Nastolan Uudenkylän osayleiskaava

Nastolan Uudenkylän osayleiskaava Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet 23.5.2013 Viite 82144070 Kirjoittanut Niina Ahlfors ja Markus Hytönen Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Sisällysluettelo 1. Tavoitteet 1 1.1 Valtakunnalliset tavoitteet 1 1.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2 1.1.2 Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet 3 1.1.3 Suojelukohteet 5 1.2 Maakunnalliset tavoitteet 6 1.3 Nastolan kuntastrategiasta 2010-2015 johdetut tavoitteet 8 1.3.1 Väestötavoite 9 1.3.2 Ohjausryhmän tavoitteet 9 1.4 Osallisten esittämät tavoitteet 10 1.4.1 Viranomaisten tavoitteet 11 1.5 Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan tavoitteet 13 2. Mitoitusperiaatteet 14 2.1 Emätilaperiaate 14 2.2 Ranta-alueet 15 2.2.1 Muunnetturantaviiva 15 2.2.2 Mitoitusluku 16 2.2.3 Tarkentavia periaatteita 16 2.2.4 Arvio rantarakentamisen määrästä 16 2.3 Haja-asutusalue 17 2.3.1 Mitoitus 17 LIITE Tavoitteiden arvottaminen ohjausryhmässä

1. Tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisten yleiskaavojen laatimisesta ja niiden ajantasaisuudesta. Nastolan kunta on ryhtynyt kaavoitustyöhön parantaakseen Uudenkylän asemaa osana Nastolan nauhataajamaa vahvistaakseen Rakokiven roolia kunnan kaupallisena keskuksena tarkastellakseen Rakokiven ympäristön maankäytön tarpeita ohjatakseen Sylvöjärven ja Immilänjoen ranta-alueiden rakentamista ja muuta maankäyttöä Kaavaan merkittävästi vaikuttavia asioita ovat valtatie 12 linjaus ja Uudenkylän uusi rautatien henkilöasema. Työn pohjaksi on laadittu selvityksiä luonnon- maiseman ja kulttuurihistorian osalta. Lisäksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa hanke ja siinä toteutettava osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu. Näiden vaiheiden jälkeen laaditaan kaavan tavoitteet ja mitoitusperiaatteet, jotka on kuvattu tässä asiakirjassa. Työn tavoitteet voidaan jakaa seuraavasti: Valtakunnalliset tavoitteet Maakunnalliset tavoitteet Nastolan kunnan tavoitteet Osallisten tavoitteet Muiden viranomaisten tavoitteet Eri tahoilla on alueen maankäytön kannalta erilaisia tavoitteita. Tavoitteet on pyritty kirjaamaan tähän suunnittelun alkuvaiheessa laadittavaan raporttiin mahdollisimman kattavasti ja ytimekkäästi. Näiden tavoitteiden kokonaisuudesta pyritään johtamaan yleistavoitteet, joita käytetään Nastolan Uudenkylän osayleiskaavaa laadittaessa. Nämä tavoitteet on esitetty viimeisessä tavoitteita käsittelevässä kappaleessa. 1.1 Valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet pohjautuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, seutu- ja maakuntakaavoihin ja valtakunnallisiin inventointeihin ja -ohjelmiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) ja se velvoittaa, että yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 1

7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Laadittaessa yleiskaavaa ranta-alueille, pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi, on sen lisäksi mitä muutoin yleiskaavasta on säädetty katsottava, että (MRL 72 ): 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö soveltuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon sekä 3) ranta-alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 1.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain sekä - asetuksen mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Nastolan Uudenkylän osayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen 2

Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. 1.1.2 Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Alueella ei sijaitse Natura 2000-kohteita, mutta kaava-alue rajautuu Iitin kunnan puolella sijaitsevaan Arrajoen Natura-alueeseen (FI 0404004), joka on valtakunnallisesti ja samalla myös kansainvälisesti arvokas. 12 ha laajuinen Arrajoen alue on merkittävä uhanalaisen lajin säännöllisenä pesimäalueena ja alue kuuluu uhanalaisen lajin suojelusuunnitelmaan. Natura-alue on otettava huomioon Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan suunnittelussa. Arrajoen Natura 2000 alue Iitin kunnan puolella Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: 3

Toivonojan kartanon ja Immilän myllyn sijainti Toivonojan kartano Toivonojan kartano on edustavimpia esimerkkejä 1800-luvun lopulla ilmenevästä, taloudelliseen noususuhdanteeseen liittyvästä kartanorakentamisesta. Kookas päärakennus, rapatut talousrakennukset ja väentupa muodostavat ryhmän peltoa halkovan tien varrella. Päärakennuksen ympärillä on järveen ja rantapeltoihin ulottuva puisto. Päärakennuksen runko on 1800-luvun alusta, mutta nykyinen muoto on toteutettu 1870-luvulla. Rapatut navetta- ja tallirakennukset on rakennettu 1910-luvulla. Kartanorakennus ja puisto on restauroitu vuonna 2001. 4

