Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Transkriptio

1 Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI Tohtorikoulutettava Laura Puhakka

2 Tässä esityksessä Miksi palkoviljoja lypsylehmille? Miten tutkittiin? Mitä saatiin selville? Yhteenveto ja johtopäätökset

3 Kotimaiset palkoviljat Härkäpapu Rehuherne Sinilupiini Valkolupiini Vicia faba Pisum sativum Lupinus angustifolius Lupinus albus Vähentävät peltojen lannoittamisen tarvetta sitomalla typpeä ilmasta juurinystyröidensä avulla Monipuolistavat viljelykiertoa Parantavat maan rakennetta

4 Kotieläintilojen rehuntuotanto Typpilannoituksella tuotetut perusrehut Tuontivalkuainen Miksi palkoviljoja lehmien rehuksi? Rypsirehut erinomaisia lypsylehmien valkuaisrehuja Viljelyalojen lisääminen ei ole riittävä keino valkuaisomavaraisuuden saavuttamiseksi Härkäpavun ja sinilupiinin siementen käyttöä lypsylehmien ruokinnassa on Suomessa tutkittu vain vähän

5 Palkoviljojen ravitsemuksellinen arvo g/kg ka Herne Härkäpapu Lupiini Rypsirouhe RV Raakarasva Kuitu (NDF) Tärkkelys Luke

6 Kotimaisten palkoviljojen mahdollisuudet korvata rypsiä/soijaa lypsylehmien ruokinnassa Rehu RV Histidiini Metioniini Lysiini HVO OIV g/kg ka g/100 g RV g/100 g RV g/100 g RV % g/kg ka Soijapuriste 494 2,7 1,4 6, Rypsirouhe 379 2,8 1,8 5, Herne 230 2,6 0,9 7, Härkäpapu 300 2,6 0,6 5, Lupiini 340 2,7 0,7 4, Luke 2015 Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniinia, joten metioniinin saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna

7 Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena määrittää härkäpavun ja sinilupiinin siementen maidontuotantovaikutus ja ravintoaineiden hyväksikäyttö lypsylehmien ruokinnassa rypsiin verrattuna Kolme ruokintakoetta: 1. Härkäpapu valkuaisrehuna fysiologinen koe Kevät Härkäpavun annostustason vaikutus - tuotantokoe Kevät Sinilupiini valkuaisrehuna fysiologinen koe Kevät/kesä

8 Lypsylehmäkokeiden hypoteesit 1. Härkäpavun tai sinilupiinin käyttö ruokinnassa lisää maitotuotosta viljapohjaiseen väkirehuun verrattuna, mutta rypsirehun täydellinen korvaaminen härkäpavulla tai sinilupiinilla vähentää maitotuotosta. 2. Metioniinin niukka saanti saattaa rajoittaa härkäpavun ja sinilupiinin maidontuotantovaikutusta rypsiin verrattuna. Puhakka / Tutkijakoulun satoa seminaari

9 Miten tutkittiin? FYSIOLOGINEN HÄRKÄPAPUKOE FYSIOLOGINEN SINILUPIINIKOE HÄRKÄPAPU TUOTOSKOE

10 Härkäpapu ja sinilupiini fysiologiset kokeet v Kokeissa tutkittiin kolmen eri valkuaisväkirehun tuotantovaikutusta: Rypsirouhe (3,5 kg/pv) Härkäpapu (4,2 kg/pv) Rypsirouhe-härkäpapu-seos (1:1) Kontrollina viljapohjainen väkirehuseos Väkirehua 14 kg/pv Valkuaisväkirehut isonitrogeeniset, rv 199 g/kg ka Kontrolli rv 147 g/kg ka Hyvälaatuista säilörehua vapaasti (D-arvo 709 g/kg ka) Rypsirouhe (3,0 kg/pv) Sinilupiini (3,7 kg/pv) Rypsirouhe-sinilupiini-seos (1:1) Kontrollina viljapohjainen väkirehuseos Väkirehua 12 kg/pv Valkuaisväkirehut isonitrogeeniset, rv 187 g/kg ka Kontrolli rv 128 g/kg ka Hyvälaatuista säilörehua vapaasti (D-arvo 656 g/kg ka)

