Maakuntakaavan laadinta

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p , ryhmäpäällikkö Outi Janhunen p , projektipäällikkö Johanna Vilkuna p Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavaluonnoksen yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa. Uudenmaan liitto pyytää HSL:n lausuntoa maakuntakaavaluonnoksesta mennessä. Lisätietoa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta saa verkko-osoitteesta HSL toteaa lausunnossaan, että maakuntakaavaluonnos muodostaa hyvän lähtökohdan maakuntakaavaehdotuksen valmistelulle. Helsingin seudulla on käynnissä samaan aikaan maakuntakaavatyön kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen seutuyhteistyö (MAL) sekä tähän kokonaisuuteen kiinteästi liittyvä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö. HLJ suunnitelma on liikennejärjestelmän osalta lähtökohtana MAL-aiesopimuksen valmistelussa. HSL toteaa, että maakuntakaavaa valmisteltaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana tulee olla HSL:n hallituksen ja KUUMA-hallituksen hyväksymä HLJ suunnitelma. Maakuntakaavaluonnoksen ja HLJ 2011:n periaatteet ja tavoitteet ovat samansuuntaisia ja tukevat toisiaan. Seudun kasvu ja uusi rakentaminen on kehittämistavoitteiden ja resurssien tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaista ohjata lähivuosikymmeninä mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Nykyisen yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamiseksi tarvitaan raideliikenteen kehittämistä. Maakuntakaavaehdotuksessa tulee varmistaa, että kaavaratkaisu mahdollistaa erityisesti joukkoliikenteen solmupisteissä ja Helsingin seudun ydinalueilla tehokkaan täydennysrakentamisen. HSL kannattaa pyrkimyksiä vähentää hajarakentamista. Kokonaan uusia ratakäytäviä kannattaa avata ns. lyhyiden ratojen periaatteen mukaisesti nykyiseen rakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavaluonnoksen liikenneratkaisu on Helsingin seudun alueella pääosin yhtenevä HLJ 2011:n kanssa. HLJ 2011:ssä Helsingin seudun liikennejärjestelmää käsitellään maakuntakaavaa tarkemmalla tasolla eri kehittämisnäkökulmista. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetut seudullisesti merkittävät joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet vastaavat HSL:n näkemystä. Maakuntakaavaehdotuksessa on tavoitteena osoittaa yksi ohjeellinen linjaus uudelle pääradalle Helsingin suunnasta itään. HSL toteaa, että tähän mennessä tehdyn selvitystyön tulokset tukevat Lentorata/Helsinki Pietari (HE- PI) -vaihtoehdon valintaa. Maakuntakaavaehdotusta tulee täydentää vaikutusten arvioinnin ja kaavan lähtökohtina olevien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin osalta. Maakuntakaavan laadinta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava kattaa laajentuneen Uudenmaan maakunnan alueen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyivät Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uu-

2 denmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään myös nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntakaavan uudistamista ohjaavat erityisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka korostavat maakuntakaavan ohjausvaikutusta yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä ja kestäviä kulkumuotoja edistävässä liikennejärjestelmässä. Maakuntakaavaluonnoksen valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut joulukuussa 2010 hyväksytty perusrakenne. Maakuntakaavaehdotuksen laadinta aloitetaan luonnoksesta saadun palautteen jälkeen. Maakuntakaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville keväällä 2012 ja hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2012 aikana. Perusrakenteen pääperiaatteet Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa uudistamisen keskeisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Kaavatyössä keskitytään aluerakenteen ja liikennejärjestelmän teemoihin. Maankuntakaavaluonnos on laadittu noudattaen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitusten vuoden 2010 lopussa päättämiä kaavan perusrakenteen periaatteita: 1) alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, 2) metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, 3) kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta ja 4) kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen. Uudenmaan 28 kunnan alueella asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja työpaikkoja on noin Kaavaluonnoksessa on varauduttu asukkaan ja työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Uusi väestönkasvu ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ratojen asemanseutuja sekä taajamia hyvien linja-autoyhteyksien varrella tiivistetään. Taajama-alueiden ulkopuolella kasvu keskitetään suurehkoihin kyliin, joissa on edellytyksiä vastaanottaa asukkaita. Alue - ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Nykyistä yhdyskuntarakennetta kehitetään ja täydennetään liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhykkeillä. Maakuntakaavaluonnoksessa kasvua on osoitettu erityisesti joukkoliikenteeseen tukeutuviin olemassa oleviin taajamiin. Rakenteilla olevia Länsimetroa ja Kehärataa hyödynnetään tehokkaasti maankäytön ratkaisuissa. Uusien raideverkkoon tukeutuvien kasvukäytävien toteutukseen varaudutaan ja niiden toteuttamismahdollisuudet varmistetaan. Uusien taajamien toteuttaminen kytketään raideyhteyden tai aseman toteuttamispäätökseen. Linja-autoliikenteen varaan ei osoiteta uusia merkittäviä taajamia. Raideliikenne on keskeinen osa Uudenmaan liikennejärjestelmää. Nykyisen raideverkon kapasiteetin riittämättömyys on suuri haaste, mikä edellyttää lisäraiteita ja uusia raideliikenneyhteyksiä nykyisenkin yhdyskuntarakenteen toimintavarmuuden parantamiseksi. Maakuntakaavassa tarkastellaan seudullisen joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät ratkaisut, raideliikenteen asemat, joukkoliikenteen laatukäytävät ja pyöräilymahdollisuuksien kehittäminen. Liikenteen yhteystarvemerkinnällä osoitetaan yhteydet Helsingin Laajasaloon, Vantaan Hakunilaan, Espoon Kauklahteen sekä Espoon Kivenlahdesta Kirkkonummen Jorvakseen. Klaukkalan rata osoitetaan seutuliikenteen ratana ja Nurmijärven Klaukkalasta eteenpäin osoitetaan yhteystarve Rajamäelle.