Toivonojan kartano, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympristö Immilän mylly Immilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilänmyllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa. Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu. Immilän mylly on rakennettu Immilänjoen alajuoksulle vuonna 1901. Myllyn läheisyydessä sijaitsee lisäksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto. Immilän mylly, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympristö 1.1.3 Suojelukohteet 1.1.3.1 Muinaismuistolaki Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen rajalla, Iitin kunnan puolella, sijaitsee yksi muinaismuistolailla (295/63) suojeltu muinaisjäännös. Rajakivessä on kaiverruksia, jotka ilmaisevat ilmeisesti rajan suuntaa, teksti NYBY sekä vuosiluku 1786. 1.1.3.2 Luonnonsuojelulaki Luontokohteet, harju 1.1.3.3 Vesilaki Pohjavesialue ja purot 5

1.2 Maakunnalliset tavoitteet Maakunta- ja seutukaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 (vahv. 11.3.2008). Uusi kokonaismaakuntakaava 2014 on parhaillaan nähtävillä (1.8. 30.9.2012) ja se tulee korvaamaan vahvistuessaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen osalta on voimassa olevassa maakuntakaavassa 2006 osoitettu: Rakokiven alue on varattu keskusta toimintojen alueeksi (C). Keskustatoimintojen alue -merkinnällä osoitetaan palveluiltaan kaupunkitasoisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen sekä asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä Rakokiven pohjoispuolella, Kisaharjun ja Turranmetsän väliin jäävä laaja alue on varattu virkistysalueeksi (V), jonka suunnittelumääräyksessä ohjataan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvaamaan virkistyskäyttöedellytyksien säilymistä, alueen saavutettavuutta, riittävää palvelu- ja varustetasoa sekä ympäristöarvot ja viher- tai ulkoilureittien jatkuvuutta alueella Uusikylän alue radan eteläpuolella, Kouvolantieltä (mt 312) Risalaan sekä Turranmetsän ja Mustakallion välinen alue radan pohjoispuolella on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikennealueita, virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä näiden tarvitsemia laajentumisalueita Uudenkylän vanha kyläalue Heinolantien (mt 3136) varressa on varattu kyläalueeksi (AT). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Suunnittelussa tulee myös huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdolli- 6

suudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen Radan molemmin puolin, Kouvolantien ja Valtatie 12 väliin jäävä alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) Valtatie 12 ja Kuivannontien risteysalueen ympäristö on varattu palvelujen alueeksi (P). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita Keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkintä (ca) on osoitettu radan eteläpuolelle Uudenkyläntien ja Hedelmätien väliin. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka palvelevat alakeskuksen vaikutusalueen asukkaita Osayleiskaava-alueen läpi itä-länsisuuntaisesti kulkeva junarata on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosaksi. Suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon lisäraiteiden aluetarpeen Vehkosillantie, Arrajoentie ja osa Heinolantietä Sylvöjärven eteläpuolella on osoitettu merkittäväksi yhdystieksi (yt74). Samoin Harjuviidantien, Urheilutien ja Rakokiventien reitti (yt65), edelliseen reittiin risteävä Elementintie (yt62), Kuivannontie (yt103) sekä Selkolan- ja Ylämaantie (yt?) Osa Hedelmätiestä, Kuivannontiestä (mt 1711) itään päin on merkitty uudeksi seututieksi tai pääkaduksi (st 31). Edelliseen yhtyvä valtatie 12 on merkitty uudesta tienpätkästä itään päin merkinnällä (st29) seututie tai pääkatu. Seututiemerkinnällä esitetään kuntakeskuksia, merkittäviä liikennettä synnyttäviä kohteita ja kaupunkikeskuksia yhdistävät väylät sekä niitä merkitykseltään vastaavat kadut. Molempia merkintöjä koskee sama suunnittelumääräys: Paikalliselle ja kevyelle liikenteelle tulee osoittaa erillinen väylä. Väylää risteävät kevyenliikenteen pääreitit tulee johtaa eri tasossa väylän poikki Valtatie 12 on merkitty Kuivannontien risteyksestä länteen päin moottoritieksi parannettavaksi moottoriliikennetieksi (mo3). Ja siitä lännen suuntaan jatkuu uusi moottoritie (mo4), jonka linjaus on etelämpänä, kuin nykyisen valtatie 12 linjaus. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu eritasoliittymien kautta ja paikalliselle sekä kevyelle liikenteelle on osoitettu erillinen väylä. Väylän lähialueiden suunnittelussa tulee huomioida melun vaikutukset alueiden käyttöön. Viherväylät ja ulkoilureitit tulee suunnitella eri tasossa väylän poikki. Tiet sovitetaan maisemaan siten, että arvokkaat maisemakokonaisuudet säilyvät ja tienkäyttäjille muodostuu mielenkiintoisia näkymiä. Liikenteen aiheuttamaa melua ja muuta häiriötä rajoitetaan parantamalla liikenteen sujuvuutta ja melusuojausta Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi moottoritien eritasoliittymää. Toinen jo olemassa oleva liittymä Kuivannontielle sekä uusi Kotterontielle Immilänjoki osayleiskaava-alueen pohjoisosassa on merkitty melontareitiksi, joka haarautuu Immilänjoelta myös etelään, koko Sylvöjärven poikki kulkevaksi reitiksi. Suunnittelumääräys velvoittaa, että reitit suunnitellaan ja toteutetaan kokonaissuunnitelmaan perustuen ympäristölle haittaa tuottamattomille alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen. Reittien varrella toteutetaan tarpeelliset rantautumispaikat, jätehuolto ja siirtomahdollisuudet estepaikoilla Matkailupalvelujen alue tai kohde merkinnällä (RM504) on osoitettu Immilän mylly melontareitin varrella 7

Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee suunnittelualueen poikki itä-länsi suuntaisesti Salpausselän harjun eteläreunaa. Reitti lähtee virkistysalueeksi varatulta alueelta, Urheilukeskuksen reitiltä ja päättyy Iitin kuntarajalle Haarankylään Toivonojan alue Sylvöjärven länsipuolella on merkitty kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alueeksi (kmv) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi rasterilla ja merkinnällä (ma) Pohjavesialue on merkitty suunnittelualueen poikki itä-länsisuuntaisesti, joka Haarankylän kohdalla laajenee etelään Iitin kuntarajalle asti Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma -merkinnällä (ge) on osoitettu suunnittelualueen poikki itä-länsisuunnassa kulkeva Salpausselän harju. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa Maa-ainesten ottoalueeksi (eo) on varattu Arolantien pohjoispuolelta alue, joka sijoittuu Selkolantien ja Ylämaantien molemmin puolin Osayleiskaava-alueelle sijoittuu pohjoisosastaan suojavyöhyke (sv1), joka ulottuu myös Orimattilan alueelle. Alueella liikkumista rajoitetaan räjähdysvaaran ja turvallisuussyiden takia. Suunnittelumääräys: Sotilasviranomaisille on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen pysyväisluontoisesta rakentamisesta alueelle 1.3 Nastolan kuntastrategiasta 2010-2015 johdetut tavoitteet Nastolan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 26.4.2010 Nastolan kuntastrategia 2015:n. Kyseessä on koko kuntaa koskeva strategia, jonka Nastolan kunta on valmistellut yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa; elinkeinoelämän edustajat, yhdistykset, järjestöt ja seurakunta. Myös nuoria ja kunnan omaa henkilöstöä on kuultu valmistelun aikana. Seuraavassa on poimittu ne osatavoitteet, jotka ovat Nastolan Uudenkylän osayleiskaavatyötä ohjaavia tavoitteita: väestömäärän kasvu on noin 0,5% / vuosi kunnalla on monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta kunta tarjoaa myyntiin 30 omakotitonttia vuodessa asumismahdollisuudet ovat monipuoliset o o o 1 kerrostalo / 2 vuodessa 15 rivitaloasuntoa / vuosi 1 vuokrarivitalo / 2 vuodessa puhdas luonto ja viihtyisä elinympäristö o o o vesistöt ovat ekologisesti hyvässä tilassa ja ne soveltuvat hyvin virkistys- ja kalastuskäyttöön ei sinileväesiintymiä vesistöjen happitilanne paranee nettomuuttoliike keskimäärin 60 hlöä / vuosi liikuntareittejä lisää 10 km vuoteen 2015 mennessä 8

