KANGASNIEMEN KUNTA. Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos (Luonnos) Selostusosa

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNTA Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos (Luonnos) Selostusosa Kuva: Näkymä Rahulahdelle kohti etelää toukokuussa 2016

2 SELOSTUS, LUONNOSVAIHE Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. toukokuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Varsinainen suunnittelualue muodostuu Kangasniemen kunnan Oralan kylän tiloista Teeririnne , Haavepalo ja Välipala Suunnittelualue sijaitsee Ison Siikajärven pohjoisosassa Rahulahden itärannalla. Alue sijaitsee n. 27 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Jyväskylän suuntaan, VT 13. Kuva: Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punakeltaisella ympyrällä ( 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on jakaa nykyisen kaavan mukaiset korttelin 1 kolme (3) rakennuspaikkaa kahdeksi rakennuspaikaksi ja nostaa samalla rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeutta. 1.3 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1: LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Varsinainen suunnittelualue muodostuu Oralan kylän tiloista Teeririnne , Haavepalo ja Välipala Kiinteistörajojen tarkistamisen vuoksi mukana on myös pieni

3 SELOSTUS, LUONNOSVAIHE osa Niemelän kantatilasta Suunnittelualue sijaitsee Ison Siikajärven pohjoisosassa Rahulahden itärannalla Luonnonympäristö Maastossa on suoritettu kaavoittajan toimesta ympäristökatselmus keväällä 2016 nyt käsillä olevan kaavamuutostyön yhteydessä. Luonnonympäristö on kumpuilevaa moreenimaastoa, jossa runsaasti kivikkoa. Kasvillisuus on kuivahkoa kangasmetsää, jossa valtapuuna harvakseltaan kasvavaa mäntyä. Kuva: Pihalta 1 näkymää läpi rakentamattoman RA-paikan suuntaan pohjoiseen ja rakentamattoman RA-paikan tien reunan kumpareen päältä länteen päin Kuva: Piha1/ eteläisempi Haavepalo ja Piha 2/ pohjoisempi Teeririnne Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on harvaan asuttua maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueen nykyinen rakennuskanta (kaksi pihapiiriä) on erittäin laadukkaasti toteutettua ja pienipiirteistä. Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Keskimmäisen rakentamattoman rakennuspaikan (Välipala 3-56) eteläisemmän ja pohjoisemman rakennuspaikan maanomistajat omistavat yhdessä.

4 KANGASNIEMEN KUNTA, LÄSÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOSVAIHE Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Läsänniemen ranta-asemakaava, jonka Kangasniemen kunnanvaltuusto hyväksyi ja Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti Kaavamuutos koskee pääosin korttelia 1, jossa kolme RA-rakennuspaikkaa on tarkoitus jakaa kahdeksi RA-rakennuspaikaksi (osoitettu punakeltaisella ympyrällä). Voimassa olevan kaavan selkeästi eteläisin rakennuspaikka (kortteli 3) on osoitettu merkinnällä RA-2 (jää kaavamuutosalueen ulkopuolelle). Muut korttelit 1-2 ja 4 on osoitettu merkinnällä RA. Kortteleihin kuulumattomat alueet on osoitettu merkinnällä M, metsätalousalue. Pieneltä osin nyt käsitellään myös kaavan M-alueita korttelin 3 ympärillä, koska alueen rakennuspaikkojen lohkomisessa ei ole täysin noudatettu alkuperäisen kaavan rajauksia. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

5 SELOSTUS, LUONNOSVAIHE Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, joka on vahvistettu Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Maakuntakaavaa päivitetään parhaillaan ja vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä talvella Siinä ei ollut muutoksia suunnittelualueelle. Kuva: Ote voimassa olevasta Etelä-Savon maakuntakaavasta, johon suunnittelualueen sijainti on osoitettu punakeltaisella ympyrällä ( Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään rantakaavan pohjakarttaa, joka on hyväksytty Pohjakarttaa täydennetään ajan tasalla olevalla kiinteistörekisterin kartalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut tilojen maanomistajilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan seuraavaksi paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidetään nähtävillä kunnanvirastolla. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3 Viranomaisyhteistyö Maanomistaja on ollut yhteydessä kunnan edustajaan (Jouko Romo) sekä kaavoittajaan vuoden vaihteessa , jolloin on neuvoteltu alustavasti kaavan laatimisesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään keväällä 2016, jonka jälkeen kaavamuutoksen tavoitteita on mahdollista tarkentaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maanomistajat ovat hankkineet tilojen 3:54 ja 3:55 välissä olevan rakennuspaikan 3:56 yhteisesti

