viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013
Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j Viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla
1. Maakunta
Maakunnan liitto Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla Operatiivista toiminta johtaa maakuntahallitus Maakunnan yhteistyön kokoaja Tehtävistä valtaosaa ohjaavat laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Alueensa edunvalvoja 19 maakuntaa ja liittoa
26 kuntaa v.2013 Uudenmaan maakunta - metropolimaakunta Väestö n. 1,5 milj. Työpaikat n. 750 000 Maapinta-ala 3 % koko maan pinta-alasta Osuus Suomen BKT:sta 37,4 %
Uudenmaan haasteita... Väestön kasvu ja rakenteen hajautuminen Hajarakentaminen ja liikkumisen tarve lisääntynyt y Kohtuuhintaisten asuntojen puute heikentää maakunnan kilpailukykyä Henkilöautoriippuvuus kuinka saataisiin lisättyä kestävää liikkumista (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) Uudellamaalla Suuret globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen
Maakunnan kehittämisen malli 7
2. Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava
Maakuntakaavan tehtävät (MRL 25 ) Yleispiirteinen ii i suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä Sovittaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden id kanssa Maakuntakaavassa käsitellään vain valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai useamman kuin yhden kunnan aluetta koskevia kysymyksiä
Sisältövaatimukset määritellään laissa (28 ) Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota mm: Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen
3. Viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla
Uudenmaan nykyrakenne
Maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet 14 Yli 100 ha yksittäiset peltokuviot t + Yli 100 ha peltoalueet, jotka muodostuvat yli 20 ha peltokuvioista, jotka sijaitsevat alle 300 m päässä toisistaan 83 % nykyisistä pelloista Yhteensä 215 600 ha Peltokuvioita 981 kpl Selvitys 2011, Uudenmaan liitto
Metropolimaakunnan kasvupaine Toisaalta rakennemallien arvioinnin tulos: nykyrakenteessa pitäytyminen mahdollista (430 000 asukasta lisää, 2035 asti)
Seutukaavojen valinnat viherrakenteen perustana - muutos hidasta
Viherkehä, luonnos (kartta ydinalueista, askelkivistä ja kysymyskohdista) Apuna vaikutusten t arvioinnissa i i LUONNOS 16.3.2012
Uudenmaan viherrakenne, 16.3.2012
Viherrakenteen tietopohja Kartutettu pitkältä ajalta ja eri toimijoilta Ekologisten verkostojen selvitys koko alueelle (2002/2006) Kriteerit maakunnallisesti arvokkaille luonnonympäristöille: Itä-Uusimaa (2010, kohderajaukset) koko alue (2012)
Luonnonympäristöjä ja peltoalueita pirstovat (1) Este- ja häiriövaikutus Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen
Luonnonympäristöjä ja peltoalueita pirstovat (2) Este- ja häiriövaikutus Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen Liikenneväylät: moottoritiet ja radat
Luonnonympäristöjä ja peltoalueita pirstovat (3) Este- ja häiriövaikutus Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen Liikenneväylät: moottoritiet ja radat, muut pienemmät väylät
Miten eheytämme yhdyskuntarakennetta? Tarkistetaan nykyisten maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueita Kasvu nykyiseen rakenteeseen Ajoitus mukaan maakuntakaavaan Reservialueet Raideliikenteen uudet asemanseudut Linja-autoliikenteen varaan ei uusia merkittäviä taajama-alueita
Tiivistäminen: mahdollisuus ja uhka Uusi maankäyttö mahdollisimman lähelle nykyistä rakennetta tai sen sisään Keinoja tarvitaan muitakin kuin maakuntakaava Luontoarvojen ja lähivirkistysmahdollisuuksien turvaaminen tiivistyvillä alueilla: Maakuntakaavassa taajamien määräys ja viheryhteystarpeet Kuntakaavoituksen kautta toteutukseen
Jatkuva prosessi Rakentamisen ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen maakuntatasolla jatkuu Tiiviimpi i yhteistyö t tutkijoiden tkij id ja eri toimijoiden ij id kesken Uudenmaan viherstrategia? Tavoitteiden määrittely ja alueellinen kohdentaminen Toimenpiteistä sopiminen Osana Uusimaa-ohjelmaa? Maakuntakaavan rooli?
Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI