Kasvintuotanto kannattaa

Transkriptio

1 Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh

2 Havaintokoetoiminta prosessina Mitä opittiin? Löytyikö ratkaisuja? Ongelma/kehittämisen tarve viljelyssä Esim. lajiketestaukset, lannoitus, kasvinsuojelu, viljelykierrot Oppiminen / ratkaisut Eri vaihtoehtojen pohtiminen yhdessä; viljelijät, tutkimus, neuvonta Pienryhmäkokoontumiset, puhelin- ja sähkö- postikeskustelut Viljelytyöt, havainnot, mittaukset, analyysit, tulosten dokumentointi Havaintokokeiden toteutus -> tulokset -> johtopäätökset Havaintokokeiden sisällöstä päättäminen -> havaintokoesuunnitelma Tilat, lohkot, käsittelyt, koelohkon kartta, suunnitelma havainnoista ja mittauksista, työnjaosta päättäminen

3 Havaintokokeen toteutus Kenttäkartta Härkäpapu koealue P 55 kpl/m² 70 kpl/m² 100 m Talo 30 m 30 m Havaintokokeen mittaus ja merkitseminen pellolle Konevarasto Lato Pihaan menevä tie Lato Esimerkki kenttäkartasta

4 Havaintokokeet Yhteensä 17 havaintokoetta 4 eri tilalla Mikkeli, Rantasalmi, Joroinen (2 tilaa) 1) Punahomeen torjuntakoe kauralla Vuosina kahdella tilalla, yhteensä 6 koetta 2) Kevätvehnän typpitasokoe Koe vuosina 2011 ja 2013 samalla tilalla 3) Kevätvehnän lajikekoe Koe vuosina samalla tilalla 4) Ohran laontorjuntakoe Koe vuosina samalla tilalla 5) Kauran laontorjuntakoe Yksi koe vuonna ) Puna-apilan esikasvivaikutus kauralla Yksi koe vuonna ) Härkäpavun esikasvivaikutus ohralla Yksi koe vuonna ) Härkäpavun kylvötiheyskoe Yksi koe vuonna 2013

5 Punahomeen torjuntakoe kauralla KANNATTAAKO ERILLINEN PUNAHOMERUISKUTUS? Käsittelyt: 1) Ruiskuttamaton 2) Normaali tautiruiskutus (Zenit, Acanto Prima, Tilt, Stratego) 3) Normaali tautiruiskutus + erillinen punahomeruiskutus (Prosaro, Proline) 4) Pelkkä punahomeruiskutus Lajikkeina kokeissa oli Akseli ja Peppi Yksi käsittelyala oli ruiskun puomin leveys lohkon päästä päähän Ruiskutusaikataulusta päätti viljelijä

6 Punahomeen torjuntakoe kauralla Yhteenvetona kolmen vuoden tuloksista: Punahometta aiheuttavia Fusarium-sienen eri lajeja oli sadossa kaikissa käsittelyissä Tauti- ja punahomeruiskutukset eivät vähentäneet Fusariumin määrää jyvissä ruiskuttamattomaan verrattuna Yleisimpiä olivat F. culmorum, F. graminearum, F. avenaceum F. culmorum ja F. graminearum ovat hometoksiinin (DON) muodostajia T-2 ja HT-2 toksiinin muodostajaa (F. langsethiae) oli hyvin vähän Jyvissä voi esiintyä punahometta, mutta ei välttämättä toksiineja Jyvissä voi olla runsaasti toksiineja, vaikka punahomeoireet ovat vaikeasti havaittavia Kokeidemme jyvistä ei määritetty toksiineja (siemenviljaa)

