Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Transkriptio

1 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu

2 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus , lainvoima Vaihemaakuntakaava (Jätkä) Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vahvistus , lainvoima Vaihemaakuntakaava (Poski) maa-aineshuolto ja siihen liittyvät luontoarvot Vahvistus , 1 valitus KHO:ssa 3.Vaihemaakuntakaava (Turva) turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Luonnos nähtävillä Ehdotus maakuntahallituksessa Maakuntavaltuusto marraskuu 2012? 4.Vaihemaakuntakaava (Paikko)-kauppa, puolustusvoimien melu-ja suoja-alueet, virkistystoimintojen tarkistuksia, Jämsän Länkipohjan alue Luonnos maakuntahallituksessa ?

3 MAAKUNTAKAAVOJEN PALAUTE OAS LUONNOS EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA (JÄTKÄ) VAIHEMAAKUNTAKAAVA (POSKI) VAIHEMAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 25

4 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kansallinen suo- ja turvemaastrategia Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Huoltovarmuus

5 MAANKÄYTTÖ-JA RAKENNUSLAKI / VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto-ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittainja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset.

6 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKASTA Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali-ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen.

7 LÄHTÖKOHTIA Uutta turvetuotantopinta-alaa tarvitaan ha vuoteen 2020 mennessä (VTT 2009) Korvaa suurelta osin tuotannosta poistuvia tuotantoalueita Nykyisten laitosten tarpeisiin niiden käyttöajalle. Keski-Suomen käyttöpaikkakuntia: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Muurame, Saarijärvi, Äänekoski Käyttö vuonna ,2 milj. irto-m 3 Työllisyysvaikutukset 520 htv + noin 300 henkilöä kesäisin nostossa Rahallinen tuotto v ,4 milj.

8 SELVITYKSET/TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO Turva-hanke: Lähtökohtana GTK:n turvetutkimukset vuodesta 1980 Harvapistekartoitus Kasvillisuuskartoitus Linnustokartoitus Ojituskartoitus Vesistövaikutuskartoitus Suopeltokartoitus TURVA-hankkeen soiden priorisointi luontoarvojen suhteen. Zonationhanke

9 MAAKUNTAHALLITUS Kaavaprosessia jatketaan Ehdotusvaiheeseen tehdään seuraavia muutoksia: Koko maakuntaa koskevan turvetuotannon suunnittelumääräyksen tiukennus Turvetuotantoa koskeva määräys muutamille valuma-alueille (tiukempi kuin koko maakuntaa koskeva) Muutetaan turvetuotannon aluevaraus osa-aluemerkinnäksi (Turvetuotantoon soveltuva alue) (Alueet eivät ole tuotannossa, linjassa vahvistettujen maakuntakaavojen kanssa)

10 MAAKUNTAHALLITUS Poistetaan 27 turvetuotantoaluetta ja 12 turvetuotannon kannalta tärkeää suota (Natura alapuolisessa vesistössä, vesistövaikutukset, pieni tuotantokelpoinen ala) Muutamien turvetuotantoarvoja sisältävien soiden (tuo-merkintä) siirtäminen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi (luo-merkintä) Lisätään 6 uutta luonnonsuojelualuetta ja tehdään suojelualueiden rajaustarkistuksia (valtion lunastusta varten)

11 AIKATAULU Ehdotus maakuntahallituksessa Nähtävillä touko-kesäkuussa? Viranomaisneuvottelu kesä-elokuu? Maakuntavaltuustoon marraskuussa 2012?

12 MAAKUNTAKAAVAN MERKITYS YMPÄRISTÖLUPAHARKINNASSA YSL 42.2 : Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. YSL 6.2 : Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Lainkohdan perusteluteksti: Asemakaavan lisäksi lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon myös oikeusvaikutteinen maakunta-ja yleiskaava, joiden merkitys riippuisi erityisesti kaavan maankäyttövarauksen erityisyydestä ja maankäyttöratkaisujen kokonaisuudesta. YSL:aollaan uudistamassa, ympäristöluvan ja maakuntakaavoituksen kytkentä tulee olemaan tarkastelussa

13 KIITOS