Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Transkriptio

1 Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

2 Yhteen sovittaa valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet Merkinnät täsmentyvät kuntakaavoituksessa Ei ole voimassa alueilla, joissa on oikeusvaikutteinen yleis-/asemakaava. On ohjeena, kun näitä laaditaan tai muutetaan U d liitt // N l d fö b d // H l i ki U i R i

3 Uudenmaan nykyrakenne

4 Uudenmaan aluerakenteen kehitys Kaksinkertaistunut väestö vaatii 10-kertaisen maa-alan asumiselle Väestö 1945 Väestö 2010 Lisäys 2010 Espoo % Helsinki % Vantaa % Muu Uusimaa % Uusimaa %

5 Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen

6 Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen + liikenneväylät: moottoritiet ja radat

7 Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen + liikenneväylät: moottoritiet ja radat + muut pienemmät väylät

8 Tavoitteena Eheytyvä yhdyskuntarakenne. Ei uusia huomattavia asuin- ja työpaikka-alueita irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Nykyisen rakenteen ja rakenteiden hyödyntäminen. Tiivistäminen.

9

10 Maakuntakaava, Vantaanjoki ja hulevedet Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (av) Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Taajamista ja liikennealueilta tulevilla hulevesillä huomattava ja jatkuva laadullinen ja myös määrällinen vaikutus Taajama-alueiden suunnittelumääräyksessä todetaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin.

11 Maakuntakaava, Vantaanjoki ja hulevedet Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. Vantaanjoen pääuoma Helsingin Vanhastakaupungista Nurmijärven Nukariin. Vain vesialue, suojeluperusteena vuollejokisimpukka. Hankkeita ja suunnitelmia koskeva laaja luonnonsuojelulain mukainen arviointivelvoite. Hulevesivaikutukset arvioinnissa mukana. Joki-Naturan vaikutusalue ulottuu valuma-alueiden mukaisesti laajalle. Arviointivelvoite voi syntyä myös etäämmällä sijaitsevalle hankkeelle tai suunnitelmalle. Arviointi koskee myös maakuntakaavaa.

12 Esimerkkejä aineistoista

13 Zonation Uudenmaan liitto yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Taustalla hyvin suuri määrä mm. luontoon ja ekologiaan liittyviä aineistoja Zonation-tulos: Luontoarvoiltaan parhaimmat ja heikoimmat 20% Uudenmaan alueesta, ilman vesistöjä Prioriteettitaso 1 ha ruuduittain suhteessa pinta-alaan Top 20% alueilla 80% laji- ja habitaattikohteista Heikoimmilla 20% alueilla n. 1% laji- ja habitaattikohteista Maa-alue Järvet Joet Habitaatit Lajit Kytkeytyvyys Maankäytön vaikutus

14 Käytetään yleisesti SYKEn, ELYn ja Maanmittauslaitoksen aineistoja, kuten tässä esimerkissä

15 Ilmakuvat

16 Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot

17 Maanmittauslaitoksen korkeusmalli

18 Corine 2000,2006 ja 2012 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä 25m x 25m resoluutiolla (uusin 20m x 20m) hierarkkinen luokitus, 4 pääluokkaa jakautuen 46 alaluokkaan

19 Ympäristöhallinnon aineistot Esimerkiksi pohjavesi ja vedenottoalueet

20 maaperä, kallioperä GTK:n aineistot

21 Väestörekisterikeskuksen aineistot Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR ja Väestötietojärjestelmä VTJ Tietosisältönä mm. kaikkien rakennusten koordinaatit ja ominaisuustiedot sekä tietoa asukkaista

22 Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI