Erikoiskasvien viljelymahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Erikoiskasvien viljelymahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla Uusilla kasveilla markkinoille, Kaustinen 7.2 ja Kalajoki 8.2 Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus GSM

2 Viljelyhistorian, tuotantomenetelmän, tuotantoalan tai käytön suhteen muista viljelykasveista poikkeavia vaihtoehtoja. Uusia ne saattavat olla tietyllä maantieteellisellä alueella tai maatiloilla. Erikoisuuden mieltäminen vaihtelee ilmastollisten olojen ja kulttuurin mukaan. Englanniksi Special ja alternative crops vaihtoehtokasvit Minor crops vähäisillä pinta-aloilla viljeltävä Neglected ja underutilized crops- laiminlyötyjä tai vajaakäytettyjä Niche crops raaka-aineilla markkinarako New crops uusia raaka-aineita tuotavia 2 Keskitalo M

3 FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi ( Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ( ). Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 2017 ja jatkuu vuoteen Keskitalo 2018.

4 Tavoitteet Myötävaikuttaa viljan vaihtoehtoihin liittyvän tiedon siirtoa alkutuotannon, sopimusviljelyttäjien, kaupan, jatkojalostajien, kuluttajien ja tutkimuksen välillä Aktivoida ja innostaa ruokaketjua havaitsemaan viljan vaihtoehtojen mahdollisuudet alkutuotannon, tuotannon kestävyyden, liiketoimintojen, uusien raaka-aineiden, ruoka-alan, kulttuurin ja alueimagon kannalta. Löytää erikoiskasvialasta liiketoimintaa lisääviä aihioita - joilla voi olla kaupallista merkitystä uusille yrityksille tai jo alalla olevilla. 4 Keskitalo

5 ScenoProt Novel protein spurces for food security - Hankkeen tavoitteena on harppaus valkuaisomavaraisuudessa vuoteen 2030 mennessä. 5 Keskitalo M 2018

6 Erikoiskasveja osana kasvintuotannon monipuolistamista tarvitaan tulevaisuuden haasteista selviytymiseksi Ilmastonmuutos Ruokajärjestelmien yksipuolisuus ja biodiversiteetin kaventuminen Valkuais- ja typpiomavaraisuus Tuotannon kilpailukyky Tuotannon tulee tukea väestön ravitsemusta Kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus Tuotannon tulee sopeutua leudontuviin talviin ja sään ääri-ilmiöihin. Myös kasvintuhoojariski kohoaa. Viljelyn tulee hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, sitoa entistä tehokkaammin hiiltä ja ravinteita. Maailma: 75 % energiasta 12 kasvi- ja 5 eläinlajista; 60 % energiasta riisistä, vehnästä, maissista. Suomi: 95 % kasviperäisestä proteiinista viljoista Kotimaisen valkuaisvaje kotieläinten lisäruokinnassa. Kasvintuotannossa: väkilannoitetyppeä käytetään 74 kg/ha, biologisesti sidottua typpeä 5 kg/ha, nurmiviljelyssä lannasta 40 kg N/ha. Alhaiset tuottajahinnat, korkeat tuotantokustannukset. Keskittyminen ja ruuan tuonti haastavat kotimaisuutta. Suositaan marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kuituja ja tyydyttymättömiä kasvirasvoja. Ikääntyviä ja erikoisruokavalioita noudattavia entistä enemmän. Ruokavalion monipuolisuus. Paikallisuus, kestävyys ja eettisyys korostuvat valinnoissa. Ruokakulttuuri muuttuu. Ruuan tuottamisella on myös sosiaalinen merkitys. Keskitalo M 2018

7 Offers adeaquate nutrition and health The ideal food system Creates biodiversity and avoids negative ecological and environmental impact Dwivedi S. L., Lammerts van Bueren E.T., Ceccarelli S., Grando S., Upadhyaya H.D., Ortiz R Diversifying foodsystems in the pursuit of sustainable food production and healthy diets. Trends in Plant Science Ensures livelihood for farmers, diverse landscapes, equiltable access to land, water, seeds, and other inputs 7 Keskitalo M 2018

