Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Transkriptio

1 Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

2 Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen hankkeisiin ScenoProt Novel protein sources for food security ( Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoittama hanke ( ja toisen vaiheen rahoitus parhaillaan haussa vuosiksi ) Tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista valkuaislähteistä, niiden tuotantomahdollisuuksista, raaka-aineen ja valkuaisen koostumuksesta sekä terveellisyydestä. Hankkeen johtavat Anne Pihlanto ja Susanna Rokka (Luke). Luken lisäksi partnereina ovat Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Makery, Norwegian University of Life Sciences, TNO ja Turun yliopisto. Gluten-free production systems, processing and commercialization options. Luonnonvarakeskuksen rahoittama hanke gluteenittomien viljelykasvien tuotannon, prosessoinnin ja kaupallistamisen mahdollisuuksista ( ). 2 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

3 Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi ( Keskittyy uusiin ja erikoisiin kasvilajeihin liittyvään tiedottamiseen ja mahdollisuuksien esittelyyn. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ( ) rahoittama hanke, jossa on mukana Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY Keskukset. Hankeaika Luonnonvarakeskuksen lisäksi mukana partnereina ovat Kulttuuriyhdistys Kuvio ry, Ammattiopisto Livia (Tuorla), Maa- ja kotitalousnaiset ja Suomen Maatalousmuseo Sarka. 3 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

4 Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin DIVERSIFOOD Embedding crop diversity and networking for local high quality food systems ( DIVERSIFOOD -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No mukaisesti. Hankkeen koordinaattorina toimii Veronique Chable, INRA (Ranska) ja partnerimaita ovat Ranskan lisäksi Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Kypros, Norja, Portugali, Suomi, Sveitsi ja Unkari. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset liittyvät tattarin kylvösiemenen laatuun sekä viljelykasvilajimuotoisuuden yhteyteen kuluttajien ostokäyttäytymiseen 4 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

5 Mitä erikoiskasveilla tarkoitetaan Ryhmään kuuluu hyvin erityyppisiä eri kasviheimoihin ja sukuihin kuuluvia lajeja Erikoinen Suomessa ei välttämättä ole erikoinen muualla ja päinvastoin Lähes kaikki nykyisin viljeltävät ovat olleet joskus erikoisia Ovat kasvilajeja, joiden viljely on vähäistä tai viljely ja ei ole vakiintunut tuotantomenetelmät ovat kehittymässä tuotanto- ja markkinointiketjut ovat vasta muodostumassa tuotannon laajentamisessa ja jatkojalostuksessa nähdään mahdollisuuksia viljelyyn liittyy odotus- ja imagoarvoa viljely keskittyy alueisiin, esim sopimusviljelyttäjien läheisyyteen Joskus on perusteltua pitää viljelyalat vähäisinä, jotta erikoisuus säilyy => käytännössä kaikki kaksisirkkaiset ovat erikoiskasveja 5

6 Pellon käyttö (ha) valkuaisen laadun mukaan Gluteenia sisältävät viljat (vehnä, ruis, ohra, vihantavilja) Nurmet (alle 5v) Gluteenittomat viljelykasvit Kesanto Lähde: Luonnonvarakeskus 2017 (ml. Kaura) Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

7 Gluteeniton vaihtoehto Viljelyala 2017, 1000 ha Kaura Peruna Sokerijuurikas Herne Härkäpapu Rypsit Rapsit Pellavat Kumina Puutarhakasvit Muut kasvit Viljelyalojen kehitys viime vuosina Tattari, kvinoa, öljy- ja kuituhamput, muut palkokasvit (?), muut öljykasvit mm camelina, auringonkukka Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

8 Gluteeniton vaihtoehto Tilojen lukumäärä 2017 Kaura Peruna Sokerijuurikas Herne Härkäpapu Rypsit Rapsit Pellavat Kumina Puutarhakasvit Muut kasvit Tilojen lukumäärä 2013 Lähde: Luonnonvarakeskus 2017 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

9 Kasvilajimonimuotoisuus Suomessa sekä eri ely-keskuksissa. Ympyrän väri kuvaa pellon käytön monipuolisuusindeksiä (SI) eri alueilla. Värien merkitys yksipuolisemmasta monipuolisempaan: punainen (SI <1,25), keltainen, vihreä, sininen, musta (SI >2) (ScenoProt 2017). Keskitalo, 9 M Siipiseminaari, Tampere

10 Pelkän viljanviljelyn osuus kevätvilja-alasta Vuodet ELY-borders C National land survey Finland 2015 Yksipuolisen kevätviljaviljelyn yleisyys eri Ely-keskusten alueilla. Punainen noin 37 % kevätvilja-alueesta on viljelty ykispuolisesti 5 vuoden ajan (pelkästään viljaa). Vihreä noin 20 % viljelyalasta on viljelty yksipuolisesti (pelkästään viljaa) 10 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

11 Laji Tuloksia käytännön tiloilta palkokasvit Sato kg/ha Satovaihtelu Valkuainen, % Havaintolohkoja Valkuaissato, kg/ha Härkäapu ,3 1464,9 Sinilupiini ,5 980,4 Sinilupiini ,4 40,1 377,3 Keltalupiini ,5 881,9 Valkolupiini ,6 71,9 Soija ,3 161,9 11 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

12 Tuloksia käytännön tiloilta 2016 öljykasvit ja valeviljat Laji Sato kg/ha Satovaihtelu Valkuainen, % Havantolohkoja Valkuaissato, kg/ha Camelina ,9 388,5 Öljyhamppu , ,7 372,8 Öljypellava ,2 297,4 Kvinoa ,6 344,0 Tattari, Uusimaa ,4 958,6-3550,8 12,2 236,8 Tattari, Pirkanmaa , ,2 124,9 12 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

