Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Transkriptio

1 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1

2 Satafoodin hankkeet Kotimaisen rehuvalkuaistuotannon kehittäminen, Rypsi, rapsi, herne ja härkäpapu Erikoiskasvituotannon kehittäminen, Rypsi ja rapsi Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen, (päätös huhtikuussa 2009), yhteistyö MTT:n Rypsinoste-projektin kanssa Rypsi, rapsi, ruis, herne, härkäpapu 2

3 Satafoodin valkuaiskasvituotannon kehittäminen Rypsin ja rapsin viljelyn kehittäminen Työtä tehty yhteistyössä Suomen Rehu Oy:n ja Mildola Oy:n sekä MTT:n kanssa Herneen ja härkäpavun tuotannon kehittäminen Kotimaisen rehuvalkuaistuotannon kehittäminen hankkeessa oli mukana Suomen Rehu Oy Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hankkeessa mukana myös herne ja härkäpapu 3

4 Satafoodin hanketoiminta Kerätään viljelijöiden lohkotietoja viljelytietoineen Kerätään satonäytteitä ja analysoidaan ne Lasketaan tuloksia Tehdään viljelyohjeita Laaditaan tuloksista vuosiraportteja Pidetään koulutustilaisuuksia: Vuosittaiset kokopäiväiset koulutustilaisuudet Pellonpiennarpäivät kesällä Analysoidaan viljelijöiden satonäytteitä Rypsi, rapsi: rikka-, öljy-, lehtivihreä- ja valkuaispitoisuus Herne, härkäpapu: valkuaispitoisuus 4

5 Härkäpapu ja herne valkuaiskasveina Herneen valkuaispitoisuus n 20 % Valkuaisen aminohappokoostumus hyvä täydentäjä viljalle: korkea lysiinipitoisuus yli 7 % Viljelyvarma viljan kanssa seosviljana kasvatettuna Härkäpavun valkuaispitoisuus n 30 % Hyvä laon kesto, helppo puida Valkuaisen aminohappokoostumus hyvä täydentäjä viljalle: korkea lysiinipitoisuus yli 6 % valkuaisesta 5

6 Herne- ja härkäpapunäytteiden sato, kasvuaika ja lako viljelijöiden näytteissä v Kasvilaji Lajike Satotietoja Sato Kasvuaika Lako-% kpl kg/ha kylvöstä (havaintoja) keskiarvo min max puintiin pv Herne Karita (1) Stok (1) Tiina (1) Härkäpapu Kontu (1) 6

7 Herneen ja härkäpavun viljelijänäytteiden laatutuloksia vuodelta 2005 Herneen ja härkäpavun kemiallinen koostumus viljelijänäytteissä 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Valkuais- % Rasva-% Kuitu-% Tuhka-% TUA % Fytiinih. mg/g Herne Härkäpapu 7

8 Energia-arvo, MJ/kg ka Herneen ja härkäpavun energia-arvo siipikarjan ja sian rehuna viljelijöiden satonäytteissä v Herneen ja härkäpavun energia-arvo siipikarjan ja sikojen rehuna Energia-arvo, MJ/kg ka Siipikarja 8 6 Energia-arvo, MJ/kg ka Siat Herne Härkäpapu 8

9 Valkuais-%, aminohappo g/kg Herneen ja härkäpavun aminohappojen määrä, g/kg, viljelijänäytteissä v Herneen ja härkäpavun aminohappokoostumus Herne Härkäpapu

10 Valkuais-%, aminohappo % valkuaisesta Herneen ja härkäpavun aminohappojen pitoisuudet, % valkuaisesta viljelijöiden näytteissä v Herneen ja härkäpavun aminohappokoostumus Herne 10 5 Härkä papu 0 10

11 Herneen ja härkäpavun typen sidonta 11

12 Herneen ja härkäpavun (palkokasvien) symbioottinen typen sidonta Typen sidonnassa ilmakehän N 2 sidotaan kahdeksi NH 3 molekyyliksi. N=N 2 NH 3 Typen sidonta = typpimolekyylin halkaiseminen kahdeksi typpiatomiksi vaatii paljon energiaa Energian siirron suorittaa fosforia sisältävä ATP-molekyyli 12

13 Ilmakehän typen sidonta tapahtuu Rhizobium-bakteerien toimesta kasvin juurinystyröissä 13

14 Typen sidonnan suorittaa nitrogenaasi-entsyymi Typen, N 2, sidonnan suorittavat molekyylin keskellä olevat molybdeenia ja rautaa sisältävät MoFe proteiiniosat Energian siirtäjinä ATPmolekyylistä toimivat molekyylin päissä olevat rautaa sisältävät Fe-proteiiniosat 14

15 Symbioottinen typen sidonta Typpeä sitova nitrogenaasi-entsyymi on Rhizobium-bakteerin syntetisoima Rhozobium-bakteerien tunnistuksen suorittavat palkokasvien juurien pinnalla olevat lektiiniproteiinit Rhizobium-bakteeri muodostaa juuristoon typpeä sitovia nystyröitä Juurinystyröissä on punaista väriainetta, leghemoglobiinia, joka sitoo ilmasta happea bakteerin tarpeisiin 15

16 Symbioottisen typen sidonnan molekyylit Nitrogenaasi-entsyymi: bakteerin syntetisoima Lektiini: tunnisteproteiini palkokasvin syntetisoima Leghemoglobiini: happea sitova ihmisten ja eläinten hemoglobiinia muistuttava molekyyli, joka on nykytiedon mukaan kasvin syntetisoima 16

17 Leghemoglobiinia juurinystyrässä 17

18 Juurinystyrä Sisältä punainen juurinystyrä on toimiva nystyrä Harmaa juurinystyrä ei toimi 18