8 Kasvukauden kasvuolot ja merkitys erikoiskasveihin 8 Keskitalo M

9 Termisen kasvukauden alku päättyminen (vrk) keskimäärin LÄHDE: Päättyy Alkaa <22.4 >

10 Termisen kasvukauden pituus keskimäärin LÄHDE: Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) > 185 > 1400

11 Sadesumma, mm Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) LÄHDE: > 350 > 1400

12 Terminen kasvukausi alkaa kun, *lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli +5 asteen. (seurataan tilannetta 10 vuorokauden ajan). Terminen kasvukausi päättyy, kun *vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi alle +5 asteen tai saadaan pysyvä lumi. Myös kovat yöpakkaset peräkkäisinä öinä katkaisevat kasvukauden. LÄHDE:

13 C 1202 C 1127 C 1110 C 1091 C Vantaa Vaasa Seinäjoki/ Ylistaro Tampere Kokkola Tehoisan lämpötilan summa (C) (Kesä-syyskuu) 13 Keskitalo M

14 ,31 pv 7,9 pv 7,19 pv 10,9 pv 10,06 pv Vantaa Tampere Vaasa Seinäjoki/ Ylistaro Kokkola Viileiden päivien lukumäärä kesä-syyskuussa 14 Keskitalo M

15 Ilmaston lämpeneminen 15 Keskitalo M

16 Vuoden keskilämpötila Helsinki, Kaisaniemi vuosilta , Jyväskylä ja Sodankylä Ohut viiva esittää vuotuista vaihtelua ja paksu viiva keskiarvoa kymmeneltä vuodelta. Keskipaksu viiva esittää kaupungistumisen merkitystä Helsingissä. LÄHDE:

17 Ennusteet ilmaston lämpenemiseen Suomessa vuosina Käyrän väri (punainen ruskea sininen vihreä) esittää eri ilmastoskenaarioiden lämpötilan nousun. Muutokset on esitetty suhteessa jakson keskiarvoon. Perustuu IPCC:n 4. arviointiraportissa esitettyihin tuloksiin LÄHDE:

18 Vuoden keskilämpötila Suomessa nousee Vuoden 2030 vaiheille keskilämpötila kasvihuonekaasuskenaarioiden mukaan yhtä nopeasti. Nousu olisi jaksoon verrattuna noin 1,5 2 astetta lopulla lämpenemiseen vaikuttavat kasvihuonekaasujen päästöt. * Tehokkaalla rajoittamisella (RCP2.6-skenaario) voi lämpötilan nousu rajoittua noin kahteen asteeseen verrattuna jaksoon * Kohtuullisella kaasujen rajoittamisella lt nousee 3 4 asteeseen (RCP4.5, RCP6.0).RCP4.5-skenaario aikaansaisi Keski-Suomeen lämpöolot, jotka vastaavat nykyistä Puolaa. *Jos päästöjen kasvu jatkuu (hyvin suurten päästöjen RCP8.5-skenaario) lämpötila nousisi meillä noin 6 astetta 2100 loppuun mennessä. Silloin (2080) Keski-Suomessa olisi Unkarin kaltainen lämpötilailmasto LÄHDE:

19 LÄHDE:

20 LÄHDE:

21 LÄHDE:

22 LÄHDE:

23 Ruokailun ja ruokakulttuurin muutos 23 Keskitalo M

24 Lihan syönnin suositukset Suositukset punaisen lihan syönnille Ravitsemussuositukset: 70 g/pv -> 25,5 kg/v Syöpätutkijat: 50 g/pv -> 18,25 kg/v Ilmastotutkijat: 90 g/pv - >32,85 kg/v => keskimäärin 25,5 kg lihaa vuodessa olisi riittävä määrä Tosin aikuinen ihminen ei välttämättä tarvitse lihaa lainkaan, jolloin ravitsemukseen tulee kiinnittää kuitenkin enemmän huomioita. => punaisen lihan käyttö voitaisiin siis puolittaa nykyisestä (n 55 kg/v) 24 Keskitalo M 2018