13 HÄRKÄPAPU Sampo ja Kontu

14 KONTU HÄRKÄPAVUN JUURISTO

15 SINILUPIINI Sonet 2017 Jokioinen KELTALUPIINI Mistel 2017 Jokioinen

16 SINILUPIINI Haags Blau 2017 ja Sonet

17 SOIJA Lauelma 2016 Jokioinen

18 SOIJA Lauelma 2016 Jokioinen

19 CAMELINA eli KTUPELLAVA eli RUISTANKIO Calena

20 ÖLJYHAMPPU Finola 2016 Keskitalo, M Öljyhampputyöpaja Jokioinen

21 Finola ÖLJYHAMPUN JUURSTO 2016 Keskitalo, M Öljyhampputyöpaja Jokioinen

22 ABACUS- ja PHOENIX pellavaa 2017, Jokioinen

23 ABACUS pellava 2016 ja

24 KOTIMAINEN TATTARIKANTA 2016, PIRKANMAA

25 SPERIAN TATAR Keskieurooppalainen kanta Jokioinen

26 KVINOA Minttumatilda 2013 Jokioinen

27 KVINOA Minttumatilda Jokioinen

28 AMARANTTI ELI REVONHÄNTÄ, Jokioinen

29 VILJAHIRSSI Jokioinen

30 Haasteita ja mahdollisuuksia lajiketilanne Laji Lajikkeita Suomalaisia lajikkeita/kantoja Härkäpapu Kontu, Sampo 2 Sinilupiini Haags Blau, Sonet, Salsa, Tango 0 Keltalupiini Bary, Mistel 0 Soija Anjuska, Fiskeby, Lauelma 0 Camelina (ei 2016) Calena 1 Öljyhamppu Finola 1 Öljypellava Abacus, Lazer, Taurus, Heljä 1 Kvinoa Minttumatilda (Luken kanta) 1 Tattari Suomalainen kanta, Aiwa 1 Kumina Rrecord, Sylvia, Niederdeutscher 0 30 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

31 Haasteista ja mahdollisuuksia - Sopimusviljelytilanne Laji Yrityksiä Härkäpapu Sinilupiini Keltalupiini Soija Camelina (ei 2016) Öljyhamppu Öljypellava Kvinoa Tattari Kumina Raisioagro Oy, SSO Rauta-Maatalous Oy, Hankkija Oy, Kinnusen Mylly Oy, ym Palkuainen Oy (osa Oy Soya Ab) Janakkalan Piensiemen Oy, Suomen Kasvisöljyt Trans Farm Oy, Murtolan Hamppufarmi, Impolan kasvitila Elixi Oil, Liseed Protein Finland Oy, Sini-Pellava Oy Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuusukunta, Keskisen Mylly, Virtasalmen viljatuote Arctic Taste Oy, Nordic Caraway Oy, Trans Farm Oy 31 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

32 Haasteista ja mahdollisuuksia - Gluteenittoman raakaaineen tarve Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini, gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Suolinukan vaurio johtaa häiriintyneeseen ravintoaineiden imeytymiseen. Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio Keliakia on yleistyvä kansantauti, jota sairastaa tutkimusten mukaan kaksi prosenttia väestöstä. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin Suomessa uusia tautitapauksia todetaan vuosittain lähes Hoitamattomaan tai huonosti hoidettuun keliakiaan liittyy kasvanut riski sairastua vakaviin sairauksiin, joita ovat osteoporoosi, hedelmättömyys ja ohutsuolilymfooma. (Keliakialiitto 2015) 32 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

33 Haasteita ja mahdollisuuksia Erikoiskasvit eivät tuo oikotietä onneen mutta mahdollisuuksia niissä on. Onnistuneita esimerkkejä Suomessa ja ulkomailla Pohdittava maatilan ja tekijöiden resurssit onko aikaa ja rahaa paneutua erikoiskasvin viljelyyn Onnistuminen vaatii aina paneutumista ja opettelua Jos emmit valitse kasvilaji, jossa on jo sopimusviljelyä Jos haluat harjoittaa extreme- kasvintuotantoa valitse harvinainen laji. Aikainen tipu madon nappaa! Lisää aiheesta mm 33 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere

34 KIITOS

35

36 Miksi gluteenitonta viljelyä tarvitaan Elintarvikkeiden raaka-aineeksi yhä kasvavaan gluteenittomien tuotteiden kysyntään Suomessa ja ulkomailla. Gluteenittomat viljelykasvit ovat pääasiassa kaksisirkkaisia viljelykasveja, toisin kuin gluteenia sisältävät yksisirkkaiset viljat. Gluteenittomia kasveja valittaessa monipuolistetaan samalla viljelyä ja viljelykiertoja. Viljelyn monipuolistamisella voidaan saavuttaa monenlaista hyötyä alkutuotantoon, joita ovat maan kasvukunnon ylläpitäminen (runsasjuuriset kasvit), hiilen sidonta (runsasbiomassaiset kasvit), ravinnetalouden tasapainottaminen (eri tavoin ravinteita hyödyntävien viljelykasvien vuorottelu), kasvinsuojelun helpottuminen joissakin tapauksissa (mm kasvitautipaineen pienentäminen) Viljelyn monipuolistaminen laajentaa raaka-ainetuotannon kirjoa ja se antaa jatkojalostusmahdollisuuksia eri alueiden pk-yrityksille. Globaalisti tarkasteltuna yksipuolinen alkutuotanto on keskeinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. 36 Keskitalo, M Siipiseminaari, Tampere