asemakaavoituksessa varataan uusia lähiliikuntapaikkoja jokaista alkavaa 3000 kerrosneliötä kohden työpaikkojen lukumäärän kasvu 2012 alkaen 1% / vuosi yritysten lukumäärä lisääntyy vähintään 2% / vuosi luovutuskelpoisia yritystontteja on tarjolla aina vähintään 10 ha kaavoitettuja yritystontteja on vähintään 50 ha 1.3.1 Väestötavoite Yleiskaavan laatimisessa keskeistä on minkälaiselle väkimäärälle asumisen, kaupan, palveluiden, työpaikkojen ja liikennejärjestelmän ratkaisuja tehdään. Yleiskaava on hyödyllinen työväline väestöään menettävien kuntien alueiden käytön uudelleen arviointiin ja ympäristön laadulliseen kehittämiseen. Nastolan kunta ei ole laatinut varsinaista väestötavoitetta, mutta kuntastrategian mukaisen väestömääränkasvun tavoitteesta on johdettavissa seuraavaa: Väestömäärä osayleiskaavan alueella vuonna 2012 Väestömäärä 0,5% kasvulla vuonna 2013 Väestömäärä 0,5% kasvulla vuonna 2014 Väestömäärä 0,5% kasvulla vuonna 2015 4 040 4 060 4 081 4 101 Siinä tapauksessa, että väestömäärän kasvutavoite säilyy vuoden 2015 jälkeen 0,5 %:ssa ja Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030 on asukaslukutavoite Uudenkylän osayleiskaava-alueella 4 419 vuonna 2030. Asukasmäärä kasvaisi 18 vuoden aikana 379 asukkaalla. Väestönkasvu osayleiskaava-alueella ohjataan Rakokiven-, Uusikylän ja Kanervan asemanseudun alueille osoittamalla sinne uusia asumisen alueita tai laajentamalla jo olemassa olevia asuinalueita. 1.3.2 Ohjausryhmän tavoitteet Nastolan kunnanjohtaja on nimennyt osayleiskaavatyötä varten ohjausryhmän, joka koostuu seuraavista henkilöistä: Pauli Syyrakki, Nastolan kunta, kunnanjohtaja Reijo Savurinne, Nastolan kunnanhallituksen pj. Marja-Liisa Immonen, Nastolan tekninen lautakunta Risto Helander, Nastolan kunta, tekninen johtaja Sanna Suokas, Nastolan kunta, yleiskaavoittaja Katri Kuivalainen, Nastolan kunta, kaavoitusarkkitehti Jyrki Uimonen, Nastolan Yrittäjät ry pj. Antti Pohjonen, Nastolan teollisuusryhmä Panu Heinonen, Nastolan Uudenkylän kyläyhdistys ry Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja alla on esitetty tavoitteet, jotka niissä nousivat esille. Keskustatoimintojen alueet Rakokiven aluetta tulee tiivistää, ei laajentaa katualueita tulee kehittää. Liikenneverkko on ongelmallinen, kun on vain yhden kadun varassa Rakokiveä tulee kaupungistaa ja saada sinne enemmän kerroksia. Kaupallisten rakennusten päälle asuntoja 9

Työpaikka-alueet Rauten ja Uponorin tontit kehitettäviä alueita ei isompaa liikeyksikköä eritasoliittymän alueelle, mutta joitain pienempiä liikenteestä hyötyviä bensa-asemalle hyvä paikka eritasoliittymän läheisyydessä Nastolasta puuttuvat erityiskaupan alueet Asumisen alueet Heinolantien profiili tulisi muuttaa taajamaväyläksi Kanervan alue asumisen uudeksi alueeksi ja Heinolantien vartta tulisi tiivistää harjun rappeutuvaa rakennuskantaa tulee kehittää ensisijaisesti asumista tulisi esittää harjun päälle, ei alle Kylä- / vapaa-ajan asuntoalueet Uudenkylän vanhalle kyläalueelle osoitetaan tarkempaa ohjausta kaavan tulee ohjata teitä rakennettaviksi siten, että ne sopivat paremmin ympäristöönsä Virkistysalueet ja reitit maakuntakaavan mukaiset kaksi virkistysreittiä tulee yhdistää uimaranta ja kaksi lintutornia osoitetaan reitin varteen selkeyttää virkistysreittiä Heinolantien varressa Maa- ja metsätalousalueet tulee säilyttää laajat ja yhtenäiset alueet Immilänkylään osoitetaan maaseutumaista asumista ja joen alajuoksulle rakentamista laajemminkin Ohjausryhmän kesken järjestettiin kysely, jossa kunkin ohjausryhmän jäsenen tuli arvottaa edellä esitettyjä tavoitteita. Kohdassa 1.5 on esitetty tämän kyselyn tuloksena muodostuneet tärkeimmät tavoitteet, joita käytetään Uudenkylän osayleiskaavan keskeisimpinä tavoitteina. Liitteessä on esitetty taulukko muodossa ohjausryhmän jäsenten tarkempi arvotus. 1.4 Osallisten esittämät tavoitteet Osallisten esittämiä tavoitteita kirjattiin ylös 22.8.2012 Nastolan kunnantalolla pidetyssä yleisötilaisuudessa. Alla on jaoteltu esiin nousseita asioita osa-alueisiin. Keskusta-alueet tulee esittää tarkemmin, kuin vain yhtenä keskusta-alueen C-merkintänä liiketoiminta tarkasti harkittava, ei kestä kaupan isoja yksikköjä Taajama-alue tiealueita tulee kehittää soramontun aluetta tulee kehittää 10

