo). Osayleiskaavaluonnosta edeltäneessä vaihtoehtotarkastelussa tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot I ja II olivat luonteeltaan yhden maankäyttömuodon, loma-asumisen vaihekaavoja. Niissä tarkasteltiin yleispiirteisesti vain loma-asumista ja sen mitoitusta. Kolmantena vaihtoehtona tutkittiin yksityiskohtainen aluevarauskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Vaihtoehtoja, vaihtoehtojen vertailua ja vaikutustenarviointia on kuvattu asiakirjassa Kaavaselostus ja nykytila-analyysi, sekä Vaikutusselvitys ja vertailuasiakirjoissa; FCG Finnish Consulting Group Oy. Osayleiskaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tavoite on, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena siten, että asemakaavoitusta ei tarvita. (MRL 137 ja MRL 72 ). Suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa määritellään rakentamisen ja muun maankäytön toteuttamisen periaatteet niin tarkasti, ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Ranta-alueilla tällaista yleiskaavaa on käytetty ohjaamaan tavanomaista lomarakentamista rakennusluvalla. Yleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen tarkoitetut alueet, rakennusoikeudet tiloittain, rakennuspaikkojen käytön periaatteet (esimerkiksi rakennusoikeuden jakautuminen erityyppisiin rakennuksiin) sekä vesi- ja jätehuollon järjestämisen tavat tai niihin liittyvät reunaehdot ja tavoitteet. Westendin edustan saarien; Småholm, Tvijälp ja Varsasaari, osalla osayleiskaavaluonnos ei ole oikeusvaikutteinen, vaan osayleiskaavan osoittamat mahdollisuudet asuinrakentamiseen ratkaistaan asemakaavalla. Kaavaluonnos on laadittu aikaisempia vaihtoehtoja tarkemmassa mittakaavassa siten, että se huomioi ja ohjaa tarkemmin ympäristön tilaa ja luonnetta. Kaavaluonnos ohjaa Espoon saariston
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 7 / 7 kehittämismahdollisuuksia asumisen ja loma-asumisen näkökulmasta sekä pääkaupunkiseudun virkistyskäytön kehittämistä. Kaavaluonnos käsittää kaavakartat mittakaavaan 1:5000 kustakin osa-alueesta, eli itä- länsi- ja eteläsaariston. Kaavaluonnos Osayleiskaavaluonnoksen laatimisen tarkoituksena on loma-asutuksen järjestäminen sekä monipuolisen, merellisen virkistyskäytön mahdollistaminen luonnonsuojelu ja maiseman erityispiirteet huomioiden. Uusi loma-asutus on pääasiassa täydentävää. Se pohjautuu laadittuun emätilatarkasteluun, mutta huomioi myös maiseman ja rakennetun ympäristön erityispiirteet sekä tulvavaaran. Rakentamisen ulkopuolelle jätetään avokalliot, saarten korkeimmat kohdat ja rantaviivan tuntumassa olevat alueet. Kaavaluonnos mahdollistaa 94 uuden loma-asunnon rakentamisen yhteensä 18 saarelle. Kaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeus on noin 40 000 k-m 2. Suhteessa kaavaluonnoksen pinta-alaan määrä ei ole niin suuri, että yhdyskuntarakenteen voisi sanoa muuttuvan oleellisesti. Myöskään saariston väestömäärä ei nouse merkittävässä määrin. Alueen työpaikat muodostuvat pääasiassa matkailu- ja palvelutoimialoille. Työpaikat voivat olla luonteeltaan esimerkiksi ohjelmapalveluihin tai matkailuun liittyviä, ravintola ja kahvilapalveluja, huolto ja ylläpitotehtäviä sekä rakentamisvaiheessa rakentamiseen liittyviä tehtäviä. Joltain osin saarten luonne muuttuu hieman uuden rakentamisen myötä. Rakennuspaikat on osoitettu kaavakartalla rakennusruutuun (yleensä 20m x 20m). Lomarakennus on sijoitettava rakennusruutuun ja talous- ym. rakennukset tämän kanssa samaan pihapiiriin eli enintään 40 metrin etäisyydelle päärakennuksesta. Rakennusoikeus riippuu lomarakennusalueeksi osoitetun alueen koosta ollen enintään 250 k-m 2 rakennuspaikkaa kohti, loma-asunnon enimmäiskooksi on määritelty 160 k-m 2. Mikäli olemassa oleva loma-asunto on tulvavaara-alueella, se voidaan muuttaa vierasmajaksi tms. ja rakentaa uusi lomarakennus rakennusruudun alueelle. Niillä saarilla, jotka ovat suurimmaksi osaksi korkeuskäyrän + 3 mpy alapuolella, rakennusoikeus riippuu korkeuskäyrän + 3 mpy yläpuolelle jäävän alueen koosta. Virkistysalueiden osalta alueiden käyttö jäsentyy ja niille voidaan luoda selkeät alueet, jotka on varattu joko rakentamiseen tai muuhun virkistyskäyttöön. Retkeily- ja ulkoilualueiksi on osoitettu nykyisin retkeilykäytössä olevat kolme saarta ja kolme laajaa saarten osaa, nämä ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Niille osoitetaan polkuverkostot, venesatamia on lisätty ja laajennettu, ja niille saa rakentaa yleiseen käyttöön tulevia saunoja ja majoitusrakennuksia. Kaava-alueella on yhteensä kuusi loma- ja