3 Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen Kansainvälisten ja kansallisten liikenneyhteyksien toimivuutta parannetaan varautumalla nopeilla raideyhteyksillä Turkuun ja Pietariin, sekä kytkemällä Helsinki-Vantaan lentoasema valtakunnalliseen raideverkkoon Lentoradan kautta. Pisara-rata parantaa valtakunnallisten yhteyksien toimivuutta. Helsinki -Tallinna -yhteysvälin kehittäminen osana Rail Balticaa vahvistaa myös maankunnan kilpailukykyä. Säteittäisten liikenneyhteyksien lisäksi kehitetään poikittaisia yhteyksiä. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään vaihtoehtoiset linjaukset Helsingin suunnasta itään suuntautuvalle uudelle nopealle ratayhteydelle. ESA- oikoradalle (Espoo - Vihti - Lohja -rata) on osoitettu linjaus. Työpaikkojen saavutettavuutta parannetaan sijoittamalla työpaikka-alueita asuinalueiden lähelle ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen. Kaupan palveluverkko osaksi yhdyskuntarakennetta Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Suuryksiköiden sijoittuminen, mitoitus ja ajoitus sidotaan muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Uudellamaalla 13 % väestönkasvusta sijoittuu asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Maakuntakaavaluonnoksessa annetaan suunnittelumääräyksiä, joilla hajarakentamista pyritään ohjaamaan taajamiin ja kyliin. Kaavaluonnoksessa määritetään alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kylät. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: HSL toteaa, että maakuntakaavaluonnos on laadittu asiantuntevasti ja kaavaratkaisu muodostaa hyvän lähtökohdan maakuntakaavaehdotuksen valmistelulle. Maakuntakaavaluonnos luo mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle, liikennejärjestelmän toimivuuden ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiselle sekä metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Maakunnan perusrakenteen neljä pääperiaatetta ovat alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä ky lien ja muun ha ja ra ken ta mi sen ohjaaminen. Nämä pääperiaatteet ovat erittäin hy viä ja kan na tettavia. Maakuntakaava ja HLJ 2011 Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmat ja niiden toteutus on tärkeää sovittaa toisiinsa metropolialueella entistä paremmin. Helsingin seudulla on käynnissä samaan aikaan maakuntakaavatyön kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen seutuyhteistyö (MAL) sekä tähän kokonaisuuteen kiinteästi liittyvä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö (HLJ 2011), joka on annettu HSL:n tehtäväksi. Liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudulla (14 kuntaa) HLJ suunnitelmassa, joka on liikennejärjestelmän osalta lähtökohtana myös MAL-aiesopimuksen valmistelussa. HSL toteaa, et-

4 tä maakuntakaavaa valmisteltaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana tulee olla HSL:n hallituksen ( ) ja KUU- MA-hallituksen ( ) hyväksymä HLJ suunnitelma ( Maakuntakaavan ja HLJ 2011:n yhteensovittamista on edistänyt niiden laadinta samanaikaisesti. MAL-työ on muodostanut yhdessä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyön kanssa keskeiset lähtökohdat maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiselle HLJ 2011:ssä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Maakuntakaavaluonnoksen ja HLJ 2011:n periaatteet ja tavoitteet ovat samansuuntaisia ja tukevat toisiaan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen osalta. Molemmat painottavat, että seudun kasvu ja uusi rakentaminen on kehittämistavoitteiden ja resurssien tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaista ohjata lähivuosikymmeninä mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. HSL painottaa, että raideliikenteen kehittämiseen tulee panostaa, junaliikenteen toimintavarmuutta parantaa ja Helsingin ratapihan välityskykyä