7 Punahomeen torjuntakoe kauralla

8 Punahomeen torjuntakoe kauralla

9 Pohdintaa punahometorjunnasta Fusarium-sienen esiintyminen ja kasvu viljoilla näyttäisi riippuvan enemmän kasvukauden aikaisista sääoloista kuin torjuntaruiskutuksista Kannattaako erillinen punahomeruiskutus? Fusarium-sienet lisääntyvät viljoilla nopeasti elokuun aikana Sadonkorjuun viivästyminen sateiden vuoksi lisää Fusarium- saastuntaa ja mykotoksiiniriskiä DON-muodostaja F. graminearum oli yleisin; merkitys suuri elintarvike- ja rehuntuotannossa Viljelytoimenpiteet, jotka edesauttavat pellolla kasvijätteiden hajoamista vähentävät punahomeriskiä Kostea ja lämmin sää kukinta-aikaan sekä sateinen sää sadonkorjuuaikaan lisäävät punahomeriskiä Punahomeen aiheuttamien hometoksiinien ennustemallia on jo käytetty Tavoitteena viljelijäsovellukset ennustemallista

10 Aikainen kauralajike Riski (0-100) että DON-pitoisuus korjatussa viljassa > 500 ppb Aikainen kylvöaika Normaali kylvöaika Myöhäinen kylvöaika

11 Kevätvehnän typpitasokoe KANNATTAAKO TYPPILANNOITUKSEN JAKAMINEN KEVÄTVEHNÄLLÄ? Typpilannoituskäsittelyt vuonna 2011: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä 2) 60 kg N/ha kylvön yhteydessä + 50 kg N/ha Lajike Quarna Typpilannoituskäsittelyt vuonna 2013: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä 2) 88 kg N/ha kylvön yhteydessä 3) 66 kg N/ha kylvön yhteydessä Kuva: T. Tontti - Lajike Anniina

12 Lisätypen vaikutus satoon Lisätypen annon ajankohta Oletettu vaikutus Korrenkasvuvaihe ja sitä ennen Lippulehtivaihe Tähkälle tulo Lisää ja ylläpitää jyvien lukumäärää Jyvien lukumäärä ja paino Jyvien paino 1-2 viikkoa tähkälle tulon jälkeen Valkuainen ja sakoluku Lähde: TEHO: typpilannoituksen tarkentaminen

13 Kevätvehnän typpitasokoe Mitä välineitä viljelijällä on käytettävissä arvioitaessa lisätyppitarvetta? 1) Miinusruutu (vähennetty N-lannoitus) tai plusruutu (N-ylilannoitus): perustuu kasvuston värin muutoksen tarkkailuun 2) KEG-värikortit (omat eri viljalajeille): kasvuston värin vertailu korttien avulla 3) Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen maasta 4) Lehtivihreämittaus (SPAD-mittari): mittaus kasvin tietyllä kasvuasteella 5) Green seeker: perustuu lehtivihreän heijastumiseen kasvustossa 6) Kasvimassan mittaus

14 Lehtivihreämittaukset (SPAD-arvo) Pyritään arvioimaan typen riittävyyttä viljakasvuston eri kasvuvaiheissa Viljakasveille on määritelty kahdessa eri kasvuasteessa olevat kriittiset SPAD-arvot ja optimi SPAD-arvot Kasvuaste: 9-10 = lippulehti täysmittainen, tähkä ei näkyvissä 10.5 = tähkä kokonaan ulkona tupesta Kuva: T. Tontti

15 Lehtivihreämittaukset (SPAD-arvo) 2011 Kevätvehnän lannoituskoe Kasvu -aste* 9.6. SPAD SPAD Kasvuaste** Kasvuaste*** 6.7. SPAD 1) N 110 kg/ha 3 51, , ,8 Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 2) N kg/ha 3 48, , Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 Lannoitusikkuna 3 46, , Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 Lehtivihreämittausten perusteella kasvustossa ei ollut typpivajausta SPAD-arvon kohottamiseen yhdellä yksiköllä tarvitaan noin 4 kg typpeä /ha Lannoitusikkunan ja muun mitattavan alueen SPAD-lukujen optimiero on: ohra 4 kaura 3 vehnä 2

16 Nitraattityppituloksia (typpilaukku) 2011 Kevätvehnän typpilannoituskoe Näytteenottosyvyys cm ) N 110 kg/ha ) N kg/ha * Lannoitusikkuna * Typpilisä 50 kg/ha annettu

