Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys 442/ /2014 Kunnanhallitus 245 Kunnanvaltuusto hyväksyi Kymijoki-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutoksen ja täydennyksen. Anneli Metsä valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen tilan Metsä-Kananoja RN:o 1:462 alueelle Tiirinmaalle osoitetun RA-alueen osalta. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa: "Valituksenalainen päätös on kumottava Iitin Arrajärven Tiirinmaan alueen osalta. Iitin kunta on edellytettävä laatimaan riittävät selvitykset ainakin Arrajärven vesistöstä. Joka tapauksessa Tiirinmaan alueelle osoitettujen rakennuspaikkojen määrä on puolitettava. Rantayleiskaavan muutos ja täydentäminen ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kaavassa osoitetaan lähes kaikki rakentamaton ranta rakennuspaikoiksi. Arrajärvi on osa yhtä Etelä-Suomen tärkeistä melontareiteistä. Sen vuoksi Tiirinmaan alue tulisi jättää virkistyskäyttöön. Valituksessa tarkoitettuja rakennuspaikkoja on siirretty muun muassa Selkojärveltä. Melontareitti ei kulje Selkojärven kautta. Rakennuspaikkojen siirtäminen edellyttää, että yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät myös siellä, minne rakennuspaikkoja siirretään. Arrajärvi on maatalouden valumien ja järven ominaisuuksien vuoksi kuormituksensa äärirajoilla, mikä tulisi ottaa mitoituksessa huomioon." Hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut: Sovellettavat säännökset Maankäyttö-ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristovaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö-ja rakennuslain 39 :n l momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: l) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n l momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: l) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollonjärjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arvio Valituksenalaisessa rantayleiskaavassa Arrajärven rannalle Tiirinmaan alueelle on osoitettu loma-asuntoalue, jossa on kahdeksan rakennuspaikkaa (8RA). Samaan järveen rajoittuvalle Veljestenharjun alueelle on osoitettu retkeilyalue (VR). Retkeilyalueen keskelle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailun kurssikeskusten, loma-asumisen ja virkistyksen tarpeisiin. Alueen rakennusoikeus ja yksityiskohtainen käyttö ratkaistaan asemakaavalla. Iitin kunnanhallituksen lausunnossa on todettu, että Arrajärven olosuhteet on otettu huomioon voimassa olevan yleiskaavan mitoitusperusteista ja sisällöstä päätettäessä. Vesistön tilasta on selvitystä. Tiirinmaan alueelle osoitetun rakentamisen vaikutus on vähäinen. Voimassa olevan yleiskaavan laadinnan yhteydessä on päätetty, että rakennusoikeutta siirretään Selkojärven alueelta Arrajärven väljemmälle vesistöalueelle.

3 Valituksen johdosta asiassa on arvioitava, onko rakennusoikeutta voitu siirtää valituksenalaisessa kaavassa esitetyllä tavalla Arrajärven Tiirinmaan alueelle. Rakennusoikeutta on päätöksellä siirretty myös Veljestenharjun alueelle. Laadittaessa yleiskaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi on maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä tarkoitetulla tavalla kiinnitettävä huomiota siihen, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Tämä on tarpeellista virkistysmahdollisuuksienja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rakennusoikeus on lähtökohtaisesti toteutettava siellä, missä se syntyy. Rakennusoikeuden siirtäminen esimerkiksi herkiltä alueilta toisaalle on kuitenkin mahdollista. Tällöin on myös niillä alueilla, jonne siirrettävä rakennusoikeus on tarkoitus sijoittaa, huolehdittava vapaan yhtenäisen rannan riittävyydestä. Kaavaselostuksen mukaan voimassa oleva rantayleiskaava hyväksyttiin Päätöksestä valitettiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kaava kumottiin Veljestenharjun RA- ja R-alueilta sekä siltä osin kuin Tiirinmaan alueelle oli osoitettu kahdeksan rakennuspaikan loma-asuntoalue. Nyt kysymyksessä olevassa rantayleiskaavan muutoksessa ja täydennyksessä rakennusoikeus nojautuu voimassa olevassa kaavassa sanottuihin mitoitusperusteisiinja rakennusoikeuden määrään. Rakennusoikeus kertyy pääosin Veljestenharjun ja Tiirinmaan ulkopuolella sijaitsevilta alueilta. Kaavaselostuksen mukaan ne Selkojärven, Haramaanjärvenja Kymijoen ranta-alueet, jotka nyt jäävät rakentamisesta vapaaksi, ovat osa vaalimisen arvoista ympäristökokonaisuutta ja osin alueet ovat merkittäviä yleisen virkistyksen kannalta. Voimassa olevan rantayleiskaavan kaavaselostuksen liitteenä olevan mitoitusvyöhykkeitä esittävän kartan mukaan Selkojärven, Haramaanjärven ja Kymijoen varren alue on vyöhykettä 3 eli mitoituslukuna on käytetty 4 rakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohden. Luontoselvityksestä (2001) ilmenee, että Selkojärven ranta-alueilla on alueita, jotka on selvityksessä suositeltu säilytettävän luonnontilaisina tai annettavan kehittyä luonnonvaraisena. Tällaisia ovat Löllövuoren jyrkänne, Selkojärven eteläpään korpi ja Selkojärven kaakkoisrannan lähde. Lisäksi geologisesti jokseenkin merkittävänä harjualueena on pidetty Löllönvuoren aluetta. Selkojärven rantaviiva on suurimmaksi osaksi esitetty mitoitettavan kertoimella l. Selkojärven pohjoisrannalla on olemassa olevaa loma-asutusta. Luontoselvityksen mukaan Haramaanjärvellä on rauhoitetun alueen lisäksi kaksi aluetta, jotka on suositeltu säilytettävän luonnontilaisina. Haramaanjärven kaakkoisrannalla on olemassa olevia loma-asuntoja ja järven pohjoisrantaan on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu

