UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

Transkriptio

1 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas , Pekka Normo

2 Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja liikennealueet sekä terminaalien kohdemerkintöjä Liikennealueina Vuosaaren, Hangon, Koverharin, Skogbyn, Inkoon ja Kantvikin satamat sekä Helsinki- Vantaan ja Helsinki-Malmin lentoasemat Muut kauppamerenkulun satamat kohdemerkinnällä Logistiikkakeskuksia ei ole esitetty

3 Maakuntakaavan uudistaminen eli 2. vaihemaakuntakaava 3 Kaikkia maankäyttömuotoja ei sisällytetä kaavaan, vaan keskitytään maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen Logistiikka on yksi mahdollinen kaavaan sisällytettävä teema, mukaan ottaminen riippuu käytössä olevista selvityksistä ja siitä, ovatko ne riittäviä (MRL) Selvitykset tehdään liiton omana työnä, ESLogC:ltä odotetaan tähän lisätietoa Maankäyttöä ja liikennettä tutkitaan vaihtoehtoisilla rakennemalleilla (Monikeskus-, Silmukka- ja Sormimalli)

4 4

5 Monikeskusmalli vuonna 2035 Kasvu kuntakaavoitukseen perustuen nykyisiin keskuksiin ja haja-asutusalueille Mallissa tutkitaan nykyisten keskusten ja taajamien hyödyntämistä vaihtoehtona uusien ratojen kasvukäytäville tai taajamille. Kasvu on osoitettu nykyisiä asemakaava-alueita tiivistäen ja laajentaen. 5 Kasvua on rataverkon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella enemmän kuin muissa malleissa. Useita monipuolisia keskuksia. Haja-asutusalueelle osoitettu kasvu asukasta Nykyisiin keskuksiin osoitettu kasvu Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Mallissa tutkitaan hajarakentamisen vaikutuksia.

6 Silmukkamalli Pienten asemanseutujen ratasilmukoita 6 Silmukkamalli perustuu, kuten Sormimalli, uusien ratakäytävien kehittämiseen. Mallilla selvitetään useiden pienempien asemanseutujen kasvun vaikutuksia vaihtoehtona Sormimallin suurempien asemanseutujen kehittämiselle. Uusilla asemanseuduilla on noin 9000 asukasta tai työpaikkaa 1 km säteellä. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue

7 Sormimalli A - Nykyradat Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli A:lla selvitetään nykyisten ratakäytävien ja niihin tukeutuvien suurten ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. 7 Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella.

8 Sormimalli B1 - Itärata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli B1:llä selvitetään sekä nykyisten että uudenratakäytävän (Itärata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. 8 Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

9 Sormimalli B2 - Pohjoisrata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli B2:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Pohjoisrata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. 9 Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

10 10 Sormimalli B3 - Länsirata Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Sormimalli B3:llä selvitetään sekä nykyisten että uuden ratakäytävän (Länsirata) ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Mallissa on toisena uutena ratayhteytenä ns. Lentorata. Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

11 11 Sormimalli C Lyhyet radat Suuria radanvarsikeskuksia harvassa Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Sormimalli C:llä selvitetään sekä nykyisten että uusien lyhyiden ratakäytävien ja siihen tukeutuvien ja toiminnoiltaan monipuolisten asemanseutujen kehittämistä. Nämä lyhyet radat ovat Kerava-Nikkilä rata, Länsimetron jatke Matinkylästä Sundsbergiin, Itämetro Östersundomiin, rata Klaukkalaan ja Länsirata Histaan. Mallissa on uutena ratayhteytenä myös ns. Lentorata. Kasvu perustuu pääsääntöisesti kuntien suunnitelmiin nykyisten asemien vaikutusalueella. Uusille asemanseuduille on asetettu tavoitteellinen aluetehokkuus.

12 Maakuntakaavan ohjausvaikutukset 1 12 Maakuntakaavalla ohjataan valtakunnallisia ja maakunnallisia toimintoja ja se on sitovana ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavoitukselle Maakuntakaava myös velvoittaa kuntia ja viranomaisia sen ratkaisujen edistämiseen Se on kuitenkin myös pitkän aikavälin toimintoja ja aluevarauksia mahdollistava kaava, nyt pyritään toimintojen ajoituksen ohjaamiseen 1. vaihemaakuntakaavan valmistelussa pyrittiin logistiikkakeskusten ja logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämiseen, saatiin erilaista palautetta

13 Maakuntakaavan ohjausvaikutukset 2 13 Merkintöjä pidettiin tarpeellisina logistiikkatoimintojen ohjaamiseksi ja kuntakaavoituksen helpottamiseksi Toisaalta alan toimijat ja elinkeinoelämä katsoivat merkintöjen rajoittavan toimintaa, haluttiin varmistua siitä, että logistisia toimintoja voidaan tarvittaessa sijoittaa vyöhykkeiden ulkopuolelle Ympäristöviranomaiset pitivät selvityksiä riittämättöminä erityisesti Kehä V:n vyöhykkeen pohjavesialueilla Uudenmaan liitto päätyi logistiikkateeman käsittelyyn seuraavilla kaavakierroksilla

14 Odotukset ESLogC -projektilta 14 Tarvitaan riittäviin selvityksiin perustuva Etelä-Suomen logistiikkakeskusten verkosto (kohde- tai vyöhykemerkintöjä varten) Vaikutusten arviointi tärkeää: vaikutukset ympäristöön ja logistisiin kustannuksiin Nykytilan kuvaus tulisi saada jo tänä vuonna Tulosten perusteella päätetään logistiikkateeman mukaan ottamisesta kaavaan Logistiikkaan voidaan palata myös seuraavilla maakuntakaavakierroksilla