Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus

Transkriptio

1 Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus FT Vesa Yli-Pelkonen ja prof. Jari Niemelä Bio- ja ympäristötieteiden laitos HELSINGIN YLIOPISTO Ekologiset yhteydet 5 -seminaari , Tieteiden talo

2 FT Vesa Yli-Pelkonen tutkijatohtori Kaupunkiekologian tutkimusryhmä, johtajana kaupunkiekologian professori Jari Niemelä ECOLINK (ekologisen tiedon käyttö kaupunkisuunnittelussa) GREENDECISION (ekologisen ja kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa) GREENENHANCE (luonnon monimuotoisuuden edistäminen kaupunkiviheralueiden tarjoamien elinympäristöjen suunnittelun ja hoidon avulla)

3 Uudenmaan maakunta asukasta ( ) 219 asukasta / km2 maapinta-alaa Kokonaispinta-ala km2 sisältää: Maapinta-ala km2 Makean veden alueet 399 km2 Merialueet km2 Väkirikkain ja asutukseltaan tihein alue Suomessa ¼ Suomen väestöstä asuu Uudenmaan maakunnassa

4 Uudenmaan maakunta Pirstoutunut maisemarakenne (kaupunki- ja taajamaalueet, tieverkosto, raideverkosto, myös luonnonmaisema) Väestön kasvupaineet (kaupungistuminen, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, kasvavat liikennemäärät) Luonnon monimuotoisuudeltaan rikas (vaihteleva maisemarakenne ja maankäyttö) Miten voidaan ylläpitää tai kehittää toimivaa ekologista verkostoa maakunnan pirstoutuneessa maisemarakenteessa?

5 Uudenmaan maakuntakaava - taustaa MRL (1999): maakuntakaavat määrittävät alueen tai sen osan maankäyttöä vuoden aikavälillä YM vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 Erityiskysymyksiä varten 1. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi , kaava vahvistettavana YM:ssa, osallisilla valitusmahdollisuus maakuntavaltuuston päätöksestä mennessä

6 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava - ehdotus Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Täydennystarpeet vahvistettuun maakuntakaavaan Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Kiviaineshuolto Moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet Kuljetusliikenteen varikot ja terminaalit Laajat yhtenäiset metsätalousalueet (MLY) Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu (ei omalla merkinnällä kaavakartalla, vain kaavaselostuksessa)

7 Uudenmaan maakuntakaavan ekologiset lähtökohdat Rikas luonnon monimuotoisuus, jota monipuoliset luonnonolosuhteet ja maankäyttö ylläpitävät otettu kaavoituksen lähtökohdaksi Vaihtelevat ympäristötyypit: meri, saaristo, järvialueet, jokivesistöt, suot, metsät sekä harjut ja kalliot Ihmisen muokkaamat ympäristöt: pellot, perinnemaisemat, kaupungit, satamat ja rata-alueet Maakunnan ekologinen verkosto Uudenmaan luonto voimakkaan kuormituksen kohteena Maankäytön muutokset heikentäneet luonnon monimuotoisuutta tärkeää tunnistaa luontoarvot ja ennakoida ne maankäytön suunnittelussa, päätöksenteossa ja rakentamisen toteutuksessa

8 Uudenmaan maakunnan ekologinen verkosto Ekologisen verkoston ydinalueet: luonnonsuojelualueet, Natura alueet, virkistysalueet - sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet (MLY-alueet) uusi asia Myös: Maakuntakaavan valkoisten alueiden metsä- ja peltoalueet Paikalliset viheralueet kaupunki- ja taajama-alueilla (esim. puistot, kaupunkimetsät) Viheryhteystarvemerkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet

9

10 Laajat yhtenäiset metsätalousalueet (MLY) Pääasiassa metsätalouskäytössä olevia, pinta-alaltaan laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita, ekologisen verkoston kannalta merkittäviä Käytetään myös muihin tarkoituksiin, kuten maanviljelyyn, hajaasutusluonteiseen rakentamiseen ja loma-asumiseen Metsälain säädösten mukaiset hoito- ja käyttötoimenpiteet sallittuja Alueen suunnittelussa turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset Alueen pirstomista vältettävä muulla maankäytöllä siten, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä tai pitkäkestoisia liikkumisesteitä Alueelle voidaan osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella YKR:n eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä, mutta niissä turvattava ekologisten yhteyksien mahdollisimman esteetön jatkuminen

11 Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja alueet Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huolehdittava merkinnällä osoitetun yhteyden säilymisestä tai toteutumisesta tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisemaarvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet

12

13

14

15

16

17 Ekologisen verkoston tavoitteet Uudenmaan maakuntakaavan virkistysaluejärjestelmän tavoitteena turvata virkistykseen soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet (osana ekologista verkostoa) Lähtökohta: ekologisen verkoston (virkistys-, suojelu, Natura- ja MLY-alueet, sekä viheryhteydet ja muut soveltuvat alueet) avulla taataan sekä asukkaiden virkistysmahdollisuudet että turvataan luonnon monimuotoisuuden säilyminen