Työpaikka-alueet tulee osoittaa laajemmin, kuin mitä maakuntakaavassa eritasoliittymän kohta erinomaisella sijainnilla ja sen tulisi toimia porttina idästä päin Nastolaan tultaessa Kyläalueet Uudenkylän vanhalle kyläalueelle osoitetaan tarkempaa ohjausta kaavan tulee ohjata teitä rakennettaviksi siten, että ne sopivat paremmin ympäristöönsä asutusta Heinolantien varteen, ettäuudenkylän koulun kuljetusoppilaita olisi tulevaisuudessakin vähän kevyenliikenteen yhteys Heinolantien varteen, että koululaiset pääsevät turvallisesti kouluun Sylvöjärven veden tila sitä tulee parantaa estää uudenrakentamisen haittavaikutukset vedentilaan vähentää maatalouden ravinnekuormituksia rantaan valumavesipainanteita, joiden rakentamiskustannuksiin kunta osallistuu Muita tavoitteita kaavan nimi tulee muuttaa Uudenkylän osayleiskaavaksi Rakokiven kuntakeskuksen nimi tulee muuttaa Uudenkylän kuntakeskukseksi Uudenkylän identiteettiä tulee kehittää meluhaittojen vähentäminen 1.4.1 Viranomaisten tavoitteet Viranomaisten tavoitteita Nastolan Uudenkylän osayleiskaavatyölle on käsitelty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 20.8.2012. Alla on esitetty tavoitteet, jotka nousivat esille viranomaisneuvottelun yhteydessä. Valtatie 12 -linjaus Maakuntakaavan mukainen linjaus on kallis ja sille on etsitty vaihtoehtoista ratkaisua Liikennepoliittisen selonteon pilotissa (11.4.2012). Lisäksi Nastolan kunta on suunnitellut tielle kaksi omaa linjausvaihtoehtoaan Kouvolassa 19.8.2012 viranomaisten kesken järjestetyssä kokouksessa on sovittu, että yleissuunnitelmaa ryhdytään tarkistamaan ELY:n toimesta ja tavoitteiden tarkistus aloitetaan jo tämän syksyn aikana Liikenneviraston kanssa. Linjaus ratkaistaan yleissuunnitelmassa. Kokouksessa on todettu myös, ettei ympäristövaikutusten arviointia ole tarpeellista nyt tehdä koska Liikennepoliittiseen selontekoon kytkeytyvät konseptit (Liikennerevoluutio), yhtenä VT 12 linjausvaihtoehto, YVA:ttiin ja Nastolan Uudenkylän alueella sijaitseva linjaus tule merkittävästi muuttumaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnos on parasta aikaa nähtävillä ja Uudenkylän alue on merkitty siinä muutospainealueeksi. Maakuntakaava on riippuvainen siitä, miten tien yleissuunnitelma etenee 11

Osayleiskaavatyössä tulee saada valtatien päät samaan kohtaan, kuin Kymenlaakson liiton maakuntakaavassa, joka etenee nopeammin kuin Päijät-Hämeen maakuntakaava Keskusta-alueet Rakokiven keskustan tarkempi mittakaavaista tarkastelua pidettiin hyvänä ajatuksena keskustojen elinvoimaisuutta tulee kehittää Työpaikka- ja palvelualueet huoltoaseman sijoittumista Uudenkylän eritasoliittymän läheisyyteen ja sen siirtymistä pois keskustan pohjavesialueelta pidettiin hyvänä ajatuksena teollisuusrakennusten alueella pohjavesien suojelun huomioiminen on tärkeää. Tulee harkita nykyisten T-alueiden osoittamista TY-merkinnällä Ranta- ja kyläalueet Maakuntakaavatyötä varten on käynnissä useita selvityksiä, joita on tarpeen hyödyntää. Ranta-ja kyläalueilla on mahdollista käyttää hieman toisistaan poikkeavia mitoitusperiaatteita. Kylissä voi olla enemmän loma-asutusta, että niiden kehittyminen on mahdollista Vanhakylä on maakuntakaavassa AT-alueena, ja jos osayleiskaavalla osoitetaan sinne asumista enemmän, niin se voi tuoda muutostarpeen maakuntakaavaan Sylvöjärven päät. Pohjoisessa jonkinlainen kyläalue, joka ei ole kylää maakuntakaavassa ja eteläkärjessä on paineita rakentamiselle Kyläalueeksi esittäminen on kunnan sisäistä harkintaa ja sitä joudutaan käymään läpi maakuntakaavaa laadittaessa Suunnittelussa huomioitavia tai suojeltavia luontokohteita olemassa olevat Metso-kohteet Arolan alueella sijaitseva liito-oravametsä rata-alueella esiintyvä palosirkka kangasvuokko Sammalsillansuon luhta pikkutikka Yhteiskoulun tiealueella Arrajoki tärkeänä ekologisena käytävänä kaksi suojeltavaa tammea ja yksi iso siirtolohkare viitasammakko pohjavesi- ja puroalueet 12