4 loma-asutusta. Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa Säyhteen, Selkojärven ja Haramaanjärven alue on osoitettu maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää ja laajentavaa rakentamista sekä haja-asutusluonteista rakentamista jo käytössä olevilla rakennusalueilla. Kaavaselostuksen mukaan kaavaan sisältyy tavoite siirtää rakennusoikeutta edellä selostetulla tavalla. Ratkaisulla on kaavaselostuksen mukaan voitu turvata erämaatyyppiset retkeilyalueet ja laajat yhtenäiset vapaa-alueet. Kaavaratkaisun vaikutuksia Arrajärvellä on kuitenkin arvioitu vain vähän. Kaavaselostuksessa vaikutusten arvioinnin yhteydessä on todettu, että Tiirinmaan alueella vapaan rannan osuus vähenee noin 470 metriä. Voimassa olevan kaavan kaavaselostuksessa on lausuttu, että rakennusoikeuden keskittäminen Arrajärvelle kaventaa (silloisen) ranta-asemakaavan mukaisia virkistysalueita. Rakentamista ei kuitenkaan kaavaselostuksen mukaan ole osoitettu perinteisille virkistysalueille. Valituksenalaisessa kaavaselostuksessa ei ole edellä mainittua laajemmin selostettu olosuhteita Arrajärvellä eikä sitä, mikä vaikutus kaavaratkaisulla on Arrajärven ranta-alueiden rakentamistiheyteen. Karttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että Iitin kunnan alueella olevat Arrajärven ranta-alueet ovat varsin tiheästi rakennettuja. Kaavaselostuksessa on todettu vapaan yhtenäisen rantaviivan supistuvan Arrajärvellä kahdeksan rakennuspaikan rantaviivan pituutta vastaavasti, mutta kaavaselostuksessa ei ole tuotu esille jäljelle jäävän yhtenäisen vapaan rannan pituutta Arrajärvellä eikä arvioitu, miten edellä mainittujen rakennuspaikkojen osoittaminen vaikuttaa koko Arrajärven olosuhteisiin. Kaavaselostuksessa ei ole myöskään arvioitu Selkojärven ja Haramaanjärven mitoitusta nyt voimassa olevan maakuntakaavan valossa. Kun otetaan huomioon Arrajärven ranta-alueella olevan rakentamisen määrä ja kaavassa Tiirinmaan alueelle muualta siirretyn uuden rakentamisen määrä, yhtenäisen rakentamattoman alueen osuus Arrajärven Iitin kunnan alueella olevilla osilla jää varsin pieneksi eikä asiassa ole arvioitavissa täyttääkö kaavaratkaisu maankäyttöja rakennuslain 39 :nja 73 :n rantayleiskaavan sisällölle asettamat vaatimukset. Näistä syistä kunnanvaltuuston päätös on Tiirinmaan alueen osalta lainvastainen. Kuntalain 90 :n 2 momentin sisältö ja valituksen perusteet huomioon ottaen hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen Tiirinmaan alueelle osoitetun RA-alueen osalta."

5 Lisätiedot: tekninen johtaja Veikko Haimila, p Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Päätös kunnanhallitus: Merkittiin, että asiantuntijoina oli läsnä kokouksessa valituskirjelmän valmistellut Pertti Hartikainen Karttaako Oy:stä ja tekninen johtaja Veikko Haimila. Valituskirjelmä esiteltiin kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus hyväksyi va. kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.