17 Kevätvehnän typpitasokoe Satotiedot N-lannoitus Sato, kg/ha Tjp, g Hlp, kg Sakoluku Raakavalk. % Itävyys-% V. 2011, lajike Quarna N 110 kg/ha ,0 79, ,6 97,0 N kg/ha* ,3 78, ,8 96,5 V. 2013, lajike Anniina N 110 kg/ha ,4 80, ,5 92,5 N 88 kg/ha ,8 80, ,0 91,0 N 66 kg/ha ,1 79, ,5 89,0 * Lisätyppi annettu 8.7. Kuva: T. Tontti

18 Kevätvehnän typpitasokoe Pohdintaa typpilannoituksen jakamisesta Lajike vaikuttaa: aikaisilla lajikkeilla (esim.anniina) saadaan vähäisempi hyöty kuin myöhäisillä lajikkeilla Esikasvi ja maalaji vaikuttavat: jos maassa runsaasti orgaanista ainesta -> kylvön yhteydessä annettu typpi riittää Lisätyppi annettava riittävän ajoissa, jos halutaan vaikuttaa sadon määrään Lisätyppi annetaan tähkimisvaiheessa, kun halutaan lisätä valkuaispitoisuutta Yksinkertaisin menetelmä kasvuston lisätypen tarpeen määrittämiseen on miinusruutu (vähennetty N-lannoitus) Kuva: T. Tontti

19 Kevätvehnän lajikekoe Anniina vs. Quarna ja Wellamo Lajikeominaisuuksia MTT:n virallisten lajikekokeiden mukaan: Anniina Kasvuaika 97,1 pv Hlp 79,7 kg Valk-% 15,0 Pituus 78 cm Quarna Kasvuaika 100,2 pv Hlp 79,7 kg Valk.-% 15,0 Pituus 74 cm Kuva: T. Tontti Wellamo Kasvuaika 102,0 pv Hlp 80,1 kg Valk.-% 13,5 Pituus 82 cm

20 Kevätvehnän lajikekoe Keskiarvosatotiedot vuosilta Lajike Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Sakoluku Valkuais-% Itävyys-% Anniina ,6 94,5 Quarna ,8 77, ,1 89 Wellamo ,9 77, ,4 94 Kylvötiheys kaikilla lajikkeilla v siementä/m 2 ja v siementä/m 2 Typpilannoitustaso 110 kg/ha Sademäärät (mm) koelohkoilla kylvöstä korjuuseen 2011/2012: toukok. 42/21, kesäk. 71/98, heinäk. 133/149, elok. 58/71, syysk. -/43 Vuonna 2012: Orastiheys kpl/m 2 : Anniina 420, Quarna 393, Wellamo 345 Tähkien Kuva: T. Tontti lukumäärä/m 2 : Anniina 585, Quarna 828, Wellamo 885

21 Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Kannattaako kasvunsääteiden käyttö ja millä ainemäärällä? Ohran laontorjunta , lajike Einar 1) Ei laontorjuntaa 2) Laontorjunta puolella ainemäärällä, Terpal 0,4 l/ha 3) Laontorjunta tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä, Terpal 0,8 l/ha Kauran laontorjunta 2013, lajike Akseli 1) Ei laontorjuntaa 2) Laontorjunta puolella ainemäärällä, Moddus 0,15 l/ha 3) Laontorjunta tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä, Moddus 0,3 l/ha Kuva: T. Tontti

22 Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Ohran tulokset koevuosien keskiarvoina Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Pituus, cm Itävyys-% Ei laontorjuntaa ,3 61,0 75,0 94 Terpal 0,4 l/ha ,3 62,1 76,3 91 Terpal 0,8 l/ha ,2 61,9 70,3 88 Lakoa ei esiintynyt kasvustossa yhtenäkään koevuonna missään käsittelyssä Ainoastaan vuonna 2013 saatiin kasvunsäädekäsittelyillä sadonlisää kg/ha ruiskuttamattomaan verrattuna Terpal 0,4 l/ha antoi parhaan hehtaarisadon kaikkina koevuosina Terpal 0,8 l/ha-käsittelyssä esiintyi sadossa vihreitä jyviä (jälkiversontaa?) Kuva: T. Tontti Einar-lajike on lujakortinen, virallisissa lajikekokeissa lako-% 7 -> laontorjuntakäsittely harkiten

