LEMIN KUNTA. Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutos. Selostusosa 15.8.2015 (Luonnos) Kuva: Keväinen näkymä Kilkinlahdelle kaavamuutosalueen itäosassa



Samankaltaiset tiedostot
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

LEMIN KUNTA. Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ja 5.8.

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Savonlinnan kaupunki 1(8) Punkaharjun Pihlajaveden sekä Moinsalmen osayleiskaavojen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnos, 4.1.

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, ja Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVA

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio ( ) Nosto Consulting Oy

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , koskee koko suunnittelualuetta.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki ja Rantamäki

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta (Ehdotus).

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: Turku, , tark.

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KANGASNIEMEN KUNTA. Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos (Luonnos) Selostusosa

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

ENONKOSKEN KUNTA. Pahkalahden ranta-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A. Ahlström Oy Tornator Oy

PADASJOEN KUNTA. Mylly-Mäkelän ranta-asemakaava. Mylly-Mäkelän tila Selostusosa (ehdotus)

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E Turku,

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

KIRKONKYLÄ KORTTELIN 198 VAIHEASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KIRKONSEUTU. yk ajo. ajo/h t 50. t 25. sa 25. lv lv :149 1:148 1:147 1:81 1:2 1:103. Vesijärvi 1:67 1:66 1:146 1:18 1:26

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio:

LEMIN KUNTA Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutos Selostusosa 15.8.2015 (Luonnos) Kuva: Keväinen näkymä Kilkinlahdelle kaavamuutosalueen itäosassa

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Kuhasensaaren ranta-asemakaavan muutoksen kohteena on Lemin kunnassa, Kivijärven rannalla sijaitseva entinen Vantaan kaupungin kesäsiirtolan alue. Suunnittelualue, noin 13,5 hehtaarin kokoinen Kirkkomäen tila (416-428-1-143) sijaitsee noin neljä kilometriä Lemin kirkonkylältä lounaaseen. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu ympyrällä. www.paikkatietoikkuna.fi 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Kuhasensaaressa oli Vantaan kaupungin ylläpitämää leiritoimintaa viimeisen kerran vuonna 2013. Sen jälkeen alue siirtyi uuden yrittäjän omistukseen (Kuhasensaari Club Oy). Maanomistajan tavoitteena on osittain purkaa tai saneerata vanhat leirikeskuskäytössä olleet rakennukset sekä osoittaa maltillisesti lisärakennusoikeutta matkailukäyttöön. Virkistyskäytön osalta haetaan myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää Kivijärven vetovoimaa. Lähialueella sijaitsevia nähtävyyksiä (mm. salpalinja, Lemin särä, Jalkosalmen lava) sekä läheisen taajaman palveluita pyritään hyödyntämään yhteistyössä muiden alueiden toimijoiden kanssa. Alueen rakennuskannasta ja yrittäjän tavoitteista saa hyvän kokonaiskuvan alueen nettisivuilta www.kuhasensaari.fi.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti... 1 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet... 1 1.3 Sisällysluettelo... 2 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 2.11 Luonnonympäristö ja maisema...3 2.12 Rakennettu ympäristö...5 2.13 Maanomistus...6 2.2 Suunnittelutilanne... 6 2.21 Maakuntakaava...6 2.22 Osayleiskaava...7 2.23 Ranta-asemakaava...7 2.24 Rakennusjärjestys...9 2.25 Rakennuskiellot...9 2.26 Pohjakartta...9 3 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset...10 3.2 Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet...10 3.3 Tutkitut vaihtoehdot...11 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö...12 4 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...13 4.1 Yhteenveto ja mitoitus...13 4.11 Kokonaismitoitus...13 4.2 Aluevaraukset...13 4.21 Korttelialueet (RM)...13 4.22 Tie- ja liikennealueet...14 4.23 Virkistysalueet...14 4.3 Tekninen huolto...15 4.31 Vesihuolto...15 5 KAAVAN VAIKUTUKSET...15 5.1 Suhde maakuntakaavaan...15 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan...15 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön...16 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan...16 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys...16 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät...16 5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen...16

