Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Transkriptio

1 Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö

2 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSLUPA

3 Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 3

4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Yleinen tavoite 1 järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle, edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä, turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 4

5 Maankäyttö- ja rakennuslaki Suunnittelun tavoitteet 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, ( /1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Edellä 1 momentissa säädettyjä tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä tässä laissa. turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 5

6

8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen.

10 Maakuntakaava MRL Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa Osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan liitto laatii maakuntakaavan Keski-Suomen maakuntakaava ja sitä täydentävät vaihekaavat Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö

12 Kaavapäätöksillä vaikutetaan Jyväskylän kehitykseen, mutta miten? Kasvaako Jyväskylän väkiluku ja miten siihen pitäisi varautua? Mitkä alueet tulevat rakennetuiksi, miten ja milloin? Mitkä alueet jätetään rakentamatta; mitä kehitetään virkistysalueina? Miten toiminnot ja maankäyttö muuttuvat jo rakennetussa ympäristössä, vaalitaanko olemassa olevaa vai muuttuuko elinympäristö? Ajetaanko autolla, bussilla, kävelläänkö vai pyöräilläänkö? Nyt ja tulevaisuudessa? Miten maankäyttöratkaisuilla vaikutetaan liikkumiseen? Liikkumisen taloudellisuuteen? Miten edistetään autoriippumattomuutta? Missä osissa kaupunkia väkiluku kasvaa ja missä vähenee tai säilyy ennallaan? Miten kaupunginosan/alueen/kylän ikärakenne muuttuu ja miten maankäyttövalinnoilla voidaan siihen vaikuttaa?

13 Yleiskaava MRL Yleispiirteinen suunnitelma, jonka tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen: asutuksen, palvelujen työpaikka-alueiden viheralueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen koko kunnassa tai sen jollakin osa-alueella (osayleiskaava OYK). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Jyväskylän kaupungin yleiskaava

14 Yleiskaava Yleispiirteinen suunnitelma, jonka tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen: asutuksen, palvelujen työpaikka-alueiden viheralueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen koko kunnassa tai sen jollakin osa-alueella (osayleiskaava OYK). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Jyväskylän kaupungin yleiskaava ekologinen viherverkkoselvitys

15 Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 15

16 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Näitä valintoja olimme valmiita tekemään Miten sisältökysymyksiä voisi ratkaista ja mitä vaikutuksia ratkaisuilla on? Näin EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Näistä asioista pitäisi jotakin päättää: Kissat pöydälle LUONNOSVAIHE Miksi tämä kaava olisi hyvä tehdä? RAAMIVAIHE ESISELVITYSVAIHE

17 Yleiskaavoja on monenlaisia Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tikkalan osayleiskaava Raspio-Iloniemen osayleiskaava Täydennysrakentamisen osayleiskaava Kankaan osayleiskaava Prosessit kestävät 3-7 vuotta Vaikeita ja ristiriitaisia asioita sovitetaan yhteen Asioita jää yleensä vielä auki ratkaistavaksi asemakaavatasolla Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 17

18 KAAVOJEN TULEE PERUSTUA SELVITYKSIIN! Joukkoliikenne? Hulevedet? Rakentamisen sijainti? Työpaikka-alueita? Maiseman vaaliminen? Virkistysyhteydet? Vesihuolto? Palveluita? Mitkä ovat vaikutukset? Tähän oiva latuyhteys? Tuonne ehkä pääkatu? Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 18

20 Asemakaava MRL Asemakaavan tarkoitus MRL 50 Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

21 Asemakaava määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RAKENTAMISTAPA LÄHIVIRKISTYS, KATUALUEET JNE Kunta vastaa asemakaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto (tai delegoituna, merkitykseltään vähäiset asemakaavat kaupunkirakennelautakunta) Tästä prosessista kertoo enemmän asemakaavapäällikkö Leila Strömberg.

22 Kymppi R -ohjelma Kuka päättää, mitä alueita otetaan juuri tänä vuonna kaavoitettavaksi? Kuka päättää, mistä tarjotaan tontteja ja kuinka paljon? Onko vaarana, että tontit yhtäkkiä loppuvat? Onko kunnallistekniikan rakentamiseen varauduttu? Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun näistä asioista päätetään? Kaavajärjestelmä ja KymppiR-ohjelma 22

23 esimerkki Halssilanmäki Täydennysrakentamisen osayleiskaava käynnistyi 1995 ja valmistui 2001 Asemakaava käynnistyi 2005 ja valmistui 2008 Rakentamaan pääsi 2008 Ensimmäiset talot valmistuivat 2009 Asioita käsiteltiin neljän eri valtuustokauden ja lautakunnan aikana.

24 Prosessit pitkiä > valmistautuminen 10 vuoden aikajänteellä OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P P I R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

25 Kymppi R -ohjelma Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen. Välineinä Kymppi R -maankäytön toteutusohjelma ja palveluverkkoselvitykset. Kymppi R -maankäytön toteutusohjelma: Vuosittain laadittava ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluja jatkuva hallintaprosessi Yhdyskuntarakenteen kehityksen seuranta ja ohjaus reaaliajassa paikkatietopohjaisesti Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus

26 Kymppi R -ohjelma Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon asti, jos on periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille (yhdyskuntatekniikan investointiohjelma), viherpalveluohjelmalle, alueittaisten väestöarvioiden laadinnalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun (Tilapalvelun investointiohjelma). Eri vuosien ohjelmilla ollut erilaisia painopisteitä esim. maanhankinta, maankäytön toteuttamisen kunnallistekniset investoinnit. Kymppi R 2012-ohjelma:

27 Kymppi R -ohjelman määrälliset tavoitteet KERROS- JA RIVITALOALUEET (AK+AR) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli k-m 2 kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli k-m 2. TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla k-m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa k-m 2. OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan vähintään 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tavoitteet tarkistetaan vuosittain uuden ohjelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan 3. vuosikatsauksissa ja tarvittaessa raportoidaan kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmälle.

28 Uusien asuinalueiden toteutusjärjestys- ja vaiheistus

29 Ajoitusjärjestykseen vaikuttavat mm. kaavahankkeiden etenemisen tilanne, maanomistusolosuhteet, kunnallisteknisten investointien vaatimusten määrä sekä vaikutukset päiväkoti- ja kouluverkkoihin. Maankäyttö ei järjestä päivähoitoa tai opetusta, mutta meidän tehtävämme on osaltamme tunnistaa suunnittelemiemme uusien asuinalueiden vaikutus palvelutarpeen kehitykseen ja käydä asioita säännöllisesti läpi palveluverkkotyöryhmässä.

30 Omakotitaloalueiden toteutusaikataulu Ajoitus Kerros- ja rivitaloalueiden toteutusaikataulu

31

32 Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Lenkkipolulle olis päästävä? Maitopurkkia hakemaan? Mihin lapset päivähoitoon? Entä kouluun? Pääseekö täältä lätkätreeneihin, entä jumppaan? Saatiinko kiva tontti? Mihin hintaan? Entäs liittymät ja luvat? Yhteensovittaminen - Yhteistyö - Päätökset Elinympäristö on palveluiden kokonaisuus