Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Samankaltaiset tiedostot
Palkokasvit. Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Uudet tulokkaat Frederick Stoddard

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kylvö suoraan vai suojaan?

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Herne säilörehun raaka-aineena

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Palkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä

Kuminan perustaminen suojakasviin

Öljykasvit Kumina, camelina ja öljyhamppu

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kuminan perustaminen suojakasviin

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Rautaisannos proteiinitietoa

Tattari ja Kvinoa Gluteenittomat vaihtoehdot viljalle

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Erikoiskasvien viljelymahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla

RaHa-hankeen kokemuksia

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvintuotanto kannattaa

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Transkriptio:

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296

FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops). Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (214 22). Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 217 ja jatkuu vuoteen 219. 2 Keskitalo ym. 218.

Hankkeemme tavoitteena on harppaus valkuaisomavaraisuudessa vuoteen 23 mennessä. 3 17/2/219 Rahoitus SA:n strategisen tutkimuksen neuvosto (SRC)

Tutkimusten tavoitteet 1) Selvittää härkäpavun, makealupiinin ja soijan siemen- ja valkuaissatoja käytännön kasvuoloissa - Potentiaalinen on kasvustonäytteestä laskettu sato - Todellinen on viljelijän arvioima satomäärä 2) Tutkia, mikä kasvi parhaiten hyödyntää härkäpavun maahan jättämän typen siemensadon ja valkuaissadon muodostuksessa 4 Keskitalo ym. 219

Tutkimusmenetelmät (1) Satopotentiaalitutkimus Näytteitä ja satotietoa käytännön viljelyksiltä Vuodeta: 216, 217, 218 Härkäpavulla 1 tilalta/vuosi, lupiinin ja soijan kohdalla tiloja oli muutamia/vuosi Lajikkeet: härkäpapu Kontu, Sampo Sinilupiini mm. Haags blaue, Sonet (Salsa ja Tango) Keltalupiini Mistel Soija Anjuschka, Bohemia, Fiskeby V 5 Keskitalo ym. 219

Tutkimusmenetelmät Esikasvikoe Koelohkolla kasvoi härkäpapua v. 217 Kenttäkoe 218 Pääruudut N tasot, 3, 6 ja 9 kg N/ha Osaruutuihin kylvettiin Kaura (Niklas, BOR, 5 kpl/m2) Tattari (Dykul, venäläinen, 18 kpl/m2) Kvinoa (Luken kanta, 19 kpl/m2) Rypsi (Juliet BOR, 325 kpl/m2) Öljyhamppu (Finola, 25 kpl/m2) Öljypellava (Abacus, englantilainen, 9 kpl/m2) 6 Keskitalo ym. 219

Kapealehti - eli sinilupiini (Lupinus angustifolius), lajike Haags Blaue v. 217. Kuvat Luke 7

8 Keltalupiini (Lupinus luteus) Kuvat: Luke

Härkäpapu (Vicia faba) 217. Kuvat Luke 9

Soija (Glycine max) Lajikkeet Lauelma ja Anjuschka Kuvat Luke 1

Kasvukausien lämpötilat ja sademäärät C ja mm 2 18 16 14 12 8 6 4 2 216 217 218 Lämpösumma C Sademäärä, mm Lämpösumma C keskimäärin 1981-22 Sademäärä, mm keskimäärin 1981-22 Lämpösummat ( C) ja sademäärät (mm) 216 218 ja keskimäärin (1981-21) Jokioisten alueella. 11 Keskitalo ym 219

Eri palkokasvien siemensadot 12 Keskitalo ym. 219

Potentiaalinen laskettu näytteestä Todellinen viljelijän ilmoittama Kg/ha 5 4 3 2 216 217 218 HÄRKÄPAPU Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 216 218. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. 13 Keskitalo ym. 219

Potentiaalinen laskettu näytteestä Todellinen viljelijän ilmoittama Kg/ha Kg/ha 5 5 4 4 3 3 2 2 216 217 218 216 217 218 - HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 216 218. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. 14 Keskitalo ym. 219

Potentiaalinen laskettu näytteestä Todellinen viljelijän ilmoittama Kg/ha 5 Kg/ha 5 Kg/ha 5 4 4 4 3 3 3 2 2 2 216 217 218-216 217 218 216 217 218 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 216 218. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. 15 Keskitalo ym. 219