25 Kasvisten syönnin lisääminen Kasviksilla tarkoitetaan myös palkokasveja, eri kasvilajien siemeniä ja niiden monipuolista käyttöä Nyt 300 g/pv -> voisi olla 500 g/pv Lisäyssuositus g/pv Asukasta kohti + 73 kg/v Koko Suomi 393,2 milj kg Jos vaje katettaisiin pavuilla (sato 3000 kg/ha) > tarve ha 25 Keskitalo M 2018

26 Gluteeniton ruokavalio Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini, gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Suolinukan vaurio johtaa häiriintyneeseen ravintoaineiden imeytymiseen. Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio Keliakia on yleistyvä kansantauti, jota sairastaa tutkimusten mukaan kaksi prosenttia väestöstä. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin Suomessa uusia tautitapauksia todetaan vuosittain lähes Hoitamattomaan tai huonosti hoidettuun keliakiaan liittyy kasvanut riski sairastua vakaviin sairauksiin, joita ovat osteoporoosi, hedelmättömyys ja ohutsuolilymfooma. (Keliakialiitto 2015) 26 Keskitalo M 2018

27 Kasviperäisten raaka-aineiden valkuaispitoisuuksia Lihassa on proteiinia noin 20 %: Viljelykasveissa proteiinia on vaihtelevasti (% kuiva-aineesta) Härkäpapu 31,3 % Herne 19,4 Sinilupiini 34,3 % Soija 41,3 % Öljyhamppu 24,7 % Öljypellava 17,2 % Viljat 12 % Kvinoa 12,6 % Tattari 12,2 % X 32 % X 22 % X 21 % X 12 % Lähteet: ScenoProt hanke ja Finelli 27 Keskitalo M 2018

28 Punaisen lihamäärän korvaaminen proteiinipitoisilla viljelykasveilla Vähennystavoite kg/asukas/vuosi Lihamäärä, kg/vuosi Proteiinimäärä, kg/vuosi Palkokasvit Öljykasvit Viljan korvaajat Proteiinipitoisuus % ,6 Ha-sadot Tarvittava peltoala (ha), jos vastaava proteiinimäärä korvataan pelkästään Palkokasveilla Öljykasveilla Viljan korvaajilla Keskitalo M 2018

29 Kun viljelykierto & monipuolisuuden lisääminen huomioidaan, lihaproteiinia vastaava määrä voidaan tuottaa noin hehtaarin alalta Lihaproteiinista korvataan % Palkokasvit Erikoisöljykasvit Viljankorvaajat Yhteensä, % Nykyala Tarvitaan lisää (ha) korvaamaan lihan vähennystä vastaava proteiinimäärä Oletuksena on muiden kasvilajien viljelyalat pysyvät ennallaan. 29 Keskitalo M 2018

30 Peltokasvien lajimäärän lisääminen parantaa sopeutumista ilmaston muutokseen 30 Keskitalo M

31 Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Härkäpapu Kumina Kitupellava, camelina Erikoiskasveja Proteiinipitoisia Kuvat Marjo Keskitalo, Luke viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Tattari Soija Pellava Kvinoa Sinilupiini Auringonkukka Öljyhamppu Keskitalo, M 2018

32 Euros/year Crop diversity and the farm income Family farm income 1,32 1,21 Shannon-Weaver index 1,06 Good Average Weak Fig. 3 The relationship between the family farm income and the diversity of cultivated crops in the farm during The family income was classified into good, average and weak and the diversity of the crops is expressed as Shannon-Weaver index. The data is from Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa and Pohjois-Pohjanmaa Centres for Economic Development, Transport and the Environment. Source: Economydoctor. Agriculture and Horticulture (luke.fi/economydoctor). Data: Luke Profitability bookkeeping results. 2,0 1,0 0,0 32 Keskitalo M 2018

33 Euros/year Crop diversity and the farm income Family farm income 1,32 -> S-W index were higher in farms with better economy Good Average Weak Shannon-Weaver index -> Crop diversity may be one factor explaining the difference 1,21 1,06 Fig. 3 The relationship between the family farm income and the diversity of cultivated crops in the farm during The family income was classified into good, average and weak and the diversity of the crops is expressed as Shannon-Weaver index. The data is from Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa and Pohjois-Pohjanmaa Centres for Economic Development, Transport and the Environment. Source: Economydoctor. Agriculture and Horticulture (luke.fi/economydoctor). Data: Luke Profitability bookkeeping results. 2,0 1,0 0,0 33 Kesitalo M