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 3 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Muistio viranomaisneuvottelusta 26.5.2014 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.5.2014, päivitetty 16.1.2015 ja 5.8.2015 - Luontoselvitys, raportti 13.1.2015 (T:mi Jouko Sipari) - Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Ranta-asemakaavan muutoksen merkinnät ja määräykset sekä kaavakartta 1:2000 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on pitkänomainen alue Kuhasensaaren keskivaiheilla. Pohjois eteläsuuntaisesti kulkeva Kuhasensaaren paikallistie jakaa suunnittelualueen läntiseen ja itäiseen osaan. Molemmat rannat ovat hietapohjaisia, melko jyrkästi syveneviä, ruskeavetisiä ja jonkin verran rehevöityneitä. Länsiranta rajautuu Uiminkapiaan (rantaviivaa n. 180m) ja itäranta Kilkinlahteen (rantaviivaa n. 360m). Alueen yleisilmettä ja maisemaa hallitsevat vanhan kesäsiirtolan rakennukset sekä varsinkin itään ja koilliseen, mutta myös kaakkoon avautuvat hienot järvimaisemat Kivijärvelle. Luonnonoloiltaan alue on suurelta osin rakennettu tai pihapiirinä. Metsä on vallannut osittain pihoilta elintilaa. Alue on suurelta osin harvennuksen tarpeessa, jotta piha-alueille saadaan valoa. Kuva: Kaavamuutoksen kohteena oleva Kirkkomäen tila on rajattu karttaa katkoviivalla

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Alueelle on laadittu luontoselvitys (raportti 13.1.2015, Jouko Sipari, FM, biologi), jonka tiivistelmässä todetaan seuraavaa: Suositukset: Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella todetut liito-oravahavainnot edellyttävät soveltuvien elinympäristöjen nykytilaan jättämistä. Kuvat: Leirikeskukselle vievä tie kaartuu sankan kuusikon lomassa (vas.). Rakennukset ja pihapiirit sijoittuvat mäkien lakialueille, jossa metsä hieman karumpaa männikköä (oik). Kuvat: Leirikeskuksen itärinteeltä avautuu kauniit näkymät Kilkinlahdelle (vas.), jonka ranta on varsin rehevä ja sulkeutunut (oik.). KARTTAAKO OY HEIKINKATU 7 48100 KOTKA PUH 0400 220082 jarmo.makela@karttaako.fi 4

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2.12 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen muodostaa Kirkkomäen tila (416-428-1-143). Suunnittelualueen rakennukset sijoittuvat molemmille ranta-alueille. Länsirannalla on neljä aittaa sekä rantasauna ja varastorakennus. Leirikeskuksen päärakennus sijaitsee alueen itäpuolella. Pihapiirissä on useita nukkuma-aittoja, leikkikenttä, jalkapallo- ja lentopallokentät sekä rannassa reilun kokoinen rantasauna. Rakennuskanta Kuvat: Leirikeskuksen päärakennuksessa on kolme majoitushuonetta, suuri sali, keittiö ja ruokasali sekä peseytymistiloja (vas). Päärakennuksen itäpuolella on jalkapallokenttä (oik.) Kuvat: Leirikeskuksen päärakennuksen etupihalla on pieni leikkikenttä (vas.). Pihapiirissä on satunnaisesti männikköön sijoiteltuna kahdeksan nukkuma-aittaa (oik.). Kuvat: Leirikeskuksen itärannan saunarakennus on tilava. Rannassa on nuotiopaikka. KARTTAAKO OY HEIKINKATU 7 48100 KOTKA PUH 0400 220082 jarmo.makela@karttaako.fi 5