14 Vuonna 218 viljelijöiden ilmoittamat sadot lähes yhtä suuret! 14 14 12 8 6 4 2 12 8 6 4 2 12 8 6 4 2 216 217 218 16 Keskitalo ym 219 216 217 218 216 217 218 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 216 218. Näytteet kerättiin Jokioisten ympäristöstä Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen pelloilta. Lupiini- ja soijatulosten takana alle 4 peltoa/vuosi, härkäpavulla 1 peltoa/vuosi. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke

Eri palkokasvien valkuaissadot 17 Keskitalo ym. 219

Kg/ha 14 12 8 6 4 2 216 217 218 HÄRKÄPAPU Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 216 218. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. 18 Keskitalo ym 219

Kg/ha Kg/ha 14 14 12 12 8 8 6 6 4 4 2 2 216 217 218 216 217 218 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 216 218. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. 19 Keskitalo ym 219

Kg/ha Kg/ha Kg/ha 14 14 14 12 12 12 8 8 8 6 6 6 4 4 4 2 2 2 216 217 218 216 217 218 216 217 218 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 216 218. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. 2 Keskitalo ym 219

Kg/ha Kg/ha Kg/ha Makean lupiinin ja soijan valkuaissadot voivat v joinakin vuosina nousta vertailukelpoiseksi härkäpavun kanssa. Härkäpavulla sadon muodostus on kuitenkin varmempaa. 14 12 8 6 4 2 14 12 8 6 4 2 14 12 8 6 4 2 216 217 218 21 Keskitalo ym 219 216 217 218 216 217 218 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 216 218. Näytteet kerättiin Jokioisten ympäristöstä Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen pelloilta. Lupiini- ja soijatulosten takana alle 4 peltoa/vuosi, härkäpavulla 1 peltoa/vuosi. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.

Alustavat johtopäätökset ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hankkeen kenttäkokeista (1) Tilanäytteiden keskimääräiset tulokset vuosilta 216-218 Kasvi Sato- Viljelijän ilmoitus Sato- Näytteestä laskettu Keskimääräiset sadot Proteiinisato - Laskettu viljelijän ilmoittamasta sadosta härkäpapu 29 417 58 117 makealupiini 113 163 34 44 soija 57 187 19 63 Proteiinisato - Näytteestä laskettu => Kolmen vuoden keskiarvojen perustella härkäpavun sadot ja proteiinisadot suurimmat Lupiinin ja soijan sadoissa suurta vaihtelua vuosien välillä Potentiaaliset sadot (sato ja valkuaissato) noin kaksinkertaiset viljelijän ilmoittamaan satoon nähden. 22 Keskitalo ym 219

Alustavat johtopäätökset ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hankkeen kenttäkokeista (2) Kasvi Sato - Viljelijän ilmoittama sato Tilanäytteiden tulokset VAIN vuodelta 218 Sato - Näytteestä laskettu sato Proteiinisato - Laskettu viljelijän ilmoittamasta sadosta härkäpapu 117 37 36 115 makealupiini 116 15 34 34 soija 93 337 31 114 Proteiinisato - Näytteestä laskettu Poikkeuksellisen kuumana ja kuivana kasvukautena soijan ja lupiinin valkuaissadot ovat vertailukelpoisia härkäpavun kanssa Jatkosta emme tiedä oliko vuoden 218 kasvuolot vain poikkeus? 23 Keskitalo ym 219

Jatkossa Lisää tuloksia ScenoProt hankkeen tila- ja kenttäkokeista tulossa Tiloilta kerättiin tietoa viljelymenetelmistä ja pellolta otettiin myös muita näytteitä, joista selvitetään mm. tilojen välisten satoerojen taustoja. Keskisadon nosto ja vuosittaisten satovaihteluiden kaventaminen ovat keskeiset viljelymenetelmiin liittyvät asiat, joita tutkimuskasveilla (härkäpapu, lupiini ja soija) tulee selvittää. Lajikejalostus on edelleen oleellista: Herneellä ja härkäpavulla kasvinjalostus Suomessa ja lupiinin ja soijan kohdalla lajikkeita tulee etsiä ulkomailta. 24 Keskitalo ym. 219

Kiitokset Matti Eskola Kauko Kyläsorri Aino Lahti Ari Lahti Anja Lammi Jaana Nissi Kirsi Raiskio Outi Haapala Marja Kujala Kuva Luke ja monelle muulle asiantuntijalle Luken Aineistopalvelussa ja Peltokasvien tuotannossa, jotka ovat osallistuneet ScenoProt hankkeen kasvintuotantotutkimuksiin. 25 Keskitalo ym. 219

26 Teppo Tutkija