NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Transkriptio

1 NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo Mika Isolahti

2 NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus puhtailla nurmikasveilla? N-lannoitus ja ympäristösäädökset Nurmipalkokasvit Sopeutuminen Suomen olosuhteisiin ja talvehtimiskyky

3 Valkuainen, g/ kg ka, 1. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, TIMOTEI 1. SATO y = x R² = Sato, kg ka/ha, 1. sato Viralliset kokeet

4 Valkuainen, g/ kg ka, 2. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, TIMOTEI 2. SATO y = x R² = Sato, kg ka/ha, 2. sato Viralliset kokeet

5 Valkuainen, g/ kg ka, 3. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, TIMOTEI 3. SATO y = x R² = Sato, kg ka/ha, 3. sato Viralliset kokeet

6 TIMOTEIN TUOTTAMA VALKUAISSATO Viralliset kokeet

7 Sadossa kg N/ha TIMOTEIN N-OTTO N-otto, 1.sato N-otto, 2.sato N-otto, 3.sato Viralliset kokeet

8 Valkuainen, g/kg ka, 1. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, NADAT 1. SATO y = x R² = sato, kg ka/ha, 1. niitto Viralliset kokeet

9 Valkuainen, g/kg ka, 2. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, NADAT 2. SATO y = x R² = sato, kg ka/ha, 2. niitto Viralliset kokeet

10 Valkuainen, g/kg ka, 3. niitto SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN KYTKÖS, NADAT 3. SATO y = x R² = sato, kg ka/ha, 3. niitto Viralliset kokeet

11 valkuaissato, kg valk/ha NATOJEN TUOTTAMA VALKUAISSATO y = x R² = Kokonaissato, kg ka/ha Viralliset kokeet

12 Sadossa kg N/ha NATOJEN N-OTTO N-otto, 1.sato N-otto, 2.sato N-otto, 3.sato Viralliset kokeet

13 Sato, kg ka/ha NURMIKASVIEN SATOPOTENTIAALI ESIMERKKINÄ RUOKONATA Sotkamo Laukaa sato1 sato2 sato3 Borealin jalostajan kokeet

14 SADON LAATU, ESIMERKKINÄ RUOKONATA D-arvo, % NDF, % Valkuainen, % 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato Sotkamo Laukaa Borealin jalostajan kokeet

15 N-poistuma, kg N/ha TYPENOTTO, ESIMERKKINÄ RUOKONATA Sotkamo Laukaa Borealin jalostajan kokeet

16 TUURE BOR

17 RHONIA BOR

18 TUURE BOR LAATU, SOTKAMO, (KESKIMÄÄRIN) D-arvo 1 sato g ka/ka D-arvo 2 sato g ka/ka D-arvo 3 sato g ka/ka NDF 1 sato g kg/ka NDF 2 sato g kg/ka NDF 3 sato g kg/ka Valk. 1 sato g kg/ka Valk. 2 sato g kg/ka Valk. 3 sato g kg/ka 2012 ja 2014 (2 niittoa) Tuure Tuure - Ilmari (3 niittoa) Tuure Tuure - Ilmari

19 RHONIA BOR LAATU, SOTKAMO, (KESKIMÄÄRIN) D-arvo 1 sato g ka/ka D-arvo 2 sato g ka/ka D-arvo 3 sato g ka/ka NDF 1 sato g kg/ka NDF 2 sato g kg/ka NDF 3 sato g kg/ka Valk. 1 sato g kg/ka Valk. 2 sato g kg/ka Valk. 3 sato g kg/ka Rhonia puhdas Rhonia seos

20 NURMIPALKOKASVIT

21 Puna-apila mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa Pohjoismaissa jalostetut lajikkeet talvenkestävyydeltään hyviä seoksiin nurmikasvien kanssa ei kestä laiduntamista siementuotanto ongelmallista Suomessa

22 PUNA-APILOIDEN SATO VIRALLISET LAJIKEKOKEET Kokonaissato 1. Sato 2. Sato Lajike Kokeitkg ka/h SL Kokeitkg ka/ha SL Kokeita kg ka/ha SL BETTY RAISA *** *** *** SW TORUN *** *** *** ILTE * *** LÖRK0387-4X (LASANG) ** SWÅ RK03063 (PEGGY) SELMA * SW YNGVE o SAIJA LORK0389-2X BJURSELE * *

23 Talvituho, % PUNA-APILOIDEN TALVITUHO VIRALLISET LAJIKEKOKEET

24 PUNA-APILOIDEN LAATU VIRALLISET LAJIKEKOKEET Lajike Kokeita 1. sato 2. sato 1. sato 2. sato D-arvo, D-arvo, Valkuainen, Valkuainen, g/kg ka Kokeita g/kg ka Kokeita g/kg ka Kokeita g/kg ka BETTY SELMA RAISA SAIJA * PEGGY SW TORUN SW YNGVE BJURSELE LASANG * * ILTE o LORK

