ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

Transkriptio

1 ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN

2 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten lukumäärä ja kerrosala muodostavat ympäröivää haja-asutusta selvästi tiheämmän ryhmittymän. Haja-asutusalue Yhdyskuntarakenteen seurannassa haja-asutuksella tarkoitetaan taajamien ulkopuolista aluetta. Lähde Kaupunkiseutujen haja-asutusalueen väestömuutokset Suomessa

3 3 Taajaman lievealue käsitteenä Lievealue on alueellisesti yhtenäinen etäisyysvyöhyke taajaman ulkoreunasta, joka suuntautuu ympäröivälle haja-asutusalueelle linnuntietä mitattuna 5 km:n etäisyydelle keskustaajaman ja 3 km:n etäisyydelle lähitaajaman ulkoreunasta.

4 4 Asutun alueen pinta-alan muutos

5 5 Haja-asutusalueen väestö kaupunkiseudun haja-asutusalueen kylissä asuvan väestön prosenttiosuus kaupunkiseudun koko haja-asutusalueen väestöstä. Lähde Kestävät kaupunkiseudut. Kriteereitä ja mittareita. SYKE 25/2011 Alkutuotannon toimintaedellytysten vaarantuminen Vihervyöhykkeiden pirstoutuminen

6 6 Asuntorakentaminen asemakaavoittamille alueille asemakaavoittamattomalle alueelle valmistuneiden asuntojen osuutta kaikista alueelle valmistuneista asunnoista Lähde Kestävät kaupunkiseudut. Kriteereitä ja mittareita. SYKE 25/2011

7 7 Asuntorakentaminen asemakaavoittamille alueille Taajamien lievealueiden kaavoitus vaikeutuu Asemakaava-alueet taajama-alueilla voivat jäädä keskeneräisiksi Palveluiden ja infrastruktuurin tehottomuus / kustannusten kasvu Lähipalveluverkko heikkenee, kun ihmiset hakevat autolla palveluita suuremmista keskittymistä kauempaa Yksilönvapaus on suurempi

8 8 Autoistuminen asuntokuntien, joilla on a) vähintään kaksi autoa ja b) ei yhtään autoa, prosenttiosuutta koko tarkastelualueen asuntokunnista.

9 9 Autoistuminen Liikennemäärien kasvu pidemmät keskimatkaetäisyydet Joukko- ja kevyenliikenteen järjestäminen vaikeampaa Arjen sujuvuus vaikeutuu autoriippuvuuden myötä

10 Kustannusvaikutukset

11 11 Pitkän ajanjakson kuntataloudellinen nettovaikutus, hintahaarukan keskiarvo /asukas (Koski, K. 2008). Noin 500 asukkaan alueen yhdyskuntataloudellisten kustannusten suuruusluokka, milj. (pääomitettuna 30 vuodelle 5 %:n korkokannalla). (Koski, K. 2008)

12 12 Oulun seudun hajarakentamisselvitys, 2006 Malttimalli Hajarakentaminen vähenee Ok- ja paritalojen rakennusluvista 10% sijoittuu hajaasutusalueella Hajamalli Hajarakentaminen säilyy nykyisellään Neljäsosa väestön lisäyksestä yleiskaavassa varattujen pientaloalueiden ulkopuolelle

13 13 Arvioituja vaikutuksia

14 14 Arvioituja vaikutuksia Yleiskaavatyössä arvioitu, että ala-asteen, korttelikoulun, leikkipuiston, perhepäivähoitopaikkojen ja asukas/nuorisotilojen saaminen edellyttää noin 1000 asukkaan väestöpohjaa

15 15 Arvioidut taloudelliset vaikutukset

16 16 Koulukuljetusten kustannukset Esimerkkinä Kiiminki - Mikäli haja-asutusalueelle rakennetaan edelleen 60 taloa vuodessa, ja niistä puolesta kuljetetaan kaksi lasta kouluun, aiheutuu siitä vuosikustannuksena 60 taloa x 0,5 x 2 lasta x 700 = Kun kuljetuksia hoidetaan esikoulusta yläasteen loppuun eli kymmenen vuotta, aiheutuu yhtenä vuotena rakennetuista haja-asutusalueen taloista yhteensä euron kuljetuskustannukset.

17 17

18 18 Rauman yleiskaavan strateginen osa Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kuljetuskustannukset: vammaishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella korvattavat taksimatkat ruokapalvelun ateriakuljetukset (koulut ja kotipalvelu) kutsutaksin nettomenot ensihoidon kuljetukset henkilöstön matkakorvaukset Koululaiskuljetusten kustannuksia ei ole tässä selvityksessä arvioitu.

19 19 Tarkastellut vaihtoehdot Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen asemakaava-alueilla 10% enemmän asukkaita kuin nykytilanteessa ja hajaasutusalueella väkimäärä puoliintuisi Yhdyskuntarakenteen hajautuminen haja-asutusalueen väkimäärä 1,5- kertaistuisi

20 20 Kustannusvaikutukset Lähde Rauman yleiskaavan strateginen osa

21 Suomalaisia vyöhykesuunnittelun esimerkkejä

22 22 Edullisuusvyöhykkeet Voidaan tutkia nykyisen infrastruktuurin ja tulevan infrastruktuurin muutoksen suhteen tulevaa maankäytön rakennetta Tutkitaan esim: - Liikenteen saavutettavuus, auto-, joukko- ja kevytliikenne - Teknisen huollon verkosto - Julkiset ja yksityiset palvelut - Työpaikat - Asuntoalueet Toimivat usein vaikutusten arvioinnin tukena

23 23 Yleiset ja yksityiset kustannukset jakautuvat eri suhteessa eri vyöhykkeillä Vesihuollon/kaukolämmön toiminta-alue Keskus Keskustapalveluiden vyöhyke Kävelypainotteinen vyöhyke Kylä Kyläpalveluiden takuualue Taajama Joukkoliikennepainotteinen vyöhyke Työpaikkapainotteinen alue Autoriippuvainen vyöhyke Maaseutumaisen asumisen vyöhyke

24 24 Palvelutakuualueet Miten palvelut toteutetaan milläkin vyöhykkeellä Kyläkeskus Kylän lähipalveluiden takuualue - kunnallinen vesihuolto - lähikoulu - kyläpalvelupiste - katuvalaistus - urheilukenttä Haja-asutusvyöhyke - asukkaan oma vesihuolto - koulukyydit - ei kunnallisia palveluita lähellä

25 25 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0

26 26 Mikkelin seudun rakennemalli Mallissa huomioitu: vesihuoltoverkosto joukkoliikenne alakoulut päivittäispalvelut työpaikka-alueet Määriteltiin edullisuusvyöhykkeet, joiden pohjalta rakennemalli arvioitiin

27 27 Siilinjärvi, maankäyttöpoliittinen ohjelma, 2010

28 28 Siilinjärvi, edullisuusvyöhykkeet