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 8 / 8 majoitusrakennusten aluetta, jonne saa rakentaa pääasiassa vuokrattavia lomarakennuksia sekä niitä palvelevia saunoja. Kaikki nykyisin rakentamattomat saaret sekä osa Kytön saarta on osoitettu virkistysalueeksi, elleivät ne ole suojelualuetta. Virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä turvaamaan on osoitettu mm. venereitit, satamat ja rantautumispaikat. Saaristo on myös merkittävä matkailu- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämisalue. Seudulliset ja merkittävät paikalliset luonto-, maisema-, ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet sekä suojelukohteet on otettu huomioon. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Westendin edustan saaret Westendin edustan saarten, Varsasaari, Tvijälp ja Småholm, osalta osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja rakentamiseen liittyvät ratkaisut edellyttävät asemakaavaa. Osayleiskaavan perusteella Tvijälpiin voidaan tutkia ajoyhteyttä mantereelta (siltaa) ja Tvijälpistä edelleen sekä Småholmiin että Varsasaareen. Tvijälpiin ja Varsasaareen voidaan tutkia asuinrakentamista sekä asumista, matkailua, veneilyä ja virkistystä palvelevaa rakentamista. Småholmiin voidaan tutkia venesatamaa, joka käsittää Espoosta puuttuvan vierasvenesataman, sekä ravintolan, kokous- ja majoitustilojen rakentamista. Tärkeiden luontoalueiden arvoa ei rakentamisella saa heikentää eikä vaarantaa. Laitureita saa rakentaa myös Tvijälpin ja Varsasaaren väliselle merialueelle, sinne voidaan tutkia myös kelluvaa rakentamista. Osayleiskaavan pohjalta asemakaavalla tutkittavan rakennusoikeuden määrä on noin 45 000 k-m 2, tämä tarkoittaa alle 1 000 asukasta. Tvijälpin ja Varsasaaren ranta-alueet on osoitettu virkistysalueiksi, saarten rantoja kiertämään on osoitettu ulkoilureitit. Kaava-aineiston täydentäminen jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelussa voidaan aineistoa eri selvitysten pohjalta täydentää. Kiinteistöille esitetyt rakennusruudut on merkitty pääasiassa ohjeellisina. Kaavaehdotukseen ne tulee merkitä sitovina, joten maanomistajilta toivotaan paikallistuntemukseen perustuvia kannanottoja oikean paikan löytämiseksi. Alueen kulttuurihistorialliset arvot pyritään turvaamaan. Saariston kaikki rakennukset on kuvattu. Espoon Museon teettämä rakennusinventointi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 9 / 9 saariston länsiosalla on tekeillä, ja selvityksen ja museon lausuntojen pohjalta ehdotusvaiheessa tarkennetaan suojelua koskevia merkintöjä mm. rakennusten osalta. Tässä vaiheessa suuri osa vanhoista rakennuksista on varustettu merkinnällä s (säilytettävä rakennus). Tulvavaaran vuoksi uudet rakennusten paikat ovat vähintään + 3 m mpy korkeudella. Ehdotusvaiheessa tehdään tarvittaessa aaltoiluselvitys, joka saattaa johtaa joillakin alueilla lähinnä ulkosaaristossa tätä korkeampaan lukuun. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavaluonnoksen valmistelu perustuu vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja luontoarvojen huomioiminen on ollut keskeinen osa suunnittelua. Luonnoksessa on eriasteisia luonnonsuojelualueita ja kaikki pienet saaret on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on minimoitu kaavamääräyksin ja osoittamalla rakentamisalueet siten, etteivät ne muuta maisemakuvaa. Espoon saariston virkistysmahdollisuudet osayleiskaavan myötä monipuolistuvat ja lisääntyvät sekä niiden tavoitettavuus lisääntyy merkittävästi. Myönteisiä vaikutuksia palveluihin on jonkin verran, erityisesti matkailun ja vapaa-ajanvieton tarpeisiin palveluita on mahdollista kehittää. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinoloihin ovat vähäiset lukuun ottamatta Westendin edustan saaria, jonne on mahdollista toteuttaa melko tiivistä asuin-, palvelu- ym. rakentamista. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten (2009). Ylikangas, Lonka. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 2009 - Espoon saariston maiseman synty ja kulttuurihistorialliset aikakaudet (2015). Näränen, julkaisematon. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Espoon saariston osayleiskaava. Maisemaselvitys (2012). Finnish Consulting Group - Saariston osayleiskaava. Luontoarvojen luokitteluperusteet ja merkinnät (2012). Finnish Consulting Group - Saariston osayleiskaava. Luontoselvitys 2011 (2012). Luontotieto Keiron Oy. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2012 - Merellisen rakentamisen mahdollisuuksia. Saariston osayleiskaavan selvitys (2012). Peltola. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 10 / 10 - Rakkaudella saaristoon. Espoon saariston osayleiskaavan kyselyn yhteenveto (2012). Stadius, Malm-Grönroos. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Saariston osayleiskaavan maisemaselvitys (2011). Kangasperko. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 12/2011 Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 Sivu 11 / 11