25 kg ka/ha Eri palkokasvien kuiva-ainesadot Suomessa vuosi 2. vuosi NN, 0N = nurminata ei lannoitusta NN, 200N = nurminata 200 kg N/ha PA = puhdas puna-apila PA+NN = puna-apila ja nurminata VA = puhdas valkoapila VA+NN = valkoapila ja nurminata SM = puhdas sinimailanen SM+NN = sinimailanen ja nurminata KM = puhdas keltamaite KM+NN = keltamaite ja nurminata VH= puhdas vuohenherne VH+NN = vuohenherne ja nurminata Halling ym. 2001

26 Puhtaiden palkokasvien rehulaatu Kasvilaji tuhka, g/kg ka puskurikapasiteetti, g MH/ 100g ka orgaanisen aineen sulavuus, g/100 g ka raakakuitu, g/kg ka metabolinen energia, MJ/kg ka raakavalkuainen, g kg/ka vesiliukoiset hiilihydraatit, g/kg ka PA SM VA VH KM Nurmi, 0N Nurmi, 200N PA = puna-apila VA = valkoapila SM = sinimailanen KM = keltamaite VH= vuohenherne Halling ym. 2001

27 Eri palkokasvilajien paremmuusjärjestys maidontuotannon kannalta (Bertilson ym. 2002): valko-apila puna-apila sinimailanen vuohenherne puhdas nurmi

28 REHUVILJAT

29 JAA VILJELYN RISKIÄ ERI KASVUAJAN LAJEILLA JA LAJIKKEILLA Monitah. ohra Kaksitah. ohra Kaura Kevätvehnä Rypsi Rapsi Herne Härkäpapu Lämpössumma Siikajoki / Revonlahti Sotkamo / Kuolaniemi Vuosi

30 LÄMPÖSUMMA OHJAAVA TEKIJÄ LAJIKEVALINNASSA Aikaiset kauralajikkeet (lämpösumma o C) viljelyvyöhykkeille I-IV myöhäisiä lajikkeita viljelyvarmempia pohjoisemmilla viljelyalueilla. Myöhäiset lajikkeet (lämpösumma >945 o C) viljelyvyöhykkeillä I-III usein aikaisia lajikkeita satoisampia, mutta kylmänä kasvukautena myöhäisempi tuleentuminen lisää laaturiskiä.

31 Valkuainen, % SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN SUHDE KAURALLA y = -0,0017x + 22,843 R² = 0, Sato, kg/ha Viralliset kokeet

32 AIKAISTEN KAUROJEN SATOKEHITYS OLLUT HYVÄ, LISÄNÄ KORKEAT VALKUAISPITOISUUDET kg/ha Valk.-% ,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 Viralliset lajikekokeet

33 LUJA KORSI LISÄÄ VILJELYVARMUUTTA 60 Lako-% Viralliset lajikekokeet

34 NIKLAS BOR JA MEERI BOR - Aikaiset laatukaurat pohjoisille viljelyalueille Niklas BOR Satoisin aikainen kaura Isojyväisin aikainen kaura Kuivuudenkestävä Kaikille maalajeille sopiva Mylly- ja vientikaura Meeri BOR Hyvin aikainen ja satoisa Isojyväinen kaura Laadukas Lujakortinen Mylly- ja vientikaura Akseli BOR Satoisa vaihtoehto rehukäyttöön

35 OHRIA ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

36 Valkuainen, % SADON JA VALKUAISPITOISUUDEN SUHDE OHRALLA y = -0,0012x + 18,713 R² = 0, Sato, kg/ha Viralliset kokeet

37 UUTUUSOHRISTA ENERGIAA RUOKINTAAN Monitahoisen ohran nelikko: Vertti BOR, Alvari BOR,Eversti BOR ja Kaarle BOR Eri kasvuaikaluokkiin kuuluvien lajikkeiden viljely - työhuippujen tasaaminen sadonkorjuussa ja kuivauksessa Nelikon viljely- ja laatuominaisuuksia: luja korsi (kestää voimakkaamman lannoituksen) hyvä taudinkestävyys sietävät happamuutta korkea HLP, iso jyvä, hyvä sato

38 UUDET MONITAHOISET OHRAT ERINOMAISIA SADONTUOTTAJIA kg/ha Valk.-% Viralliset lajikekokeet

39 UUSIEN MONITAHOISTEN OHRIEN KORRENLUJUUS OMAA LUOKKAA 25.0 Lako-% Viralliset lajikekokeet

40 TYPPILANNOITUKSEN MERKITYS LÄHDE: BOREAL-YARA YHTEISTYÖKOKEET ,6 12,3 12,6 13, ,8 8,2 8,0 8,4 8,9 9, N_Kaarle 80 N_Kaarle 100 N_Kaarle 120 N_Kaarle 150 N_Kaarle Sato Jokioinen Sato Vihti Valk Jokioinen Valk Vihti 0

41 Sato, kg/ha Valkuainen, kg/ha KORKEA SATO JA VALKUAINEN? Wolmari Kaarle Alvari Bor sato valk Borealin jalostajankoe 2018

42 UUDET MAHDOLLISUUDET Genominen valinta Geenieditointi Big data Automaattinen phenotyyppaus

43