11 Koeasetelma sama molemmissa kokeissa 8 lehmää, joista 4 pötsifistelöityjä Koemalli toistettu 4*4 latinalainen neliö Neljä 21 vrk:n jaksoa, neljä koekäsittelyä, kaksi neljän lehmän blokkia Tilastolliset vertailut: 1. Kontrolli vs. valkuaisväkirehut 2. Rypsi vs. härkäpapu/sinilupiini 3. Rypsin ja härkäpavun/sinilupiinin yhdysvaikutus Puhakka / Tutkijakoulun satoa seminaari

12 Syklinen jaksokoe: HÄRKÄPAPUKOE Härkäpavun annostustason vaikutus lypsylehmien tuotokseen kuusi koekäsittelyä, kaksi kuuden eläimen blokkia (lehmät, ensikot) ja kolme 21 vuorokauden jaksoa Koekäsittelyt 1. Rypsi 2. Rypsin ja härkäpavun seos 3. Härkäpapu 4. Rypsi 5. Rypsin ja härkäpavun seos 6. Härkäpapu MATALA VALKUAISTASO Rv 170 g/kg ka KORKEA VALKUAISTASO Rv 210 g/kg ka Tilastolliset vertailut 1. Valkuaistason vaikutus (matala valkuaistaso vs. korkea valkuaistaso) 2. Valkuaisen lähteen vaikutus (Rypsi vs. härkäpapu) 3. Rypsin ja härkäpavun yhdysvaikutus 4. Yhdysvaikutus Maatalous-metsätieteellinen 1 x 2 (valkuaistaso x valkuaislähde) tiedekunta / Laura 5. Yhdysvaikutus Puhakka 1 x 3 (valkuaistaso / Tutkijakoulun x satoa valkuaislähteiden seminaari 2015 yhdysvaikutus)

13 HÄRKÄPAPUKOE Härkäpavun annostustason vaikutus lypsylehmien tuotokseen Väkirehua keskimäärin 11 kg/pv Valkuaisväkirehut isonitrogeenisiä valkuaistason ja annostustason suhteen Matala valkuaistaso vastasi keskimäärin 1,4 kg rypsiä ja 1,7 kg härkäpapua/pv Korkea valkuaistaso vastasi keskimäärin 3,2 kg rypsiä ja 3,9 kg härkäpapua/pv Hyvälaatuista säilörehua vapaasti (D-arvo 716 g/kg ka)

14 Mittaukset Fysiologinen härkäpapukoe Härkäpapu tuotoskoe Fysiologinen sinilupiinikoe Rehuanalyysit X X X Rehunsyönti X X X Maitotuotos ja maidon koostumus X X X Sulavuus ja typpitase X X Pötsikäyminen ja mikrobisynteesi X X Veriparametrit X X X

15 Mitä saatiin selville?

16 Fysiologinen härkäpapukoe (Trial 1) ja härkäpavun tuotoskoe (Trial 2) Syönti- ja tuotostuloksia Trial 1: Valkuaisruokinnat lisäsivät kuiva-aineen syöntiä (+2,5 kg) ja maitotuotosta (+3,5 kg) kontrolliruokintaan verrattuna Odotusten vastaisesti rypsiruokinnalla lehmien syönti ja maitotuotos pienempi verrattuna härkäpapuruokintaan Rypsi- ja härkäpapuruokintojen positiivinen yhdysvaikutus suurin maitotuotos kun lehmät söivät rypsin ja härkäpavun seosta Trial 2: Lehmien syönti ja maitotuotos olivat molemmilla valkuaistasoilla suuremmat rypsiruokinnalla verrattuna härkäpapuruokintaan Säilörehun kuiva-aineen syönnissä valkuaistason ja valkuaislähteen välinen yhdysvaikutus

17 Fysiologinen härkäpapukoe - Tuloksia ,4 Pötsin NH 3 -N, mmol/l 11,6 11,9 11,9 Kontr. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp. 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 0,000 Plasman NEFA, mmol/l 0,240 0,175 0,119 0,093 Kontr. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp Mikrobi N, g/d Kontr. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Plasman metioniini, µmol/l 21,9 22,0 19,6 17,6 Kontr. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp

18 Härkäpapu tuotoskoe - Tuloksia Matala valkuaistaso Korkea valkuaistaso 4,20 4,00 3,80 3,60 3,40 Plasman glukoosi, mmol/l 4,04 4,08 4,06 3,97 3,99 4,16 30,0 25,0 20,0 15,0 Plasman metioniini, µmol/l 22,7 23,1 21,8 22,3 20,4 18,2 3,20 Rypsi Rypsi/Hp Härkäp. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp. 10,0 5,0 Mikrobi N, g/d 0,0 Rypsi Rypsi/Hp Härkäp. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp Rypsi Rypsi/Hp Härkäp. Rypsi Rypsi/Hp Härkäp

19 SINILUPIINIKOE Syönti- ja tuotostuloksia Valkuaisväkirehujen käyttö ruokinnassa lisäsi lehmien kuiva-aineen syöntiä (+0,6-1,3 kg/pv) ja maitotuotosta (+1,9-3,9 kg/pv) kontrolliruokintaan verrattuna Lehmät söivät rypsiruokinnalla enemmän (+0,7 kg) kuin sinilupiiniruokinnalla Maitotuotos oli suurempi rypsiruokinnalla verrattuna sinilupiiniruokintaan EKM tuotoksen osalta ei rypsi- ja sinilupiiniruokintojen välillä tilastollista eroa Sinilupiiniruokinnalla maidon rasvapitoisuus oli suurempi (+3,5 g/kg) verrattuna rypsiruokintaan

20 SINILUPIINIKOE Maidon rasvahappokoostumus Ruokinta Kontrastit Sinilupiinin lineaarinen vaikutus Sinilupiinin ja rypsin yhdysvaikutus g/100g FA Kontrolli Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini SEM Kontrolli vs. muut 4: : : : : : : < : < Cis-9 18: < trans 18: <0.001 < :2n cis-9,trans-11 CLA <0.001 < :3n < SFA < MUFA < PUFA

21 Pötsin VFA, mmol/l Plasman EAA, μmol/l ,00 8,00 6,00 4,00 2, Kontr. Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini Pötsin NH 3 -N, mmol/l 8,22 6,44 5, ,0 25,0 20,0 Kontr. Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini Plasman metioniini, μmol/l 25,7 24,7 21,9 21,1 2,00 15,0 0,00 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0 Kontr. Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini 9,1 Plasman insuliini, µu/ml 10,5 12,2 11,0 Kontr. Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini 4,20 4,00 3,80 3,60 3,40 3,20 10,0 5,0 0,0 Kontr. Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini Plasman glukoosi, mmol/l 3,88 3,82 3,83 3, Kontr. Rypsi Rypsi/SL Sinilupiini

22 Yhteenvetoa lypsylehmäkokeista Härkäpapu vs. rypsi Paras tuotosvaste rypsin ja härkäpavun 1:1 seoksella rehujen positiivinen yhteisvaikutus maidontuotannossa Valkuaistasoa nostettaessa vain rypsi sekä rypsin ja härkäpavun 1:1 seos lisäsivät tuotosta Härkäpapukokeiden valkuaisrehujen pienempiä tuotosvasteita selittää myös kokeissa käytetty hyvälaatuinen säilörehu (D-arvo > 70 %) Sinilupiini vs. rypsi Maitotuotosvaste jäi pienemmäksi sinilupiinia sisältävällä ruokinnalla verrattuna rypsitäydennykseen Molemmat palkoviljat vs. rypsi Härkäpapu- ja sinilupiiniruokinnoilla lehmien aminohappojen saanti kudostasolla oli todennäköisesti vähäisempää kuin rypsiä sisältävillä ruokinnoilla

23 Tämän tutkimuksen perusteella Härkäpapu ja sinilupiini lisäävät lypsylehmien maitotuotosta viljapohjaiseen väkirehuruokintaan verrattuna Jos säilörehun D-arvo on korkea, voidaan härkäpavulla korvata puolet rypsistä vaikuttamatta maitotuotokseen negatiivisesti Sinilupiini lisää maidon rasvapitoisuutta ja pehmentää maitorasvaa Puhakka / Kotipalko loppuseminaari

24 KIITOS! Lisätietoja: Jarmo Juga