1.5 Nastolan Uudenkylän osayleiskaavan tavoitteet Raideliikenteeseen tukeutuvien asuinalueiden osoittaminen Alueen elinkeinojen säilymisen ja kehittämisen edistäminen Rakokiven vahvistaminen kunnan kaupallisena keskuksena Alueen kulttuuriympäristönarvojen sekä ominaispiirteiden säilyttäminen Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen Taajamarakenteen toiminnallinen tehokkuus Sylvöjärven vedentilan parantaminen Yhteen sovittaa Valtatie 12 uusi linjaus ympäröivään maankäyttöön. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevat ympäristöarvot ja infrastruktuurin huomioiden Työpaikka-alueet sijoitetaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikan, että työmatkojen näkökulmasta Palveluverkko-optimointi koko kunnan tasolla Pohjavesialueiden huomioiminen rakentamisen sijoittelussa ja kaavallisessa ohjauksessa Maisemarakenne suunnittelun lähtökohtana Olemassa olevien kylien rakentamisen tukeminen siten, että kaavalla ohjata rakentamista liian tarkkaan Rannoille sijoittuvien rakennuspaikkojen osoittaminen luonnonolosuhteet, maisema, olemassa oleva rakentaminen ja vapaat ranta-alueet huomioiden Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä Sylvöjärven ja jokien melontareittien kehittäminen Riittävien työpaikkaalueiden varaaminen siten, että asutukselle aiheutuva häiriö minimoidaan Virkistysalueiden ja -reittien kehittäminen osana asumisen, vapaa-ajan ja matkailun toimintaympäristöä Uudenkylän säilyminen ja sen elinvoimaisuuden kehittäminen Rakentamismahdollisuuksien turvaaminen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatetta noudattaen Radan ja valtatien estevaikutusten minimointi 13

2. Mitoitusperiaatteet Mitoitusperiaatteiden tarkoituksena on määrittää tilakohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärä eli rakennusoikeus mitoitettavalla alueella maanomistajia tasapuolisesti kohtelevalla tavalla. Rakennusoikeus määritetään kaava-alueen rantaalueille sekä haja-asutusalueille. Mitoitusperiaatteet hyväksytetään Nastolan kunnan valtuustossa. Niiden valmisteluun osallistuvat työtä varten valittu ohjausryhmä, joka koostuu kuntien virka- ja luottamusmiehistä. Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitusperusteiden tarkoituksena on määritellä osayleiskaavassa osoitettava kokonaisrakennusoikeus, rakennusoikeuden jakoperusteet sekä rakentamatta jätettävän rantaviivan osuus. Mitoitusperusteet voivat vaihdella kaava-alueen luonnonolojen, maiseman ja muiden maankäyttötarpeiden mukaan vyöhykkeittäin. Mitoitusperusteissa huomioidaan osayleiskaavan tavoitteet, kunkin alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa, luonto ja maaperäolosuhteet sekä maisema sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus. Lisäksi kaavalla turvataan kohtuulliset rakentamismahdollisuudet. Mitoituksen pohjana käytetään rantaviivanormia. Mitoituslaskelmien pohjana käytettävä rantaviiva perusteinen mitoitus ei ilmaise varsinaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituutta vaan rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Osayleiskaavaa laadittaessa ratkaistaan rakennuspaikkojen lopullinen sijoitus tai sijoittamatta jättäminen. Mitoituksesta on voitava poiketa niissä tapauksissa, joissa mitoituslaskelmien mukainen rakennuspaikkojen lukumäärä johtaa selvästi epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun ja kohtuuttomuuksiin. 2.1 Emätilaperiaate Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan ns. hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujenrakennuspaikkojen määrä. Laskentamenetelmää kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Osayleiskaavan mukainen kokonaismitoitus lasketaan emätiloittain. Mitoitusperusteet ilmaisevat, kuinka monta rakennuspaikkaa voidaan enintään muodostaa emätilaa kohti. Emätilatarkastelun lähtökohtana on rantarakentamissäännösten voimaantulo vuosi eli 1969 ja leikkausajankohtana käytetään päiväystä 31.12.1969. Emätilakohtainen kokonaisrakennusoikeus jaetaan siitä muodostettujen tilojen kesken vuoden 2012 alussa vallinneen kiinteistöjaotuksen mukaan. Käytetty rakennusoikeus vähennetään emätilan rakennusoikeudesta. Yhdeksi käytetyksi rakennusoikeudeksi katsotaan rakennettu ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikka, rakennettu loma-asunnon rakennuspaikka tai erillinen sauna, rakennettu maatilakeskuksen rakennuspaikka, joka sisältää ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikan, rakennettu rakennuspaikka johonkin muuhun käyttötarkoitukseen kuten palvelutoimintaan, teollisuuteen, venekerholle tms. rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa poikkeamislupa, rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa rakennuslupa ja rakentamaton ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Osayleiskaavassa osoitetaan sekä käytettyjen että jäljellä olevien rakennusoikeuksien lukumäärä rakennuspaikkoina tilakohtaisesti. Maanomistajan eri tiloja tarkastellaan rakennusoikeuslaskelmassa erillisinä yksikköinä. Jäljellä olevien uusien rakennuspaikkojen siirto saman maaomistajan tilalta toiselle on mahdollista. Mikäli tila on jaettu vuoden 1969 jälkeen suurempiin osiin, jaetaan emätilan rakennusoikeus lohkotilojen kesken jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän mukaisesti. 14

