ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN 2007

2 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden alueiden verkosto, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen alueella. Erityisesti tarkoitus on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä, lajien elinympäristöjä sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain (LSL) 65 tarkoittama suunnitelma, jota laadittaessa on arvioitava, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Itä-Uudellemaalle sijoittuu 22 Naturaverkostoon liitettyä aluetta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on n ha. Itä-Uudenmaan Natura-alueista on suurin osa osoitettu aluevarauksina, joko kokonaan tai osittain, jo Itä- Uudenmaan eri vaiheiden seutukaavoissa ja maakuntakaavassa vuosina Natura-arvioinnin kulku maakuntakaavoituksessa (Ympäristöministeriö; osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa) 2. Vaikutusten tarkastelualueet Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tulee selvittää kaavan toteuttamisen vaikutuksia Naturaverkoston alueisiin. Tällöin on tunnistettava ja rajattava ne alueet, joilta kyseisiä vaikutuksia saattaa aiheutua. Maakuntakaavan yleisten vaikutusten voidaan katsoa kohdistuvan koko maakunnan alueelle, mutta Natura-alueiden kohdalla näin ei välttämättä ole. Natura-alueet ovat keskenään hyvin erikokoisia ja myös niiden luonnon ominaispiirteet vaikuttavat tarkastelualueen rajaukseen ja laajuuteen. Laajimmat tarkastelualueet muodostuvat jokisuistoihin sijoittuville lintuvesille ja merialueen Naturaalueille sekä jokiekosysteemeille (kartalla alueet 3, 5, 10, 11, 13, 14 ja 21). Tarkastelualueet muodostuvat tällöin käytännössä kokonaan niiden valuma-alueista, jotka voivat olla hyvinkin laajoja ja ulottua Itä-Uudenmaan maakunnan rajojen ulkopuolelle. Metsäalueisiin, soihin ja sisävesiin kuuluvien Natura-alueiden kohdalla tarkastelualueet rajautuvat selvästi pienialaisimmiksi maastonmuodoista johtuen ja ne käsittävätkin usein vain alueiden välittömän lähimaaston (kartalla alueet 1, 4, 7, 8, 9, 15, 16, 17, 18, 19 ja 22). 2

3 Itä-Uudenmaan Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelualueet 3

4 3. Suojelun toteutus maakuntakaavassa Maakuntakaavassa on huomioon otettu Natura-alueiden luonnonarvot niin, että Natura-alueille osoitetut aluevaraukset ja merkinnät edistävät niiden säilymistä ja suojelun toteuttamista. Kaikkien Natura-alueiden suojelun toteutuskeinoksi on maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelulain mukaisen luonnonsuojelualueen perustaminen (SL) joko koko Natura-alueen osalta tai osittain. Vesialueiden osalta maakuntakaavassa on osoitettu sitä koskeva ominaisuusmerkintä, joka tarkoittaa suojelun järjestämistä vesilain perusteella. Sipoonjoen suojelu tulee järjestettäväksi kokonaan vesilain ja siihen liittyvän vesioikeudellisen lupaharkinnan kautta. Osalla alueita tulee suojelun toteuttamiskeinona sovellettavaksi maa-aineslaki tai maankäyttö- ja rakennuslaki. 4. Aluekohtainen yhteenveto vaikutuksista Millään Itä-Uudenmaan Natura-alueella ei todettu selvityksen perusteella jouduttavan tilanteeseen, jossa maakuntakaavaehdotus joko yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentäisi Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon (LSL 65). Tästä syystä ei ollut tarvetta tehdä luonnonsuojelulain 65:ssä edellytettyjä varsinaisia luontotyyppi- ja lajikohtaisia arviointeja Naturaalueittain. Natura-alueisiin tunnistettiin mahdollisesti kohdistuvan seuraavia vaikutuksia: Taajamatoimintojen laajentumiset (vaikutuksia kartan alueisiin 5 ja 20, vähemmässä määrin myös 3) Natura-alueille, jotka sijaitsevat olemassa olevien taajamien tai taajama-alueiksi kehittyvien ja rakennettavien alueiden välittömässä läheisyydessä saattaa aiheutua taajamatoimintojen lisääntymisestä ja siitä aiheutuvasta rakentamisesta ranta-alueen tuntumassa välillisiä vaikutuksia vedenlaadulle ja vesiluonnolle. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee huolehtia maakuntakaavamääräyksen mukaisesti, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei synny. Lisäksi kyseisille Natura-alueille saattaa ohjautua jatkossa lisääntyvää virkistyskäyttöpainetta. Virkistyskäytön ohjaamiseen esimerkiksi polkuverkostolla ja erilaisilla rakenteilla tulee kiinnittää tällöin erityistä huomiota yksityiskohtaisemmassa alueiden suunnittelussa. Liikenneverkon kehittäminen ja tieyhteyksien parantaminen (vaikutuksia kartan alueisiin 3, 5, 10, 11, 13, 15, 20 ja 21) Maakuntakaavassa on osoitettu muutamia tieliikenteeseen tai rataverkon rakentamiseen liittyviä hankkeita, joista osa on valtakunnallisesti merkittäviä. Kyseisiä hankkeita ovat: - Helsingistä itään johtava raideliikenneyhteys (HELI -rata) - moottoritie välillä Loviisa Ahvenkoskenlahti - leveäkaistatien muuttaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa - Kilpilahden uusi tieyhteys - Porvoon itäinen ohitustie (ns. saaristotie) Osalla hankkeista on voimassa yleissuunnitelma, jonka yhteydessä ko. hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu Natura-vaikutuksineen. Minkään jo arvioidun hankkeen osalta ei ole tullut esiin vaikutuksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät Natura-alueiden 4