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuvat: Länsirannalla rinteen päällä seisoo rivissä kolme nukkuma-aittaa (vas.). Lisäksi on idyllisesti harmaantunut, pieni hirsinen rakennus (oik.) Kuvat: Länsiosan rinne laskee voimakkaasti alas rantaan (vas.). Rannassa on pieni saunarakennus (oik.) sekä osin jo maahan uponnut puuvaja. Palvelut Etäisyys Lemin Kirkonkylän palveluille on noin neljä (4) kilometriä. 2.13 Maanomistus Alueen maanomistaja on yksityinen (Kuhasensaari Club Oy). 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen ja yleiskaavatyön yhteydessä. 2.21 Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 9.6.2010 maakuntakaavan, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2011. Maakuntakaavassa ei juurikaan ole merkintöjä alueelle. Kivijärven veneväylä kulkee alueen länsipuolella. Vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa ei myöskään ole merkintöjä alueelle. KARTTAAKO OY HEIKINKATU 7 48100 KOTKA PUH 0400 220082 jarmo.makela@karttaako.fi 6

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 7 Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella ympyrällä. 2.22 Osayleiskaava Lemin kunnanvaltuustossa Kivijärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava hyväksyttiin 17.4.2000. Lainvoiman kaava sai kokonaisuudessaan 19.7.2004. Yleiskaava laadittiin lähinnä rantarakentamista ohjaamaan ja nyt käsiteltävä alue osoitettiin yleiskaavassa lähinnä vanhemman ja tarkemman ranta-asemakaavan toteavana. Yleiskaavamääräyksen mukaan RA-1- alue on ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Merkittävä lisärakentaminen alueelle edellyttää pääsääntöisesti yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia (käytännössä ranta-asemakaavan muutoksen). VV-merkintä osoittaa uimarannan paikan. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimäärin punaisella ympyrällä. 2.23 Ranta-asemakaava Alueelle on laadittu rantakaava eli nykyiseltä termiltään ranta-asemakaava Kirkkomäen tilalle (vahvistettu 27.5.1976). Nykyisessä kaavassa on melko runsaasti rakennusoikeutta (päärakennuksen alue 1300 k-m 2, länsiranta 200 k-m 2 sekä kahden erillisen saunan rakennusalat). Tavoitteena on maltillisesti lisätä rakennusoikeutta ja rakentamisalueita.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 8 Myös vanhentuneet kaavamerkinnät uusitaan tässä yhteydessä, Nykyiset merkinnät:

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 9 Voimassa oleva ranta-asemakaava, lääninhallitus lisäsi vahvistamispäätöksessään (27.5.1976) punaisella tehdyt merkinnät 2.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2012 ja se tuli voimaan 1.1.2013. 2.25 Rakennuskiellot Alueella ei ole tehty rakennuskieltopäätöstä. 2.26 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vanhaa rantakaavan pohjakarttaa (hyväksytty 11.2.1974/MML). Aineistoa täydennetään uudemman rakennuskannan ja tiestön osalta maastotietokannan aineistolla.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 10 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset - Maastokäynti ja alustavat neuvottelut kunnassa pidettiin 16.4.2014. - Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (huhtikuu 2014). Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuntaan toukokuussa 2014 (MRL 74 ). - Viranomaisneuvottelu 26.5.2014, muistio selostusosan liitteenä. - Maastokatselmukset tarkemmin ja luontoselvitys keväällä - kesällä 2014. - Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta syksyllä 2014. Alueen liiketoimintasuunnitelman ja tavoitteiden tarkentaminen. Luontoselvitys valmistui tammikuussa 2015. OAS päivitys ja kaavaluonnoksen laatiminen kesällä 2015. Metsänhakkuusuunnitelmat ovat vireille. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja osallisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta (arviolta syyskuun 2015 aikana). Nähtävillä pitämisestä ja asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla/nettisivuilla ja lehtikuulutuksella (Etelä-Saimaa ja Länsi-Saimaan sanomat) sekä ilmoitetaan kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydetään tässä vaiheessa (ainakin Kaakkois-Suomen ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, ympäristötoimi, tekninen lautakunta, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta talven 2016 aikana). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (tavoite keväällä 2016). Päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 3.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on osittain saneerata tai purkaa nykyiset rakennukset ja osoittaa lisärakennusoikeutta matkailu- tai lomakäyttöön.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 11 3.3 Tutkitut vaihtoehdot Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin ensin kolme erilaista vaihtoehtoa: VE1. Kokonaisrakennusoikeus 1463 k-m² VE2. Kokonaisrakennusoikeus 1335 k-m²