nostaa. Hyvin toimiva seudullinen raideliikenne on perusta koko joukkoliikennejärjestelmän korkealle palvelutasolle. Uuden asumisen ja työpaikkojen sijoittuminen olemassa olevien keskusten sekä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palveluihin ja bussiliikenteen laatukäytäviin tukeutuen on ensisijaista. Näin luodaan edellytyksiä seudulliselle joukkoliikenteen solmupisteiden verkostolle, jossa on mahdollista järjestää toimivia, sujuvia ja kustannustehokkaita joukkoliikenneyhteyksiä keskusten välille. Tämä parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä seudullisesti. Maakuntakaavaehdotuksessa tulee varmistaa, että kaavaratkaisu mahdollistaa erityisesti joukkoliikenteen solmupisteissä ja Helsingin seudun ydinalueilla tehokkaan täydennysrakentamisen. Asemanseutujen maankäytön tulee olla niin tehokasta, että joukkoliikenneyhteyksille on kysyntää ja taloudellisia edellytyksiä. Yhdyskuntarakenteen tiiveys erityisesti raideasemien lähiympäristössä on tärkeää. Tämä ja riittävä asukaspohja (vähintään noin asukasta tai työpaikkaa kilometrin etäisyydellä juna- tai metroasemasta) luovat edellytyksiä myös palvelujen synnylle. Nykyistä raideliikenneverkkoa on järkevää hyödyntää täysipainoisesti ennen kuin avataan uusia ratasuuntia. HSL korostaa, että liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kannalta kokonaan uusia ratakäytäviä kannattaa avata ns. lyhyiden ratojen periaatteen mukaisesti nykyiseen rakenteeseen tukeutuen seudun kasvun ja maankäytön sitä edellyttäessä. HLJ 2011:n mukaan uusissa ratakäytävissä maankäytön kehittäminen voi perustua ensi vaiheessa ennen uuden radan toteutusta bussiliikenteen laatukäytäviin, joilla on hyvä bussiliikenteen palvelutaso ja joilla bussiliikenteen sujuvuudesta huolehditaan. Maakuntakaavaluonnoksen mukaan uusien taajamien toteuttamista ei tule aloittaa ennen raideyhteyden tai aseman toteuttamispäätöstä. Tältä osin maakuntakaavaluonnos linjaa asian vahvemmin kuin HLJ 2011, mitä HSL pitää luontevana maakuntakaavan rooli ja tehtävät huomioonottaen. HSL pitää maakuntakaavan linjausta kannatettavana yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevilla alueilla.

5 Kestävän liikenteen ja liikkumisen kannalta on tärkeää, että rakenteen hajautuminen Helsingin seudulla saadaan pysäytettyä. Maakuntakaavaluonnoksessa on määritelty alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kylät, joihin uutta asumista ensisijaisesti halutaan osoittaa. HSL kannattaa pyrkimyksiä vähentää hajarakentamista. Kaavaluonnoksen liikenneratkaisut Maakuntakaavaluonnoksen liikenneratkaisu on Helsingin seudun alueella pääosin yhtenevä HLJ 2011:n kanssa. Kaava-aineistoon sisältyy HLJ 2011:ssä tärkeäksi tunnistetut seudulliset liikenneyhteystarpeet. HLJ 2011:ssä Helsingin seudun liikennejärjestelmää käsitellään kuitenkin maakuntakaavaa tarkemmalla tasolla eri kehittämisnäkökulmista. Raideliikenne muodostaa keskeisen osan Uudenmaan liikennejärjestelmää ja kaavaluonnoksessa painotetaan lisäraiteiden ja uusien raideliikenneyhteyksien tarvetta nykyisenkin yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamiseksi. Myös Pisara-radan merkitys tuodaan esille. Pisara on tärkeä edellytys valtakunnallisen kaukojunaliikenteen kehittämiselle sekä mahdollistaa laajasti liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen seudulla ja maakunnassa. Maakuntakaavaehdotuksessa on tavoitteena osoittaa yksi ohjeellinen linjaus uudelle pääradalle Helsingin suunnasta itään. Käynnissä on Liikenneviraston johdolla tehtävä selvitys uuden nopean kaukoradan yhteydestä Helsingin ja Porvoon välillä. Selvityksessä on tarkasteltu kahta päävaihtoehtoa, jotka ovat linjaukset joko Lentoradan tai Tapanilan kautta. HSL toteaa, että tähän mennessä tehdyn selvitystyön tulokset tukevat Lentorata/Helsinki - Pietari (HEPI) -vaihtoehdon valintaa. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetut joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet vastaavat HSL:n näkemystä seudullisesti merkittävistä joukkoliikenteen solmupisteistä ja liityntäpysäköintialueista. HLJ 2011:n valmistelun yhteydessä käynnistynyt Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia valmistuu tämän vuoden aikana. HSL:n tarkoituksena on käynnistää Helsingin seudun tavoitelinjastosuunnitelman valmistelu vuoden 2012 alussa. Työssä määritellään Helsingin seudun 14 kunnan alueelle toimiva, helposti hahmotettava ja hallittavissa oleva joukkoliikennejärjestelmä, joka perustuu maankäytön suunnittelun ja joukkoliikennepalvelun kehittämisen yhteensovittamiseen. Työ tuottaa lisätietoa muun muassa Helsingin seudun joukkoliikenteen runkoverkon solmupisteistä. Työn tärkeitä lähtökohtia ovat HLJ 2011:n lisäksi Uudenmaan maakuntakaavatyö ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tehtävä joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö (PATA). Liityntäpysäköinti on otettu maakuntakaavaluonnoksessa kattavasti huomioon, kun suunnittelumääräyksillä on turvattu liityntäpysäköintialueet keskustaja taajamatoimintojen alueilla ja kaavakarttaan on merkitty keskustatoimintojen ulkopuoliset, seudullisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet. Kaavaselostuksessa on mainittu, että liityntäpysäköinnissä painopiste on pääkaupunkiseudun ydinalueen ulkopuolella. Tämä tukee HSL:n näkemystä, jonka mukaan henkilöautojen liityntäpysäköinnin tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä matkan alkupistettä, jolloin liityntäpysäköinnistä saadaan suurimmat hyödyt koko liikennejärjestelmän kannalta. Merkinnän Keskustatoimintojen alue, Valtakunnan keskus -suunnittelumääräyksen mukaan tämän alueen suunnittelussa on turvattava riittävät alueet joukkoliikenteen vaihtopaikoille ja liityntäpysäköinnille. Kyseinen merkintä kattaa pääkaupunkiseudun ydinalueen. HSL toteaa, että Valtakunnan keskus -merkinnän suunnittelumääräyksessä tulisi sel-

6 vyyden vuoksi tuoda esille, että tällä alueella tulee panostaa erityisesti polkupyörien liityntäpysäköintiin. Kaavaselostuksessa painotetaan poikittaisten liikenneyhteyksien kehittämistä säteittäisten liikenneyhteyksien lisäksi. Kaavaluonnoksessa ei kuitenkaan käsitellä seudullisesti merkittävien poikittaisten pikaraitiotieyhteyksien kehittämistä. HLJ 2011:ssa Raide-Jokeri on tunnistettu liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kannalta tärkeäksi kauden loppuvaiheessa aloitettavaksi hankkeeksi. Tiedelinja (Otaniemi - Pasila - Viikki) sisältyy HLJ:n tavoiteverkkoon Jokeri 2 ja Jokeri 3 sisältyvät HLJ:n pitkän tähtäyksen tilanvarausverkkoon. Mahdollisten poikittaisten pikaraitiotieyhteyksien rooliin ja tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, missä määrin liikenteen ja maankäytön kehittämisstrategia perustuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen ja tehostetaanko maankäyttöä pikaraitiotievarausten vaikutusalueella. Maakuntakaavaluonnokseen sisältyvien karttojen esittämistapaa tulisi kehittää ja selkiyttää, jotta vältetään mahdolliset väärät ja ristiriitaiset tulkinnat. Kehittämislinjaukset ja tavoitteet sekä vaikutusten arviointi Kaavaselostuksessa viitataan lyhyesti kaavan laatimisen lähtökohtana oleviin linjauksiin ja tavoitteisiin, mutta niitä ei esitellä. Tältä osin ja myös vaikutusten arvioinnin osalta kaavaehdotusta tulee täydentää. Lausunnonantajilla ei ole ollut tällä lausuntokierroksella käytettävissään vaikutusten arvioinnin tuloksia siitä, missä määrin maakuntakaavaluonnoksessa esitetyllä aluerakenteen ja liikenteen kokonaisratkaisulla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja muita asetettuja tavoitteita pystytään edistämään tai saavuttamaan. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.