Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Transkriptio

1 Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK , Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Osatoteuttaja Luonnonvarakeskus (Luke) Hämeen liitto osa-rahoittaa hanketta EAKR-rahoituksella Hankkeen kesto Nettisivut: 1

2 Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanke Tavoitteena valkuaisomavaraisuuden edistäminen Rakennetaan Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisfoorumi, joka näkyy tiiviinä ja laaja-alaisena yhteistyönä opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä yrittäjien ja muun elinkeinoelämän välillä Valkuaisfoorumi kattaa koko ruokaketjun lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hanke Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Osatoteuttaja Luonnonvarakeskus (Luke) Osatoteuttaja Koulutuskeskus Salpaus Toteutusaika: 11/ /2018 Kuuluu Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä - teemaohjelmaan Rahoitus: Hämeen ELY- keskus 2

3 Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hanke Hankkeen tavoitteena on edistää innovaatioiden syntymistä ja ruokaketjun toiminnan kehittämistä Konkreettinen yhteistyö ja osaamisen kehittäminen Uudet toimintatavat ja kokeilut ruokaketjussa Tutkimustiedon soveltaminen ja uudet hankeaihiot Kohti kotimaista valkuaisomavaraisuutta Suomessa kotimaisen valkuaistäydennysrehun osuus on vain n. 15 % Suurin osa tuontivalkuaisesta on soijaa, rypsiä ja rapsia EU-kansalainen syö soijaa sellaisenaan tai välillisesti eläintuotteissa keskimäärin 61 kiloa vuodessa Soijaa tuodaan Suomeen noin tonnia vuodessa. Sitra on arvioinut, että soijan tuonnin korvaisi hehtaarin viljelyala härkäpapua Sitran mukaan riippuen miltä kasvilta pinta-alaa siirtyisi härkäpavun viljelyyn, typpilannoituksen tarve vähenisi Suomessa tonnia vuosittain Viljatiloilla voitaisiin parantaa sekä kannattavuutta että maan rakennetta palkokasvien viljelyllä Kotieläintiloille kotimaiset palkokasvit tarjoavat monia vaihtoehtoja 3

4 Herneen ja härkäpavun viljely Hämeessä ja koko maassa Viljelypinta-ala, ha Herne Hämeen Härkäpapu Hämeen Vuosi Häme Koko maa osuus, % Häme Koko maa osuus, % , , , ,3 Hehtaarisato, kg/ha Herne Härkäpapu Vuosi Häme Koko maa Häme Koko maa Sato, milj. kg Herne Hämeen Härkäpapu Hämeen Vuosi Häme Koko maa osuus, % Häme Koko maa osuus, % ,4 24,9 5, , ,1 14,2 7,7 2,8 21,4 13, Lähde: Tilastotietokanta, Luke: Vuosi 2016 on palkoviljojen vuosi Parhaillaan vietetään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n julistamaa kansainvälistä palkoviljojen vuotta, International Year of Pulses Keskeisenä tavoitteena lisätä tietoutta palkoviljojen ravitsemuksellisista hyödyistä osana kestävää ruuantuotantoa Vahvistetaan maailmanlaajuisesti ruokaketjuja, joissa hyödynnetään nykyistä enemmän palkoviljapohjaista valkuaista, edistetään palkoviljojen viljelyä osana viljelykiertoja ja osoitetaan palkoviljojen kaupallisia mahdollisuuksia Palkokasvit ravitsemuksessa Edistävät ruokaturvaa Viljellään ja kulutetaan paljon ja monipuolisesti varsinkin kehitysmaissa Ravintoarvo on korkea Tärkeitä terveysvaikutuksia Viljelyssä palkokasvit edistävät kestävää maataloutta Hidastavat ilmastonmuutosta Parantavat maan kasvukuntoa Vähentävät lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä 4

5 Herne ja härkäpapu ovat Suomen merkittävimmät palkoviljat Kuva: Verna Rinta-aho Tällä hetkellä Suomen merkittävimmät palkoviljat ovat herne ja härkäpapu Tulevaisuuden palkoviljoja saattaisi olla esim. sinilupiini ja linssi Herneen ja härkäpavun potentiaalissa vielä paljon hyödynnettävää Suomessa on erittäin hyviä ruoka- ja rehuhernelajikkeita Härkäpavun jalostus etenee, uusia lajikkeita tulossa Saatavuus on ongelmana varsinkin rehuteollisuudessa Elintarviketeollisuudessa tasainen saatavuus ja riittävän suuret erät haaste Voitaisiin käyttää paljon monipuolisemmin Voidaan mennä arvokomponenttien erottamiseen ja jalostusasteen nostamiseen Miten edistetään tulevaisuuden valkuaisomavaraisuutta? 5