23 Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Kauran tulokset vuodelta 2013 Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Pituus, cm Itävyys-% Ei laontorjuntaa ,7 55,5 92,4 79 Moddus 0,15 l/ha ,4 55,1 85,2 82 Moddus 0,3 l/ha ,2 55,3 70,2 87 Lakoa ei esiintynyt missään käsittelyssä Korjuun viivästyessä käsittelemätön kasvusto ränsistyi eniten, täyden annoksen saanut vähiten Käsittelyillä oli selkeä vaikutus kasvuston pituuteen Akseli on lujakortinen lajike, virallisissa lajikekokeissa lako-% 17 Kasvunsääteiden käyttö harkitaan lajikkeen, viljelyyn satsattujen panosten ja Kuva: T. Tontti vallitsevien kasvuolojen mukaan Rutiininomaista kasvunsääteiden käyttöä tulisi välttää talous-, ympäristö- ja terveyssyistä

24 Palkokasvien esikasvivaikutus Mikä on viljojen typpilannoitustarve palkokasvien jälkeen? Härkäpavun esikasvivaikutus ohralla (Einar) Käsittelyt: 1) Kaura esikasvina, N 90 kg/ha (verranne) 2) Härkäpapu esikasvina, N 60 kg/ha 3) Härkäpapu esikasvina, N 90 kg/ha Puna-apilan esikasvivaikutus kauralla (Akseli) Käsittelyt: 1) Puna-apila esikasvina, ei lannoitusta 2) Puna-apila esikasvina, lannoitus VISU:n mukaan, N 66 kg/ha

25 Palkokasvien esikasvivaikutus Ohran (Einar) satotiedot 2011 Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Itävyys-% Kaura esikasvina, N 90 kg/ha ,8 62,1 96 Härkäpapu esikasvina, N 60 kg/ha ,8 62,8 96 Härkäpapu esikasvina, N 90 kg/ha ,5 63,4 95,5 Kauran (Akseli) satotiedot 2012 Käsittely Sato, kg/ha Tjp, g Hlp, kg Itävyys, % Kasvuston kork. cm Puna-apila esikasvina, ei lannoitusta ,7 53,6 68,5 75 Puna-apila esikasvina, lannoitus VISU:n mukaan, N 66 kg/ha ,6 52,1 78,5 95

26 Palkokasvien esikasvivaikutus Yleensä edeltävä palkokasvi korvaa vain osan väkilannoitetypestä Taloudellisista ja ympäristösyistä voi olla järkevää vähentää palkokasvin jälkeen lannoitetypen määrää Palkokasvien esikasviarvoon vaikuttavia tekijöitä: Yksi- vai monivuotinen Kasvilaji Peltoon jäävän massan määrä (maanpäällinen ja juuristomassa) Palkokasvin muokkausajankohta Palkokasvien ja biologisen typensidonnan merkityksestä viljelyssä fossiilisen energian säästäjänä löytyy lisätietoa julkaisusta: MTT Raportti 76,

27 Härkäpavun kylvötiheyskoe Lajike: Kontu Käsittely Sato, kg/ha Oraita/m 2 Palkoja/kasvi Siemeniä/kasvi Siemeniä/palko Hlp, kg Tjp, g Kylvötiheys 55 kpl/m ,7 309,0 Kylvötiheys 70 kpl/m ,4 298,0 Käsittely Kuiva-aine % Raakavalk. g/kg ka Raakakuitu g/kg ka Raakarasva g/kg ka Tuhka g/kg ka Typettömät uuteaineet g/kg ka Kylvötiheys 55 kpl/m Kylvötiheys 70 kpl/m Satotaso keskimääräinen/hyvä Eri kylvötiheyksillä ei saatu eroja satokomponentteihin Taimitiheydet korkeat kylvötiheyteen verrattuna Rehuarvot yleistä tasoa, paitsi raakarasva hieman alakantissa

28 Kiitos viljelijöille havaintokoetoimintaan osallistumisesta!