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 12 VE3. Kokonaisrakennusoikeus 1555 k-m² Työneuvottelussa kevättalvella 2015 maanomistajan ja kaavoittajan edustajat kävivät luonnosvaihtoehtoja läpi. Kaavaluonnoksen ja jatkosuunnittelun pohjaksi maanomistaja on valinnut vaihtoehdon VE3 seuraavilla täydennyksillä / täsmennyksillä: Itäranta - 4 erillistä huvilaa (luxus-alue) - läntisen rinteen aitat, rakennusoikeiden lisäys (standard) - Pelikenttien luo siirtyvät aitat ja uudisrivitalo(t) (budjettialue) - Kokonaisrakennusoikeus noin 2000 k-m² (voimassa olevassa 1300 k-m²) Länsiranta - Lisätään kaksi huvilariviä rinteeseen MasterPlanin 2.2 mukaisesti liito-oravareviiri huomioiden - Yhteensä huviloita 3 x 4 x 75 k-m² - Rantasaunan rakennusoikeus 100 k-m² - Kokonaisrakennusoikeus 1050 k-m² (voimassa olevassa 340 k-m²) 3.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 13,56 ha. Järven rantaviivan pituus on noin 540 m. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m² e Rakennusoikeus, k-m 2 RM 1 1859 0,16 300 RM 2 1492 0,20 300 RM 3 2121 0,14 300 RM 4 1844 0,12 225 RM 5 1464 0,14 200 RM-1 6 2608 0,23 600 RM 7 1853 0,11 200 RM 8 3191 0,25 800 VL 13002 0,03 325 MY 62676 0.00 0 MU 47552 0,00 0 Yht. 139662 0,02 3250 Kaavalla esitetään suunnittelualueelle rakennusoikeutta 3250 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, alueelle laaditun yleiskaavan, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelujen perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy erittäin väljänä (e=0,02). 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RM ja RM-1) RM/ Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Yhden lomarakennuksen enimmäisrakennusoikeus korttelissa 1-4 on 75 k-m 2 ja kortteleissa 5 sekä 7 100 k-m 2. Kortteliin 8 rakennusoikeudesta 700 k-m 2 saa toteuttaa rivitalona. Lisäksi kortteliin 8 saa rakentaa viisi mökkiä, joiden koko on 20 k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Korttelialueita koskee osittamisrajoitus, eli alueilta ei saa lohkoa yksittäisiä tavanomaisia lomarakennuspaikkoja. RM-1/ Matkailukeskuksen korttelialue. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset. Koko aluetta palvelevan päärakennuksen enimmäisrakennusoikeus on 500 k-m 2, talousrakennuksia varten on varattu 100 k- m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 14 Kortteleiden ohjeelliset rakennuspaikat on sijoitettu maastollisesti rakentamiseen soveltuville paikoille. Korttelien vetovoima perustuu joko rannan läheisyyteen tai rinteeltä avautuvaan järvinäkymään. Rakentamista voidaan toteuttaa vaiheittain kortteli kerrallaan. Rakentamista on lisäksi ohjattu seuraavilla yleisillä määräyksillä: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennuksen alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan. Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua korttelikohtaisesti. 4.22 Tie- ja liikennealueet Tiealueet on osoitettu hyvin pitkälle olemassa oleva tilannetta mukaillen ohjeellisina ajoyhteyksinä. Tieyhteydet naapuritiloille (yksityistien linjaus) säilyvät ennallaan. Kaavoitettavan alueen poikki kulkee Kuhasensaarentie. 4.23 Virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousalueet Pääosa länsirannan ranta-alueista ja itärannan pohjoisosa on osoitettu: VL/ Lähivirkistysalue. Alueelle voi sijoittaa venevalkaman, uimarannan, pelikenttiä, grillikodan, yms. korttelialueita 1-8 tukevia toimintoja sekä matkailualueen huoltoyhteyksiä. Kummallekin rannalle saa sijoittaa yhden rantasaunan tukemaan alueen toimintoja kaavakartan rakennusalojen mukaisesti (kumpikin 100 k-m 2 ) sekä uusia huolto- ja talousrakennuksia (länsiranta 50 k-m 2, itäranta 75 k-m 2 ) tarkemmin määrittämättömällä tavalla, kuitenkin vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueella oleva liito-oraville soveltuva elinympäristö osoitetaan MY/ Maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen metsiä saa käsitellä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 15 Muu suunnittelualueen metsäympäristö osoitetaan käyttömuodolla MU/ Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. 4.3 Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Kaavoitettavaa aluetta tulee tutkia vesihuollon osalta kokonaisuutena. Vesihuoltoratkaisuissa tulee huomioida alueen vaiheittainen toteuttaminen sekä kortteleiden mahdollisesti erilainen käyttöaste sekä käytön vuodenaikojen väliset vaihtelut. Kaavaan sisältyy seuraavat vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset: Vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueelle rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Alueen liittäminen alueelliseen vesiosuuskuntaan tai kunnan verkostoon on silti erittäin suotavaa. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveydenja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet tulee käsitellä keskitetysti ja sellaisella tekniikalla, ettei jätevesistä missään olosuhteissa aiheudu haittaa tai vaaraa vesistölle tai pohjavesille. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Suunnittelualueella on voimassa Kivijärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoiman 19.7.2004. Yleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu aluevarauksina rantaasemakaavan mukaiset rakennuspaikat (RA-1) ja uimaranta (VV). Rakennuspaikkojen toteuttamisen ehtona yleiskaavassa on ranta-asemakaavan laatiminen. Ranta-asemakaava Kirkkomäen tilalle on jo olemassa (vahvistettu 27.5.1976) ja tällä kaavamuutoksella uusitaan vanhentuneet merkinnät ja maltillisesti lisätään rakennusoikeutta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Yleiskaavan ehto ranta-asemakaavan laatimisesta vahvistuu käynnissä olevalla kaavoitushankkeella. Yleiskaavan muutoksesta keskustellaan vielä kunnassa. Uutta rakentamista on osoitettu maisemallisuus ja maaston muodot huomioiden sekä itä- että länsirantojen taustamaalle mäkialueille. Kaavamääräyksillä ohjataan uutta rakentamista siten, ettei liito-oravan elinolosuhteet vaarannu.