Poikkeus pääsäännöstä: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1969 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen. Emätilaperiaatetta käytetään sekä ranta- ja haja-asutusalueella. 2.2 Ranta-alueet Ranta-alueilla rakennusoikeuslaskelman merkitys on suurempi kuin hajaasutusalueella. Tämä siksi, että ranta-alueella rakentaminen on rajoitetumpaa ja rakentamisen tulee pääasiallisesti perustua oikeusvaikutteiseen yleis- tai asemakaavaan. Osayleiskaavaan tullaankin ranta-alueen osalta osoittamaan rakennusoikeuslaskelman mukainen rakennusoikeus. Ranta-alue on noin 200 metrin laajuinen alue, mikäli maasto-olosuhteet eivät anna aihetta muuhun. 2.2.1 Muunnetturantaviiva Rantarakennusoikeus muodostuu kunkin tilan muunnetun rantaviivan pituudesta. Muunnetunrantaviivan määrittämiseksi rantaviiva aluksi pyöristetään kapeiden niemien ja lahtien kohdalla siten, että rantaviiva vastaa todellista käytettävissä olevaa rantaviivaa (oijotturantaviiva). Lopullinen muunnettu rantaviiva lasketaan karttarantaviivan pituuden sekä rantaviivan muodon ja etäisyyksien perusteella. Koska lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan, kapean niemen tai lahden rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveiden lahtien ja niemien rannalle. Kuitenkin kapeissa, alle 50m leveissä niemissä huomioidaan vähintään niemen kanta rantaviivana. Muunnettu rantaviiva on määritetty Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämän laskelmatavan mukaisesti. Muuntamisperiaate on varsin yleisesti käytössä koko Suomessa. Kuva 1. muunnetun rantaviivan määritys 15

Tämän lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan erikseen rannan rakennuskelpoisuus. Mikäli ranta tulkitaan rakennettavuudeltaan rakennuskelvottomaksi, ei rakennusoikeutta siltä osin muodostu. Rannan rakennuskelpoisuus määritetään peruskarttatarkastelun sekä ilmakuvien perusteella. Kiinteistön ollessa muodoltaan rakentamiseen soveltumaton, ei muodostu laskennallista rakennusoikeutta. Mikäli tällaisilla alueilla on olemassa olevia luvanvaraisia tai ennen lupamenettelyä rakennettuja rakennuksia, merkitään ne tapauskohtaisesti osayleiskaavaan. Muunnetun rantaviivan määrittelyssä ei huomioida ympäristöarvoja, vaan ne huomioidaan mitoituksen määrittelyssä sekä uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. Suunnittelualueella on järvialueen rantaviivaa noin 10 kilometriä. Tämä lisäksi jokia on noin 3,5 km. Muunnetturantaviiva esitetään asiakirjoissa liitekartalla. Rakennusoikeuslaskelmassa esitetään rantaviivan ja muunnetunrantaviivan pituus tilakohtaisesti. 2.2.2 Mitoitusluku Mitoitusluku kertoo kuinka tiivistä rakentamista alueelle sallitaan. Suunnittelualueen ollessa laaja luonnonolosuhteiltaan vaihteleva käytetään useita erilaisia mitoitusvyöhykkeitä riippuen alueen luonteesta. Uudenkylän osayleiskaavan osalta alue on melko suppea eikä näin ollen ole tarpeen jakaa aluetta useisiin eri mitoitus vyöhykkeisiin. Rakennusoikeutta muodostuu koko alueelta 5,5 rakennuspaikkaa / muunnetturantaviiva kilometri. 2.2.3 Tarkentavia periaatteita Jokaisella rakentamattomalla emätilalla, joka täyttää rakennusjärjestyksen rakennuspaikalle asetetut vaatimukset, on rakennusoikeus vähintään yhteen rakennuspaikkaan. Mitoituksesta riippumatta jokainen rakennuspaikka, jolla on voimassa oleva asuin tai lomarakennuksen poikkeamis- tai rakennuslupa, muodostaa edelleen yhden rakennuspaikan. Rakennuspaikan ulkopuolelle osoitettu erillinen saunarakennus luetaan mitoituksessa 0,5 rantarakennuspaikaksi. Samoin rakennuspaikka, joka ei rajoitu rantaan kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 rakennuspaikkaa. Tällöin rakennuksen etäisyys rantaviivasta on yli 100 metriä. Jos rantarakennusoikeus ylittää kokonaisluvun 0,5:llä, rakennusoikeus pyöristetään ylöspäin kokonaisluvuksi. Mikäli tilalla on laskennallista rakennusoikeutta, jota ei ole mahdollista sijoittaa esimerkiksi meluhäiriön tai historiallisen rajoitteen takia, rakennusoikeutta ei osoiteta kaavaan. Osayleiskaavaan merkittävät uudet rakennuspaikat pyritään merkitsemään siten, että vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus säilyy mahdollisimman suurena. Tämä tarkoittaa uusien rakennuspaikkojen sijoittamista ryhmiin sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen. 2.2.4 Arvio rantarakentamisen määrästä Mitoitusperiaatteiden laadinnan yhteydessä on syytä arvioida kuinka suureen kokonaisrakennusoikeuden määrään esitetyt mitoitusperiaatteet johtavat. Tällöin on mahdollista jo varhaisessa vaiheessa tehdä mitoitusperiaatteisiin tarvittavia muutoksia, mikäli kokonaisrakennusoikeuden kohoaa kohtuuttoman suureksi tai jää huomattavan pieneksi. 16