6 SELOSTUS, LUONNOSVAIHE (kortteli 1, rakennuspaikka 2). Kaavamuutoksen tarkoituksena on jakaa nykyisen kaavan mukainen 3 rakennuspaikan kokonaisuus kahteen osaan ja nostaa samalla rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeutta. Nykyisessä kaavassa korttelissa 1 on rakennusoikeutta yhteensä 3 x 120 k-m² = 360 k-m². Nykyinen kaava ei kokonaisuutena silmämääräisesti vaikuta ns. ylitehokkaalta. Mitoitus asettuu kunnan laadituttamien viimeaikaisten rantayleiskaavojen periaatteisiin, joten Kangasniemen kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen perusteella rakennusoikeus on neliömetrin rakennuspaikoilla perusteltavissa 200 k-m² saakka ja yli puolen hehtaarin paikoilla jo 250 k-m². Esimerkiksi nykyisillä kolmella rakennuspaikalla rakennusoikeus olisi jo 600 k-m². Voimassa olevassa kaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu kahdella eri aluevarausmerkinnällä. RA-2 merkintä mahdollistaa kahden loma-asuinrakennuksen rakentamisen samalle rakennuspaikalle Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaratkaisu sovitetaan myös nykyisiin kiinteistörajoihin, lohkomiset ovat tapahtuneet jonkin verran voimassa olevasta kaavasta poiketen. Rakennuspaikat on muodostettu pohjoisemmaksi kuin nykyinen kaava osoittaa. Pohjoisempi rakennuspaikoista on pohjoisrajaltaan n. 25 metriä kaavan rajausta pohjoisempana ja eteläisemmän rakennuspaikan eteläraja noin 12 metriä pohjoisempana. Tämän takia myös kantatila on otettava mukaan pieneltä osin nyt käsillä olevaan kaavamuutokseen (ettei kaavaan jää tilan 3-49 alueelle noin 12 metriä kapeaa loma-asuntojen suikaletta). Asian havainnollistamiseksi kaavan pohjakartalla on mukana voimassa olevan kaavan aluevaraukset ja merkinnät himmeänä taustalla. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatava palaute osallisilta ja viranomaisilta otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus ja kaavaratkaisu Kaavamuutoksella osoitetaan suunnittelualueelle (kortteli 1) kokonaisuutena uutta rakennusoikeutta 140 k-m 2 (360 - > 500 k-m 2 ) ja jaetaan kolme (3) rakennuspaikkaa kahdeksi (2) rakennuspaikaksi maanomistajien toiveiden, kunnan rakennusjärjestyksen, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelun perusteella. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 160 k-m 2 päärakennukselle ja 90 k- m 2 talousrakennuksille (max. 4 kpl). Rakennuspaikkojen koot ovat 8242 m 2 (1) ja 7409 m 2 (2). Tila 3-56 on puolitettu kahteen muuhun rakennuspaikkaan. Rakennusten etäisyydet rantaviivasta määrätään kulloinkin voimassa olevassa kunnan rakennusjärjestyksessä. Otteita nykyisestä rakennusjärjestyksestä: 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Alle 80 m2 kerrosalaltaan olevan asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu,

7 SELOSTUS, LUONNOSVAIHE vähintään 25 metriä. Alle 100 m2 kerrosalaltaan olevan etäisyyden vähintään 30 m ja alle 120 m2 kerrosalaltaan vähintään 35 m ja yli 120 m2 kerrosalaltaan oltava vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä ja kerrosalaltaan enintään 25 m² tulee olla vähintään 15 m ja sitä suuremmat vähintään 25 m. Asuinrakennukseen liittyvän alle 20 m² kerrosalaltaan olevan talousrakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 10 m ja yli 20 m² kerrosalaltaan olevan etäisyys vähintään 15 m. Luhtiaitan tai muun kaksikerroksisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on oltava vähintään 25 m. Venevajan etäisyys rantaviivasta ratkaistaan tapauskohtaisesti huomioiden erityisesti maisemalliset näkökohdat. Vesi- ja jätehuollon osalta on omat kaavamääräykset (ks. liitteenä). 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (haja-asutusluonteinen loma-asutus) ja päivittää rakennusoikeuden vastaamaan nykyisiä vapaa-ajan asumisen tarpeita. Lisärakennusoikeus ei vaaranna alkuperäisen kaavan tavoitteita ja periaatteita eikä aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille, sillä rakennuspaikkojen määrä putoaa samalla (3 -> 2). Liikennejärjestelyihin tai aluerakenteeseen kaavalla ei ole vaikutuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon ympäristöselvityksen mukaisesti. Rakennusjärjestyksen mukaisilla etäisyyksillä ja rakentamisen ulkonäköä ohjaavilla kaavamääräyksillä varmistetaan rakennusten maisemaan sovittaminen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen jakamalla keskimmäisen rakennuspaikan lohkomalla ja rakentamalla alueelle oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka Kaavoitusinsinööri Henna Arkko jarmo.makela@karttaako.fi