18 Ekologisen verkoston rakenne ja riittävyys Luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla laajuutensa ja käyttötarkoituksensa perusteella parhaat mahdollisuudet säilyttää ja ylläpitää Uudenmaan alkuperäistä luonnon monimuotoisuutta Kolme uudenlaista ekologisten arvojen turvaamiseen tähtäävää merkintää: Laajat yhtenäiset metsä(talous)alueet (MLY-alueet) Luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja turvaavien kohteiden sijoittelu lähelle toisiaan Viheryhteystarpeet

19 Laajat yhtenäiset metsätalousalueet (MLY) Laajat yhtenäiset alueet merkityksellisiä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, erityisesti tiheään asutuilla alueilla Erityisesti laajan elinpiirin vaativille lajeille Pirstovien toimintojen minimointi, vaikka metsätalouden harjoittaminen voikin aiheuttaa häiriöitä Uusia edellytyksiä toteuttaa vapaaehtoista suojelua? Toivoimme kaavan luonnosvaiheessa MLY-alueiden rajausperiaatteiden ja käsitteiden määrittelyn tarkennuksia MLY-aluemerkintöjen pinta-alan supistuminen vaihemaakuntakaavatyön edetessä Tarkempi MLY-alueiden ekologisen merkityksen arviointi olisi edellyttänyt maastotöitä

20

21 Monimuotoisuutta ylläpitävien alueiden keskittäminen MLY-alueiden ja virkistys-, luonnonsuojelu- ja Natura alueiden keskittäminen lähelle toisiaan Lisäksi MLY-alueet sijoittuvat usein arvokkaiden maisemaalueiden läheisyyteen Tällainen luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja turvaavien kohteiden sijoittelu lähelle toisiaan suositeltavaa mahdollisimman laajojen ja yhtenäisten ekologismaisemallisten kokonaisuuksien muodostuminen

22 Viheryhteystarpeet Viheryhteyksien merkityksestä keskustellaan edelleen Kuitenkin perusteltua noudattaa varovaisuusperiaatetta ja toteuttaa viheryhteyksiä siellä, missä niistä voidaan ajatella olevan ekologista tai virkistyksellistä hyötyä Erityisesti pääkaupunkiseudulla viheryhteyksien tarve suuri, mutta niiden toteuttaminen eritoten käytävänomaisia ratkaisuja leveämpänä viheralueiden muodostamana kokonaisuutena haastavaa Kaavaluonnoksessa viheryhteyksien sijoittelu toimivaa ja perusteltua pääosin (joskin yksittäisten viheryhteyksien perusteet kaipasivat tarkennuksia) Ylimaakunnalliset viheryhteydet

23 Muita seikkoja Saaristovyöhykkeet osana maakunnan ekologista verkostoa Suojelu- ja Natura alueiden olennainen merkitys vaateliaampien lajien elinympäristövaatimuksille Kiviaineshuoltoalueiden aiheuttama pirstominen ja luontoarvojen heikentyminen Ampumaradat Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

24 Ekologisen verkoston merkitys ekosysteemipalveluille Ekosysteemipalvelut (ESP) ovat ihmisen saamia hyötyjä luonnosta Tuotannolliset ESP:t (ekosysteemeissä tuotetut materiaaliset hyödykkeet, kuten juomavesi, ravinto, puuraaka-aineet) Säätelypalvelut (esim. ilmaston ja ilman laadun säätely, hiilen sitominen ja varastointi, habitaattien tarjonta, pölytys, veden tuotanto, muiden ESP:n ehdottomia edellytyksiä) Kulttuuriset ESP:t (immateriaaliset hyödykkeet, esim. virkistys, terveysvaikutukset, tiedekasvatus, tutkimus, koulutus) Luonnon monimuotoisuus, elinympäristöt ja ekologiset yhteydet ESP:n edellytyksenä

25 Ekologisen verkoston merkitys ekosysteemipalveluille Myös kaupunki- ja taajama-alueilla riittävän laajat yhtenäiset luontoalueet ja niiden väliset ekologiset yhteydet tärkeitä luonnon monimuotoisuutta ja sitä kautta ekosysteemipalveluita ylläpitäviä tekijöitä Ekologisen maankäytön täydentämisen (ecological land-use complementation) mukaan läheiset ekosysteemit tukevat ja täydentävät toisiaan, jolloin tärkeät ekosysteemien toiminnot ja palvelut säilyvät paremmin Ekologisen maankäytön täydentämisen periaate soveltuu laajojen alueiden lisäksi käytettäväksi myös pienemmillä kaupunkialueilla

26

27

28

29