2.3 Haja-asutusalue Haja-asutusalueelle määritettävän rakennusoikeuslaskelman merkitys ei näy lopullisella kaavakartalla, koska kyseiset alueet merkitään kaavaan pääasiassa maa- ja metsätalousalueiksi. Määritettävä rakennusoikeus toimii perusteena myönnettäville rakennusluville/suunnittelutarveratkaisuille, joita maanomistajat mahdollisesti hakevat tulevaisuudessa. Haja-asutusalueen rakennusoikeus määritetään koko Uudenkylän osayleiskaavaalueelle lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita sekä ranta-alueita. 2.3.1 Mitoitus Rakennusoikeutta muodostuu tilan pinta-alan perusteella seuraavalla tavalla: 1. rakennuspaikka / 1 ha 2. rakennuspaikka / 5 ha 3. rakennuspaikka / 15 ha 4. rakennuspaikka / 30 ha Tämän jälkeen rakennusoikeutta muodostuu 1 rakennuspaikka / 30 ha. 17

Nastolan kunta Uudenkylän osayleiskaava Tavoitteiden arvotus ohjausryhmässä Ramboll 9.11.2012 LIITE Nmo Tavoite Jäsen 1 Jäsen 2 Jäsen 3 Jäsen 4 Jäsen 5 Yhteensä Sijaluku 16 Raideliikenteeseen tukeutuvien asuinalueiden osoittaminen 1 1 2 3 5 12 1 12 Alueen elinkeinojen säilymisen ja kehittämisen edistäminen 3 3 4 5 2 17 2 17 Rakokiven vahvistaminen kunnan kaupallisena keskuksena 2 4 1 2 12 21 3 18 Taajamarakenteen toiminnallinen tehokkuus 4 5 4 12 25 4 14 Yhteen sovittaa Valtatie 12 uusi linjaus ympäröivään maankäyttöön. 9 2 6 10 12 39 5 11 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevat ympäristöarvot ja infrastruktuurin huomioiden 6 8 13 1 12 40 6 2 Alueen kulttuuriympäristönarvojen sekä ominaispiirteiden säilyttäminen 12 12 3 12 4 43 7 1 Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen 12 12 12 8 3 47 8 23 Työpaikka-alueet sijoitetaan hyvin saavutettaviksi sekä logistiikan, että työmatkojen näkökulmasta 12 12 7 6 12 49 9 6 Sylvöjärven vedentilan parantaminen 10 7 19 13 1 50 10 21 Pohjavesialueiden huomioiminen rakentamisen sijoittelussa ja kaavallisessa ohjauksessa 12 5 10 12 12 51 11 19 Palveluverkko-optimointi koko kunnan tasolla 5 9 8 19 12 53 12 20 Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä 7 16 20 12 55 13 22 Maisemarakenne suunnittelun lähtökohtana 12 10 9 12 12 55 14 5 Olemassa olevien kylien rakentamisen tukeminen siten, että kaavalla ohjata rakentamista liian tarkkaan 12 12 18 9 6 57 15 13 Riittävien työpaikka-alueiden varaaminen siten, että asutukselle aiheutuva häiriö minimoidaan 12 6 14 14 12 58 16 15 Rakentamismahdollisuuksien turvaaminen 8 12 11 17 12 60 17 25 Radan ja valtatien estevaikutusten minimointi 12 12 17 12 12 65 18 3 Rannoille sijoittuvien rakennuspaikkojen osoittaminen luonnonolosuhteet, maisema, olemassa oleva rakentaminen ja vapaat ranta-alueet huomioiden 12 12 20 11 12 67 19 7 Sylvöjärven ja jokien melontareittien kehittäminen 12 12 12 21 12 69 20 9 Virkistysalueiden ja reittien kehittäminen 12 12 15 18 12 69 21 4 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatetta noudattaen 12 12 12 22 12 70 22 Mikäli tavoitteelle ei ollut annettu sijalukua, annettiin sille keskiarvo 12. Nämä on värjätty vihertävän harmaalla