LEMIN KUNTA, KUHASENSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 16 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaavoitettavalle alueelle ei ole laadittu erillistä kulttuuriympäristöselvitystä. Kulttuurihistoriallisia kohteita ei ole tiedossa, länsirannan vanha aitta pyritään säilyttämään nykyisellä paikallaan. 5.4 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Aivan rannan läheisyyteen ei sijoitu kortteleita, vaan rakentaminen sijoittuu valtaosin mäkialueille rannan taustalle. Mäelle rakentaessa maisemalliset vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin aivan rantaan rakennettaessa. Molemmilla rannoilla on jo nykyisellään rantasaunat ja niihin liittyvät pihapiirit ja kaavamuutoksen myötä näitä saunojen alueita saa kehittää. Muutoin rannat jäävät luonnonmukaiseen tilaan lähivirkistysalueeksi, maa- ja metsätalousalueiksi. Yleinen kaavamääräys: Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakentaessa tulee huomioida rakennusten soveltuvuus rakennuspaikalle ja maisemaan. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien säilyttää. 5.5 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Länsirannalla kiinteistön kapeudesta johtuen rakentamisesta vapaata rantaa jää melko vähän, joskin huomattavampi rakentaminen sijoittuu rannan taustalle. Itärannalla rantaa jää runsaasti vapaaksi, sillä rantaan sijoittuu vain rantasauna piha-alueineen. Muu rakentaminen sijoittuu kauemmas rannasta mäen päälle. Yleistä virkistysaluetta nyt käsiteltävä alue ei ole koskaan ollut. 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Liikennejärjestelyihin kaavahankkeella ei ole juuri mitään vaikutuksia. 5.7 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kunnalle kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee kunnan ja läheisen kyläalueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla matkailuelinkeinoa. Maanomistajalle uudis- ja korjausrakentamisesta syntyy kustannuksia. Uudisrakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla aluetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Kaavoitusinsinööri Henna Arkko