34 Viljelyn monimuotoisuutta kuvaava Shannonin indeksi Ely-keskuksittain 2,50 2,00 1,50 1,00 0, ,00 Uusimaa V-S Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-S Etelä-Savo P-Savo P-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Keskitalo & Jauhiainen 2018

35 Ruokavalion muutos tulee näkymään pellon käytössä Monimuotoisuusindeksi kasvaa noin 10 % (VS, EP, Uusimaa, Häme), jos proteiinipitoisten kasvien viljelyä lisättäisiin hehtaarilla. Silloin Suomessa viljeltäisiin ha härkäpapua tai/ja hernettä (v 2017 n ja ha) tattaria (v 2017 n 2000 ha) ha öljypellavaa (v 2017 n 1800 ha) ha öljyhamppua (v 2017 n 560 ha) ha kvinoaa (v 2017 n 100 ha) ha lupiinia ((v n 50 ha) 35 Keskitalo M 2018

36 Ruokavalion muutos Shannonin indeksinä esitettynä 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 Vuosi 2030 V-S Uusimaa Etelä- Pohjanmaa Häme ha proteiinikasveille ha proteiinikasveille 36 Keskitalo & Jauhiainen 2018

37 Ruokavalion muutos Shannonin indeksinä esitettynä 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 Vuosi 2030 V-S Uusimaa Etelä- Pohjanmaa Häme ha proteiinikasveille ha proteiinikasveille 37 Keskitalo M 2018

38 Ruokavalion muutos Shannonin indeksinä esitettynä Myös muut vaihtoehdot mahdollisia 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 V-S Uusimaa Etelä- Pohjanmaa Häme ha proteiinikasveille ha proteiinikasveille 38 Keskitalo M 2018

39 Ruokavalion muutos Shannonin indeksinä esitettynä Myös muut vaihtoehdot mahdollisia 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 V-S Uusimaa Etelä- Pohjanmaa Häme ha proteiinikasveille ha proteiinikasveille 39 Keskitalo & Jauhiainen 2018

40 Johtopäätökset - nykyilmasto Termisen kasvukauden pituus vrk Kasvukauden lt summa Lt summa , kesäsyyskuu Viileiden päivin lkm PP ,06 Pohjanmaa ,19 EP ,9 Uusimaa > > ,31 PP vs Uusimaa Kasvukausi vrk lyhyempi LT summa max astetta vähemmän Vuosina lt-summissa eroa n 200 C Viileät päivät (hallat) 10 3 kpl 40 Kesitalo M 2018

41 Johtopäätökset ilmaston muutos Toukokuu 2010 Toukokuu 2060 Syyskuu 2010 Kalajoki Kaustinen ,5 Jokioinen Syyskuu 2060 * Touko- ja syyskuun keskilämpötila kasvaa noin 2 astetta 50 vuoden aikana. * 2100 lopussa keski-lt kasvaa 2-6 astetta skenaariosta riippuen *Skenaariot: päästöt saadaan kuriin päästöjen kasvu jatkuu. 41 Keskitalo M 2018

42 Johtopäätökset -ruuan kulutus muuttuu Kasvisten syönti, kasviproteiinit, gluteeniton ruokavalio, lihan kulutuksen vähentäminen voivat vaikuttaa satojen tuhansien peltohehtaarien käyttöön Muutos/mahdollisuus koskettaa eri maakuntia eri tavoin Merkittävä mahdollisuus suomalaiselle kasvintuotannolle ja yritystoiminnalle. Monipuolistaminen parantaa muutoksiin sopeutumista ja myös kannattavuutta. Diversiteetin merkityksestä talouteen tulisi sada lisätietoa. Monipuolistaminen vaatii myös panostamista, esimerkiksi kasvinjalostukseen. Sopivien lajien/lajikkeiden saanti on keskeinen monipuolistamisen este. Myös viljelytekniikoihin panostettava 42 Keskitalo M 2018

43 KIITOS! Pellavalippupelto 2017 Jokioinen Kuva Marjo Keskitalo

44