Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Transkriptio

1 Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto

2 Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset kehitysnopeuteen Kuukausittaiset säähavainnot 47 vuoden jaksotarkastelu Kasvuaika, pitkän aikavälin kokeiden tuloksia ohralla Vaihtelu kylvö- & keltatuleentumispäivissä Tehoisalämpösumma kasvupäivä-tarkastelu Eri kasvilajien kasvuaikavaatimukset virallisten lajikokeiden tulosten perusteella Virallisen lajikekoeaineiston tuloskoosteita netissä Lyhyesti ilmastonmuutoksesta

3 Esitelmä pohjautuu Luke (MTT) virallisiin lajikekoeaineistoihin ( Peltonen-Sainio & Jauhiainen & ym. julkaisuihin. Esim: Lessons from the past in weather variability: sowing to ripening dynamics and yield penalties for northern agriculture from 1970 to Reg Environ Change DOI /s z FOSA-kokeet

4 Kehitysnopeus Lämpösumma Tehoisalämpösumma o c Vuorokauden keskilämpötila vähennettynä -5 o c Esim vrk keskilämpötíla on 11 o c, tehoisalämpösumma 11-5 = 6 o c Kumulatiivisesti kylvöstä keltatuleentumiseen Kasvit eivät laske päiviä, vaan lämpökertymää Kasvuston haihduttaessa vettä kasvin lmpt on ilmaa viileämpi Tähkälletulo-- Kuivuus, korkea lmpt haihdutus vähenee kasvin lmpt kehitysnopeus kiihtyy pitkä päivä lyhyt päivä Lämpötila tai lämpösumma

5 Leveyspiiri Pitkä päivä kiihdyttää kehitysnopeutta FIN DK Jyvä- ja versoaiheita 60 Kompensoidaan korkeammilla kylvötiheyksillä 55 Kylvöstä tähkälletuloon Jyväntäyttymisjakso Meillä kasvustot pääversovaltaisia BEL 50 POR Lähde: Kivi, E Ilmastotekijäin vaikutus mallasohrasadon määrään ja laatuun. Mallasjuomat 11, Aika päivissä

6 Kuukauden keskilämpötilan v vaihtelu Jokioinen o c Touko Laskelma kesäkuulle: -1.4 o c poikkeama = 42 o c lämpösummana = 5 päivää o c Kesä 4.0 Selvästi viileämpiä kasvukausia - kerran 30 vuodessa? 2015 ja o c Heinä o c Elokuu

7 Lämpösumman kehitys v keskiarvo Jokioinen & Ruovesi v Ruovesi 2017 Jokioinen 800 o C v Ruovesi touko kesä heinä elo syyskuu

8 Kylvö- ja tuleentumisajankohdat päivinä: Jokioinen keskiarvo myöhäisillä ohralajikkeilla Kasvuaika +30 pv +20 pv +10 pv Trekker Kylvöpäivällä ei suoraa vaikutusta kasvuaikaan päivinä lämpötilalla on 10% 92 pv pv -20 pv Kylvöpäivä toukokuu 8 PETO-tiimi

9 +80 o c Kylvö- ja tuleentumisajankohdat (lämpösumma)- Jokioinen Kasvuaika lmpsummana Keskimääräistä lämpimimpiä kesiä +60 o c Trekker o c +20 o c 910 o c ±3% -20 o c -40 o c -60 o c -80 o c viileämpiä kesiä Kylvöpäivä toukokuu 9 PETO-tiimi

10 Kuukauden sadannan (mm) vaihtelu Jok v mm Touko Sademäärät rajoittavat sadontuottoa lämpötilaa useammin. Erityisesti alkukasvukauden sadannan vajaus on yleistä siemensatokasvien päätuotantoalueilla. Vaihtelu paljon suurempaa kuin lämpötilassa! mm mm Kesä Heinä mm Elokuu

11 Sadannan vajaus kylvöstä tähkälletuloon MTT:n Mallasohran sato- ja proteiinimalli Vähintään 110 mm ei satomenetyksiä % vuosista sadanta yli 110 mm Keskimäärin joka toinen vuosi sadanta rajoittaa satopotentiaalia

12 Markku Kontturin N-lannoitus ohrakoetuloksia Kasvukausi vaikutus> N-lannoitus v mm sadanta v mm kesäk C lämpimämpää Trekker t/ha Yhteyttäminen ei juuri tehostu > 20 o C

13 Kasvuaika lämpösummavaatimukset eri viljelykasveille virallisen lajikekoedatan perusteella Ohra Kylvöstä keltatuleentumiseen Puinti yleensä 5-7 päivää keltatuleentumisesta Aikaisin 83 pv 840 o c myöhäisin 98 pv 1010 o c Kaura Aikaisin 90 pv 900 o c myöhäisin 102 pv 1020 o Kevätvehnä Aikaisin 97 pv 990 o c myöhäisin 109 pv 1100 o c Rypsi & rapsi Aikaisin 101 pv 1050 o c myöhäisin 119 pv 1230 o c Keskimäärin kesä-elokuun vuorokautinen lämpösummakertymä on noin10 o c/vrk, jos esim kesäkuu on 1.5 o c tavanomaista viileämpi, niin 5 päivän kasvuaikaero lajikkeiden välillä venyy 10 päivään, jos myös heinäkuu -1.5 o c, niin ero jo15 päivää Laji- ja lajikevalinnat sää- ja korjuuriskien hallinnassa

14

15

16 North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N KIITOS! Mallit ennustavat ilmaston lämpenemistä kasvukaudet pitenevät. Maantieteellisestä sijainnista johtuen vuosien väliset vaihtelut ovat tavanomaisia myös jatkossa Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K Improving Farming Systems in Northern European conditions.