5 luonnonarvoja. HELI radan osoittaminen maakuntakaavassa perustuu pääosin 1980-luvulta peräisin oleviin suunnitelmiin, eli aikaan jolloin Natura-verkostoa ja siihen liittyviä säädöksiä ei ollut olemassa. Yksityiskohtaiset ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan radan yleissuunnittelun yhteydessä. Kiviaineksen ottotoiminta (vaikutuksia kartan alueisiin 3, 5, 15 ja 21) Muutamien Natura-alueiden lähiympäristöön on osoitettu kiviaineksen ottoalueita. Niiden hyödyntämisestä saattaa aiheutua välillisiä vaikutuksia lähinnä Natura-alueiden vedenlaadulle ja sitä kautta luonnonarvoille sekä lajeille, jotka on mainittu Natura-päätöksessä. Useimpien hankkeiden vaikutukset on jo arvioitu meneillään olevien hankkeiden osalta YVA menettelyissä. Niiden osalta ei ole tullut esiin vaikutuksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät Natura-alueiden luonnonarvoja. Vielä toteutumattomien hankkeiden kohdalla tulee YVA menettely sovellettavaksi joko tapauskohtaisen harkinnan perusteella Natura-alueen läheisyyden vuoksi tai suoraan YVAasetuksen hankelistan perusteella hankkeen koosta riippuen. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee ottaa huomioon mm. riittävien puskurivyöhykkeiden varaaminen Natura-alueiden ja ottoalueiden väliin sekä suunnitella ottotoiminta niin, että ottotoiminnasta aiheutuvien likavesien kulkeutuminen Natura-alueille estetään eri toimenpitein. Haittoja minimoidaan kiviaineksen ottotoiminnan aikana maa-aineslupien ja ympäristölupien lupaehtojen mukaisesti. Kyläalueiden kehittäminen (vaikutuksia kartan alueisiin 3, 5, 8, 11, 13, 14, ja 21) Maakuntakaavassa osoitettuja kyläalueita sijoittuu useiden Natura-alueiden valuma-alueille. Kyläalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää mm. yhteisen vesihuollon järjestämistä maakuntakaavamääräyksen mukaisesti. Tämä tukee asutuksen Natura-alueelle aiheuttamien vaikutusten vähentämistä. Metsätalouden ja maatalouden harjoittaminen (vaikutuksia kaikkiin kartan alueisiin, paitsi 6 ja 20) Natura-alueiden läheisyydessä toteutettavat metsätalouteen liittyvät toimenpiteet saattavat ylittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointikynnyksen. Natura-alueiden läheisyydessä sijaitsee sekä metsätalousvaltaisiksi alueiksi osoitettuja metsäalueita että maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolista aluetta (ns. valkoinen alue). Valkoinen alue pitää sisällään mahdollisuuden maankäyttöön, joka ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää. Myös normaali maatalouden ja metsätalouden harjoittaminen alueella on mahdollista. Talousmetsän hoidossa ja käsittelyssä tulisi noudattaa periaatetta, jossa lähimpänä Naturaaluetta sijaitseville metsäalueille kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon Natura-alueen läheisyys ja Natura-alueelle valuvien pintavesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota. Maatalousalueilla sekä haja-asutuksen piirissä tulisi panostaa vesihuollon ja viemäröinnin ratkaisuihin sekä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseen liittyviin ratkaisuihin erityisesti vesistöjen läheisillä peltoalueilla. Niillä voidaan estää tai vähentää ravinteiden pääsyä valumaalueen vesistöihin ja siitä johtuvaa veden laadun huonontumista ja rehevöitymiskehitystä. 5