Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Transkriptio

1 Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

2 Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ( ): Selvitetään mahdollisuudet perustaa Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot Ympäristöministeriön toimeksianto Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys vuoden 2010 alkuun mennessä Lähtökohtana valtion maat LSL 22 : Kansallispuistoon liittyvä, muun julkisoikeudellisen yhteisön kuin valtion omistama alue voidaan yhteisön suostumuksella liittää kansallispuistoon

3 Taustaa TAVOITTEENA SUOMEN ALKUPERÄISLUONNON SUOJELEMINEN SEKÄ LAINSÄÄDÄNNÖN JA SOPIMUSTEN TOTEUTTAMINEN! EU lainsäädäntö (ns. elinympäristödirektiivi) Kansallinen lainsäädäntömme Nykyinen suojelualueverkosto Kaavat (SL-varaukset, luo-alueet, virkistysalueet, maisemaalueet) Alueelta tehdyt selvitykset, asiantuntijoiden haastattelut

4 Maanomistus

5

6 Elinympäristödirektiivi Luontodir. 10 artikla: Jäsenvaltioiden on, siinä määrin kuin ne katsovat sen tarpeelliseksi, edistettävä maankäytön suunnittelussa ja kehittämispolitiikassa, erityisesti Natura 2000 verkoston ekologista yhtenäisyyttä silmällä pitäen, luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kannalta erityisen merkittävien maiseman piirteiden huomioon ottamista. Näihin tekijöihin kuuluvat ne, jotka ovat pituussuuntaisen ja jatkuvan rakenteensa (kuten joet penkereineen ja perinteiset tilusten rajamerkintäjärjestelmät) vuoksi tai levähdyspaikkoina (kuten lammet tai metsiköt) olennaisia luonnonvaraisten lajien muutolle, maantieteelliselle leviämiselle ja geneettiselle vaihdannalle.

7 EU:n tavoitteet tiivistettynä jäsenmaiden turvattava ekologiset yhteydet Natura 2000 sisällä ja myös ulkopuolella yhteydet toiminnallisuuden, ei rakenteellisten kriteerien perusteella Luonto- ja Lintudirektiivit (erityisesti Artiklat 10 ja 3) velvoittavat toimiin ekologisten yhteyksien turvaamiseksi Mm. Saksa, Hollanti, Belgia, Liettua ja Slovakia kehittäneet kansallisia ekologisia verkostoja, britit muilla keinoilla. Monet maat aloittelemassa verkostojen kehittämistä Nagoyan 2010 päätösten johdosta (Suojelualueiden hoidon tehokkuus, verkoston yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön integrointi suunnitteluun ja maankäyttöön).

8 Bd-sopimus ( Suomen toimintaohjelma 2006) VAT- tavoitteet liittyvät Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen toimeenpanoon. ekologisten kokonaisuuksien ja toimintojen osana tulee vahvistaa siten, että vuoteen 2015 mennessä kaikki suojelualueet ja suojelualuejärjestelmät tulisi yhdentää laajemmin maaseutuun ja merialueisiin, sekä asianmukaisiin toimialoihin, soveltamalla ekosysteemilähestymistapaa ja ottamalla huomioon ekologinen kytkeytyneisyys ja, missä tarkoituksenmukaista, ottamalla huomioon ekologiset verkostot. Sopimuksen kansallista toteuttamista ohjaa Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi Strategian Päämäärässä 1. "Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostaminen" todetaan, että "Luonnon monimuotoisuuden suojelua edistetään luonnonsuojelualueverkostoa kehittämällä ja eliölajien suojelua tehostamalla.

9 Ekologiset käytävät ja MRL; 1 MRL 5 : Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. MRL 28.3 : (Maakunta-)Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

10 Ekologiset käytävät ja MRL; 2 MRL 39.2 : Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. MRL 54.2 : Rakennettua ympäristöä ja luonnonarvoja tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja

11 Ekologisia käytäviä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueiden käytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 4.6 Helsingin seudun erityistavoitteena mainittu Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.

12 Muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei sijoiteta tulvavaara-alueille. taajamia kehitettäessä on viheralueista muodostettava yhtenäisiä kokonaisuuksia. Helsingin LUMO-toimintaohjelmassa otetaan VAT ja biodiversiteetin suojelu hyvin huomioon (mm. vakiintuneen eliölajiston turvaaminen ja ekologisten yhteyksien parantaminen)

13 Miten eteenpäin? Suurten asukasmäärien tulo väistämätön tosiasia; liikkumisen ohjaaminen, luonnonhoito ja ennallistaminen, virkistyspalvelut Yhteistyö kuntien kanssa suunnittelussa; hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen yhteistyössä, mahdollisesti myös toimenpidesuunnitelmat puskurivyöhykkeet ja virkistysalueet kaavoituksessa

14 KIITOKSET!